Kohmeinen kyy ja jälkiseurauksia

Valma on toista päivää nesteytyksessä, sillä se hyppäsi maastossa eilen suoraan kyyn päälle. Työpäivä oli aivan tavallinen ja koska Valma luulee, että kaikki maassa ja puussa olevat reiät on tehty häntä varten, jouduin sitä jo kerran aukolla kieltämään kun oli työntämässä päätään turhan syvälle kivilohkareen alle.

Hommat alkoivat olla valmiita kunnes hoksasin, että aukon päälle kulkee se retkeilyreitti, jota olin etsiskellyt. Totesin, että se on parempi ottaa GPS:llä talteen ja näytin Valmalle suunnan, minne lähdetään. Läksin itse kapuamaan perässä kun tajusin, että jalkojeni edessä polulla on musta kyy. Huusin Valmalla “odota” ja ajatuksena oli ohjata Valma pois polulta - kyy oli siis välissämme. En kuitenkaan ehtinyt ottaa kuin askeleen sivulle niin Valma loikkasi etutassut edellä käärmeen päälle. Eikä mennyt kuin minuutti niin Valma alkoi ontumaan vasenta jalkaansa eikä olisi halunnut olla ollenkaan paikoillaan.

Sitten miettimään mitä tehdään. Soitin eläinlääkärille, jonka mielestä kortisonitablettien anto on hyvä asia ja noudatin kiltisti ohjeistusta. Sitten piti lähteä kävelemään autolle. Otin Valman välillä syliin, mutta eihän siitä helteessä mitään tullut, sillä Valma painaa 18 kg. Autolle oli matkaa vajaa kaksi kilometriä ja se matka taitettiin niin, että minä kehuin ja Valma linkutti. Välillä otin Valman syliin, mutta luovutin aina aika nopeasti.

Sitten päästiin autoon ja otin Valman etupenkille. Siinä vaiheessa Valma alkoi olla jo aika pihalla ja tajusin, etten voisi ajaan Lahteen vaan että eläinlääkäri on löydyttävä lähempää. Pienen tiedustelun jälkeen sain eläinlääkärin osoitteen Riihimäeltä ja haastateltuani alkuasukkaita päästiin perille. Ensi ajeltiin karvaa ja etsittiin pistoskohtaa, sitten otettiin verinäyte, annettiin temqesigiä ja laitettiin tippaan. Tipasta päästiin pois illalla ja kotona oltiin joskus seitsemältä.

Äsken mentiin kontrollikäynnille Lahteen, vein mukanani virtsanäytteen ja Valma jäi taas loppupäiväksi tippaan.Temqesigin varoaika on 28 vrk joten se niistä kaikista agilitykisoista, joihin oltiin menossa. Tänään haen taas sen pöpperöisen koiran töiden jälkeen ja sitten vedän taatusti perskännit. Onneksi on siunattu hoitovakuutus, sillä pelkästään eilisen käynnin kulut olivat 200 € ja tänään luultavasti pamahtaa toinen mokoma ja ensi viikolla vielä kolmas. No, pääasia että koiraa pysyy hengissä.

Niin, ja sitä kortisonia ei olisi saanut antaa, sillä siitä on kuulema enemmän haittaa kuin hyötyä. Joku uusi juttu kuulema.