My dreams

Kerronpas teille vähän itsestäni, kun tuossa miehen logiikka-blogissa kirjoitettiin ettei minusta aina ota selvää kirjoitanko faktaa tai fiktiota vai molempia yhtä aikaa. Kirjoitan faktaa väritettynä, tai niin kuin minä sen näen, omien värillisten silmälasien läpi. Saatan toisena hetkenä olla syvästi masentunut ja toisena onneni kukkuloilla. Sellainen minä vain olen. En varmasti ole helppo ja tasainen ihminen. Minä menen kovaa. Jonkun mielestä saatan ehkä olla hieman mielenvikainenkin, kun olen tällainen, joku sanoisi ehkä peräti maanis-depressiivinen. Mitään diagnoosia ei ole, enkä varmaan sellaista saisikaan. Olen vaan melko tunteellinen ihminen, ja elän hetkessä. Normaalisti en reagoi niin kovaa kuitenkaan oikeassa elämässä kuin ehkä kirjoitan tänne. Olen ehkä kuitenkin hivenen tasaisempi persoona oikeasti, mutta koska tykkään kirjoittaa niin teen vaikka tikusta asiaa, jotta saan kirjoittaa. Enkä minä kirjoita teille kaikkea.
Paljon ehkä oleellista jää sanomatta ja olematonta tulee sanottua. Joitain asioita en osaa edes kirjoittaa, ja jotkut on tosiaan niin herkkiä asioita, että jos ne sanoo ääneen niin ne voi hajota ja siinä samalla repiä minut riekaleiksi. Joten blogini on mitä on. Se on minun oma kuvani, sellainen jonka uskallan antaa julkisuuteen. Minun näköiseni, se ei ole mitään muuta. Toiset ei ehkä tykkää, toiset ehkä tykkää. Minä olen kuitenkin tällainen ja minun blogini on siksi myös tällainen.