Kaniinin rohkeudella ja itsetunnolla!
Keskiviikkona Helmikuun 25. 2009 klo 13.29 @ vinskiJo ties kuinka kauan ovat uutiset tasaisin väliajoin kertoneet pääministerin ja hänen ex-tyttöystävänsä oikeustaistelusta. Minä en oikein tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella. Jos joku minun existäni kirjoittaisi kirjan ja väittäisi siinä minun olevan pervoilusta ja viinasta pitävä runkkari, joka sitä paitsi on surkea sängyssä, en voisi vähempää välittää. En enää tässä iässä (reilusti yli viidenkympin). Sen sijaan 15-vuotias jolppi varmasti loukkaantuisi syvästi, jos häntä sanottaisiin pienimunaiseksi surkimukseksi, joka laukeaa housuihinsa, kun tyttö hänelle vähän hymyilee. Näiden kahden esimerkin välissä on tietysti ikää, mutta myös jotain muuta; itsetuntoa.
Itsetunto on meissä se ominaisuus, jonka avulla elämän pienistä ja vähän suuremmistakin kolhuista selvitään omin voimin, tai sitten ei. Itsetunnolle sukua on rohkeus. Kaniinin rohkeus ja itsetunto eivät tietysti kauas kanna ja siksi äitiä täytyy vähän väliä huutaa ikkunaan - joskus läpi koko elämän.
Taannoisessa “Pressiklubissa” - siinä, jossa Halla-ahosta oli tarkoitus tehdä koko kansan pelle ja rasisti, ja jossa surkeasti epäonnistuttiin - livautti HS:n kulttuurin esimies Saarikoski, että valtamedia on aina pyrkinyt (hieman) ohjailemaan ja kasvattamaan käyttäjäkuntaansa. Nyt täytyy kysyä: millä eväillä ja valtuuksilla? Minä kun olen aina luullut, että median tehtävä olisi antaa asioista ja ilmiöistä puolueetonta tietoa, välineitä oman mielipiteen muodostukseen. Näin ei siis kuitenkaan ole. Kiitos Saarikoski, vaikka olihan tämä jo tiedossa muutenkin.
Ohjailusta ja kasvatuksesta voi käyttää myös rumempaa termiä, nimittäin aivopesu. Sitähän valtamedia on harrastanut varsinkin maahanmuuttoa käsittelevässä uutisoinnissa. Maahanmuuttajista ja islamista on uutisoitu vain positiivisessa, korkeintaan neutraalissa hengessä. Muistan eräänkin dokumentin, jossa sharia-oikeudenkäynneistä pyrittiin antamaan mahdollisimman positiivinen kuva; monet rikolliset kuulemma valitsivat ruoskinnan vankilan sijaan, koska olivat heti sen jälkeen vapaita, joku toinen taas oli varkaudesta muka “vaatinut itselleen islamin mukaista rangaistusta”, kätensä katkaisua, vaihtoehtoisen vankeuden sijaan.
Ohjelman ainoa tarkoitus oli esittää sharia “inhimillisenä”, “keskustelevana” lakina, mitä se ei käytännössä koskaan ole. Tämä oli Ylen säälittävimpiä tempauksia aivan HS:n “Jokainen maahanmuuttaja säästää meille 350 000 euroa” -linjaa! Olen usein pohtinut paljonko näissä onnettomissa mielenmuokkausyrityksissä on mukana puhdasta pelkoa (vrt. kaniinin itsetunto ja rohkeus) siitä, että joku Talidom-solu ottaa kostaakseen poliittisesti “epäkorrektin” uutisoinnin.
Toimittajakunta näyttää kuitenkin olevan niin aatteen ja hengen (monikulttuurisuus) kyllästämää, että se ei mitenkään voi uskoa, että lähes 70 prosenttia suomalaisista vastustaa nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa. (HS:n päivän kysymys, jossa udeltiin Halla-ahon oikeassa olemista maahanmuuttoasioissa; vastaukset Halla-ahon hyväksi n. 70/30 ja vastaajia liki 12 000, ellen väärin muista). Valtamedia avoimesti epäilee, että asialla on täytynyt olla pieni, mutta aktiivinen rasistijoukko, joka on onnistunut sabotoimaan ja manipuloimaan lähes kaikki maahanmuuttoasennetutkimukset.
Aikuinen ihminen ei voi nauramatta tuollaisia väitteitä kuunnella, mutta nykymediahan koostuukin valtaosin pienistä pojista ja tytöistä (vrt. kaniinin rohkeus ja itsetunto).