Koirain ja biologin sekavaa sinkkuelämää Lahdessa
Maanantaina, Heinäkuun 21. 2008 klo 19:29

Hukkariisi, kohtaamisia ja keski-ikäisten seikkailumatka

Kategoriassa: Elämätä

Valman aivojen kaikki kaksi aivosolua ovat kohdanneet toisensa kohtalokkain seurauksin neljän vuoden pyörimisen jälkeen. Kohtaaminen tapahtui Raippaluodon korkealla sillalla ja siitä lähtien autolla matkustaminen on muuttunut vaikeaksi. Toinen aivosoluista ihmetteli Raippaluodon sillalla, mihin hävisi maa, vesi, puut ja kaikki muukin, on vain kaiteita ja sinistä taivasta. Toinen aivosolu kertoi ensimmäiselle, että maailma on kadonnut ja huomaatko, se tapahtuu aina kun tien laidalla on kaiteet ja yleensä em. tapahtumaa edeltää veden näkyminen. Yhdessä aivosolut päättivät, että kun tien laidalla on kaiteita, aletaan pelkäämään. Jos nähdään silta tai vettä, aletaan hyperventiloimaan, läähätetään ja pyöritään auton takaosassa ympyrää. Vesistöstä käy mikä tahansa järvestä ojaan ja moottoriteiden laidat ovat ikävä kyllä kaidoitetut. Kyllä tollerit on sitten vinhoja vekottimia, kannattaa hankkia se toinenkin.

Hukkariisi tuli mieleen viimeviikkoisesta heinästä, joka päätettiin määrittää kaavan avulla. Lopputulos pudasjärveläisestä heinästä oli hukkariisi; kun Pudasjärveltä vedetään suora viiva hukkariisin kasvupaikalle, on kyseinen piste Pudasjärveltä katsottuna kauin mahdollisin kolkka Suomenmaassa,ellei Ahvenanmaata lasketa. Mihinkähän se määritys sortuikaan, luultavasti helpeisiin, kaleisiin tai vihneisiin. Onneksi en ole ainoa, joka ei osaa määrittää heiniä kaavalla. Ja kämmekkä on edelleen nimetön, samoin vammautunut kultapiisku.

J soitti tässä välissä. Lähtivät sunnuntaina T:n kanssa keski-ikäisten seikkailumatkalle, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että ei etukäteen varata majoitusta vaan katsotaan, minne päädytään (eli tosi jännää ja J:n mukaan ainoastaan T on keski-ikäinen). Keski-ikäisten seikkailumatka päättyi vuorokautta myöhemmin eli äsken kun J soitti ja pyysi Naantalin hotellien yhteystietoja. Taisi mennä liian jännäksi. Ja villi veikkaukseni on, että Naantalista ei lomakautena saa huoneen huonetta. Varmasti soittaa kymmenen minuutin sisällä uudestaan ja pyytää listan kaikista Turun hotelleista. Voisivat oikeastaan nukkua yön autossa niin nähtäisiin, kumpi menee ensimmäisenä junalla kotiin.

Kuten aikaisemmin kirjoitin, Valma luultavasti pykää juoksunsa sellaiseen ajankohtaan, että siitä on mahdollisimman paljon vaivaa. Eli juoksut ovat myöhässä. Varmaan alkavat niin, että Kuopion näyttelyssä sillä on joko ottipäivät tai sitten se on täysin flegu. Jos sillä on ottipäivät, se pyörii ja hyörii sekopäisenä ja kääntää häntäänsä vaikka vastaan tulevalla lampaalle. Voi perse.

Tämä artikkeli kirjoitettiin Maanantaina, Heinäkuun 21. 2008 klo 19:29 ja se on kategoriassa Elämätä. Voit seurata vastauksia RSS 2.0 virtana. Voit jättää kommentin, tai jäljitää artikkelin omasta blogistasi.

Jätä vastaus

*
Syötä viereisessä kuvassa näkyvä sana tekstikenttään.
Anti-Spam Image