Koirain ja biologin sekavaa sinkkuelämää Lahdessa
Perjantaina, Syyskuun 12. 2008 klo 22:37

Vuokon kanssa kutomassa

Kategoriassa: Elämätä

Ei ole Vuokon luonne enää yhtään arvoitus. Käytiin siis kutomassa toista kertaa tällä viikolla.

Kun päästään perille, lasketaan Vuokko pois kuljetushäkistä, siivotaan Vuokon kusilätäkkö ja mennään kangaspuille. Käsketään Vuokko pois polkusten naruista roikkumasta. Yritetään kutoa ja huudetaan Vuokolle, joka edelleen nyhtää naruja. Kudotaan, kielletään, kudotaan, huudetaan, kudotaan… ja kun lanka loppuu, mennään vyyhdinpuille kerimään lankaa; eli keritään, otetaan lanka pois Vuokon suusta, keritään, otetaan lanka pois Vuokon suusta, keritään, haetaan Vuokko ja Vuokon jalassa oleva lanka kangaspuiden välistä, keritään… Välillä huudetaan Vuokolle eitä kun se yrittää nakertaa vyyhdinpuita ja jyrsiä roskista. Välillä huudetaan Valmalle, jonka ajojahtileikki Vuokon kanssa näyttää liian rajulta.

Sitten rullaamaan lankaa. Rullataan ja otetaan Vuokko pois rullasankosta. Rullataan ja estellään jaloilla Vuokkoa kapuamasta uudestaan sankoon. Kun on rullattu, etsitään Vuokon paska, joka haisee selvästi jossain nurkassa. Samalla siivotaan Vuokon kusilätäkkö ja viedään paperit vessaan. Vuokko laitetaan häkkiin, missä se aloittaa raivokkaat ulospääsypyrkimykset raapimalla ja jyrsimällä kangashäkkiä. Huudetaan Vuokolle ja kuunnellaan 15 minuuttia sen mielenosoitusta. Kun rähjääminen on tyyntynyt oven narinaa muistuttavaksi vastalauseeksi, lasketaan Vuokko pois.

Tämän jälkeen jatketaan kutomista ja kielletään Vuokkoa roikkumasta naruissa. Kudotaan ja kielletään Vuokkoa roikkumasta sukassa. Todetaan, että sukassa on reikä. Hermostutaan ja laitetaan Vuokko Valman kanssa häkkiin, sillä äskenhän ne tuossa vasta leikkivät ja tulivat niin hyvin toimeen. Kolmen sekunnin kuluttua otetaan Valma pois, sillä Valmalla palaa pinna Vuokon kanssa välittömästi. Kuunnellaan Vuokon vastalauseita 10 minuuttia ja kudotaan. Lasketaan Vuokko taas pois ja jatketaan Vuokon komentamista. Kun hermo taas palaa, laitetaan Vuokko vielä kolmannen kerran häkkiin.

Kun kello tulee kymmenen, aletaan tekemään lähtöä kotiin. Ensimmäisenä etsitään toinen kenkä, joka löytyy kangaspuiden välistä jyrsittynä. Sitten etsitään toinen kudontatossu, joka löytyy kangaspuiden alta. Ennen lähtöä siivotaan Vuokon kusilätäkkö. Tungetaan Vuokko koppaan, todetaan kenkä haavoittuneeksi ja mietitään, veisikö joku Vuokon, jos sen “unohtaisi” kutomon rappusille kopassaan. Sitten mennään autoon ja ajetaan kotiin. Kotona jatketaan komentamista.

Vuokko tuntee siis kolme sanaa: “ei, Vuokko ja tänne”. Eniten Vuokko on tutustunut ei-sanaan. Onko todellakin niin, että Vuokossa ja Valmassa on 25 % samaa. En usko. Oisko käynä joku erehys. Ai niin, osaahan Vuokko jo noutaa. Vuokko hakee kyllä sukkaa ja palloa, mutta juoksee salliineen ulkona puskaan ja sisällä sohvan taakse piiloon. Ja oiskohan noin, että en erityisesti pety, jos Valman mahanalus ei olekaan täynnä näitä viitapiruja. Ultra on maanantaina. Tosin Valman pennuthan olisivat kuin Valma itse, vanhoja sieluja jo syntyessään; helppoja, terveitä ja kilttejä. Uskon, että Valma annettiin minulle hyvityksenä Viivistä. Jos taas Vuokolla on taipumukset kohdallaan, olen vihdoinkin saanut sen mitä olen halunnut… pitäisi varmaan sulattaa yksi lintu. 

Tämä artikkeli kirjoitettiin Perjantaina, Syyskuun 12. 2008 klo 22:37 ja se on kategoriassa Elämätä. Voit seurata vastauksia RSS 2.0 virtana. Voit jättää kommentin, tai jäljitää artikkelin omasta blogistasi.

Jätä vastaus

*
Syötä viereisessä kuvassa näkyvä sana tekstikenttään.
Anti-Spam Image