Näinä epävarmoina aikoina…

…olen siirtynyt nukkumaan olohuoneeseen. Keittiö on pölyn vallassa, eikä vessaa ole. Vessan virkaa toimittaa punainen sanko, jonka ostin K-Raudasta. Myyjä kaupassa noitui tiukkaa kantta, mutta minä sanoin, että hyvä vaan että saa tiukasti kiinni, se on minun vessani. Oikea vessa ja suihku ovat talon alakerrassa. Siellä istuessani olen alkanut ymmärtää naapurin suntiota, joka viettää aikaa ko. laitoksessa ovi auki - niin minäkin teen. Makuuhuoneessa ei ole ovea ja katosta roikkuu surullisen näköinen repaleinen muovi. Koko makuuhuone on pölyssä enkä ole löytänyt puhdasta kylpypyyhettä, ainoastaan yhden käsipyyhkeen.

Vessassa on lattia ja seinät. Vessan oven edessä on kaksi sankollista Extra Excoottisen näköistä litkua, joka on turkoosia. Yhtä söpön väristä lientä olen nähnyt vain Outokummun kaivoksen vesialtaassa. Ruokapuolella olen palannut vanhoihin hyviin ystäviini, kylmiin eineksiin. Tosin aamupalaksi söin ABC:n hampurilaisaterian ja iltapalaksi ABC:n pannupizzan. Vatsalaukun tilavuus on tosin kesäloman aikana pudonnut puoleen.

Voisin kertoa sata syytä, miksi ei kannata ostaa asuntoa, johon tehdään putkiremontti. Toisaalta ei tämä niin kamalaa ole kuin mitä oletin. Kunhan tyydyn siihen, että asun olohuoneessa seuraavat kaksi viikkoa, sitten homma on valmis. Tuleekohan minun ukkoja ikävä, tuskin. Toivottavasti vievät mennessään sen radion eteisen pesukoneen päältä, johon on kirjoitettu päälle “rokkikone” ja piirretty pimpsan kuva.

Pohdin matkaa Gambiaan, Suomen talvi sucks ja Gambiassa ilman lämpötila ja kosteus korreloivat talviseen aikaan kerrassaan loistavasti keskenään. Tiina ei halua lähteä (you know what happened last year…), joutunen lähtemään yksin jos nyt siis lähden. Pitää pohtia tilannetta.