Afrikka, Romania ja roskakatos

On tultu Afrikasta. Kotona odotti pari lappua postista. Koska ne olivat Romaniasta, turasin vaatteet takaisin päälle ja menin postiin. Toista kuorta en saanut, koska siinä oli joku slaavilainen nimi päällä ja minun osoitteeni. Toinen oli ok ja sen sain. Siinä oli Valman valiotodistus. Eli CACIBit lähtivät takaisin Romaniaan, koska Hennalan postin nihkeä mimmi ei minulle niitä antanut vaikka riitelin vastaan kohteliaasti, mutta ponnekkaasti - no niin ponnekkaasti kuin koko yön valvonut ihminen nyt voi.

Valma on nyt sitten pesunkestävä Romanian muotovalio. Repikää siitä. Tänään suljin Valman kolmannen kerran vahingossa taloyhtiön roskakatokseen. Kun vien illalla roskat, Valma käy pikapisulla ja seuraa minua välillä katokseen sisälle. Koska se hiippailee takanani ja kääntyy katoksessa mukanani, se on aina selkäni takana. Ensimmäisellä kerralla rähjäsin takapihalla yksikseni kunnolla ja poljin jalkaa, sillä vaikka kuinka huusin, Valmaa ei näkynyt. Sitten hoksasin, että voisikohan se olla siellä roskakatoksessa. Toisella kerralla huutelin aikani ja tajusin tehneeni sen toisen kerran. Äsken aloin vasta ääntä availemaan kun muistin, että ai perkele, sinne se taas jäi. Siellä Valma odottaa, kiltisti ihan hiljaa oven takana, sillä Valma ei itsestään juuri meteliä pidä.

Kiltti ja hiljainen, elämäni koira, jota ikävöin myös Afrikassa. Tyhmää, mutta totta.