…talvi ja lumi maahan. Ei tarvitsisi seistä puskassa sateessa. En katso enää edes säätiedotteita, sataa perkele kuitenkin. Mutta sieniä oli tänään jo hyvästi ja löysin aivan ihastuttavan samettisen käävän haavalta, joka haisi lakritsille; ei siis haapa vaan se kääpä. Olin pyörtyä onnesta, samoin kuin herkkutatin ja haavanpunikkitatin kohdalla. Viimeinen toimittaja kierrätetty, nyt saa keskittyä ihan mihin haluaa.

Antoi se Valma panna ja uros palautettu, nyt odotellaan ja se siitä.

Ollaan siis Pudiksella ja tänään paettiin sorsanmetsästyksen aloitusta. Turha siellä on mittanauhan kanssa kyykkiä ja sotkea toisten metsästykset, luultavasti huomenna on jo hiljaisempaa. Kastuttu on taas eilen, ja tämän kesän maastokeleistä voi vain todeta, että nämä ovat syvältä perseestä. Ihan sama mitä ne lupaa, aina sataa. Eilen mukana kuleksi videokuvaaja, tänään maakuntalehden toimittaja ja huomenna vielä yksi toimittaja. On kohtuullisen hauskaa kun ottaa mittaa niin takaa kuuluukin: “Voisitko kääntyä toisin päin niin saadaan kunnon kuvaa”. Ja “otetaan siitä kartasta vähän stilliä”. Ja jokainen aamu alkaa paikallisella huoltoasemalla, jossa yritän selittää valtavaa hanketta toimittajille lyhyesti ja ytimekkäästi ja vastailla kysymyksiin, joihin ei vielä ole vastauksia. Ihan jännittää, mitä siellä lehdessä sitten taas lopulta seisoo. Sen sanoin, että Valman on päästävä kuvaan, on nimittäin nyt juhlakarvassa. Sadepäivä oli vähän hankala kun sekä tavalliset housut että sadehóusut olivat liimaantuneet kiinni ihoon ja aina kun pyllisti, koko komeus jäi kiinni reisiin ja tuntui, että housut lähtevät väkisin pois jalasta. Kun ajoin autolla toiseen kuvaukseen parinkymmenenkilometrin päähän, kuivatin paidan päälläni niin, että auton lämmityslaite puhalsi kuumat ilmat hihoihin ja paidan selkäosan ja housut kuivatti penkinlämmitin.

No, maisterisjuhlia on odotettavissa kahdet. On Kallo-Kipan juhlat; Kirsi valmistui noin 4-5 vuodessa ja sillä toisella, eli Johannalla, meni 19 vuotta. Mutta sai se perkele paperit, tuli ihan multimediaviestinä valokuva. Ne onnii sitte kovat kinkerit ne, menihän valmistumiseenkin joku tovi. Ja kuten Johanna äsken totesi, ei ihan “turhuuden vuodet Turussa” (em. kommentti on Jonen lanseeraama).

No, matkalla tänne sain sakot. Se johtui siitä, että palautin tänne tulomatkalla uroksen ja majoitukseen piti päästä ennen kahtatoista, jotta saan avaimen tulla sisään. Kun uros siis oli paiskattu omistajalleen, lähdin ajelemaan ja oli niin hyvä keli, että mittari näytti jotain 130-140 km tunnissa. Ja vastaan out of the blue tuli poliisiauto, joka pysäytti. Niin sain elämäni ensimmäisen poliisiautosakon, 115 juroa. Ja poliisit neuvoivat, että jos meinaa ajella pienillä rikesakoilla, kannattaa satasen alueella pitää nopeus noin 121 km/h. Kiva, että ovat noin asiakaspalveluhenkisiä.

Kajaanissa oli jo pimeää ja siellä tankkaamaan. Tankkaaminen tapahuti niin, että letku sisään ja vasempaan käteen kartta. Kartta avataan hampailla, koska kolmatta kättä ei ole ja joku törky on liimannut kartan lehdykät toisiinsa. Luetaan karttaa ja mennään sisään maksamaan. Sisällä hoksataan, että hammasharja, -tahna, kampa ja shampoo on jääneet kotiin eikä kannata luottaa siihen, että muut eivät olisi käyttäneet edellisellä kerralla unohtamiani majapaikassani loppuun. Kassalla lyödään pöytään s-etukortti ja kun se ei kelpaa, kysytään hölmistyneenä, missä ollaan. Sitten poroja ja muita vaaroja uhmaten kurvataan Puolangan kautta Pudikselle ja kello on 23:45 kun ollaan perillä. Amen ja elossa. Pois ajetaan toista kautta, eli sitä vähäporoisempaa reittiä Kemin kautta, jonne tuli tänään keikka.

This is my life. Ensi viikolla Tanskaan, sitten pitäisi hakea Vuokko Oslosta. Ai niin. Vieraskirja on poistettu, koska ihmiset käyvät täällä kyllä lueskelemassa, mutta eivät jätä viestejä. Eli aivan turha värkki, ellen toisin päätä. Nyt vielä vähän töitä ja sitten venyn lukemaan Stieg Larssonin toista kirjaa.

on sunnuntai, olen töissä. Näin viime yöntä unta, että minut nimettiin Ramboll Finland Oy:n Ilomantsin kylpylän toimitusjohtajaksi. Palkkaa lupasivat maksaa 5 900 euroa… Valma ei anna panna, se on nyt pulma. Joudun retuuttaman Valman sulhasineen toiselle puolelle Suomea ja tyrkyttämään niitä iltaisin toisilleen. Ans kattoo, jää väliin jos ei ala kohta tapahtumaan…

siis Valma. Ei tullut tänä aamuna ollenkaan sängyn alta pois ja itkee poikien perään pihalla. Osta hyvä pentu, ostaosta…

…nimeltä Valma. Otin sen tänään maastoon mukaan, mutta se vaan seistä hönötti selkäni takana, eikä tehnyt yhtään mitään muuta kuin laahusti perässäni. Toimistolla se makasi kyljellään kuin kuollut lahna, eikä vaivautunut edes päätään nostamaan kun joku tuli rapsuttamaan. Jos on minulla vaikeeta puolukkapäivinä niin on kyllä Valmallakin. Ja töistä lähtiessä kuljin käytävän läpi ja pyyhin Valman jäljet pois ja käskin olemaan nostamatta häntäänsä, että ei tipu enää yhtään enempää. Ja eilen imuroin ja luuttusin tunnin Valman karvoja ja veriä pois lattioista. Maailman epäkiitollisinta puuhaa. Nyt nukkumaan ja miettimään, minne menen myymään itseäni, että saan Vuokko -rahat kasaan. Rautatienkadulla on ne pornoliikkeet, sieltä käyn vermeet. Ei puutu enää kuin maksavat asiakkaat.

Huomenna on rokesteroonitesti ja Tanskaan pitää pukeutua kasuaalisti. Kysyin, mikä on enklanninkielinen vastakohta kasuaalille, mutta kukaan ei osannut sanoa. Tress kooti todettiin ylänimittäjäksi, jonka alle kasuaali paiskataan. Ruokatunnilla puolestaan puhuttiin kaikkea sekavaa ja esille tuli kaunis suomalainen yhdyssana, eli kolkkakalakeli. Taidan palata takaisin asiatekstin maailmaan ja lopettaa höpöilyt. Vuokon kasvattaja on nyt päässyt onnellisesti naimisiin 080808, toivottavasti laittaa pian seisontakuvia pennuista niin pääsee valitsemaan.

Ensin Valman progeaika oli maanantaina, sitten torstaina, nyt keskiviikkona. Miksikö? Siksi, että elämäni on Valman juoksujen lisäksi kiinni säistä. Kastuin perjantaina niin perinpohjaisesti, että yritän välttää sadetta tämän viikon. Tällä hetkellä Valma on luuttu, jota ei kiinnosta juuri mikään. Ja lisäksi vähän turhan kiinni rutiineissaan. Pyysin sen aamulla keittiöön antaakseni herkkuliuskoja. Mutta… se ei kuulu Valman päiväohjelmaan, joten Valma pudotti molemmat liuskat lattialle. Huokaisu ja liuskat käteen. Komentamaan Valmaa niin kuin kyseessä olisi isompikin ruokailutapahtuma, eli istu, paikka, liuskojen pudottaminen ruokakuppiin, maahan ja vapaa. Sitten Valma laahusti ruokakupilleen ja suostui syömään liuskat. Eli Valman rutiineja ei sovi rikkoa, sillä Valma tykkää, että asiat tehdään aina samalla tavalla samaan aikaan päivästä. Nyt tarvii tehdä taas töitä välillä. Progeaikaa en enää muuta, satoi vaikka akkoja taivaalta.

On tullut aika, jolloin Valma kiikutetaan huomenna progesteronitestiin. Tämä on nyt ilmeisesti myös se hetki, jolloin minun pitäisi lausua juhlallisia sanoja tavoitteistani kasvattajana. Sorrunko samanlaisiin itsestäänselvyyksiin kuin muut vai vedänkö omat periaatteet takavasemmalta niin kuin yleensä. Tiedän, että Iina kannattaa jälkimmäistä, mutta oman uskottavuuteni takia minun tulisi nyt liittyä kiltisti rivistöön ja jaaritella pyhästä halustani ja tarkoituksestani kasvattaa rotumääritelmän mukaisia tollereita, jotka sopivat kaikkiin lajeihin ja kaikkii koteihin. Tosin tilanne aktualisoituu vasta sitten kun niitä pentuja on oikeasti masussa, joten en vielä hätäile… herkuttelen vain ajatuksella kirjoittaa tolkutonta puutaheinää. Kävin nimittäin äsken tutustumassa muiden kasvatusperiaatteisiin ja minua lähinnä vain huvitti. Niin itsestäänselvyyksiä, että oksettaa. Ja noin muutenkin tiedoksi; aion viedä rehellisyyden kokonaan uudelle tasolle.

En jaksa kirjoittaa mitään. Valman perse vuotaa ja itse olen niin väsynyt, että peruutin autoni eilen ojaan. Tähän ei lie mitään lisättävää.

Tulin töihin. Kirsti kysyi kahvitunnilla, onko minulla jakku väärin päin päällä. Taas… ei sitä kuulema muuten huomaa, mutta kun taskut ovat ulospäin. Kiitin miestyökaveria, joka ei ollut huomannut mitään. Hupaisinta tämän aamun kahvipöytäkeskustelussa oli se, että työkaverit ovat jo valmiiksi huolissaan uusista UGGeista, eli miten niiden käy jos Vuokko saa ne hampaisiinsa. Tosin sitä ennen Sampo sanoi minua hulluksi kun kerroin popojen hinnan. Tuijotin muuten illalla Valman persvärkkiä ja tulin tulokseen, että siellä ei tapahdu yhtään mitään. Aikaisemmin Valman päistä on paremmin toiminut alapää, mutta onkohan järjestys nyt vaihtunut.