Koodissa oli pari päivää sitten juttua, niiden tasokkaiden juttujen joukossa, miehistä, jotka aina hymyilevät ja ovat iloisia, ei koskaan vihaisia. Monen keskusteluun osallistujan mielestä sellainen oli jotenkin huonoa ja sellaisissa tasaisen iloisissa ihmisissä on varmasti jotain vikaa, koska ne tosiaan on niin tasaisen iloisia, eikä niiden tarvitse olla edes mitään mieltä mistään.
Mä taas pitäisin siitä, että mä olisin oikeesti edes viisi minuuttia samaa mieltä itseni kanssa. Mä vaihdan mielipidettä ehkä 2min välein ja yleensä taas 2min päästä uudelleen. Tasaisuus vois olla ihan jees aina silloin tällöin. Välillä tunsin itseni jo tasaisemmaksi, vaan nyt taas olen kuin tuuliviiri.
Mikko lähti päivällä samalla oven avauksella kuin minä lähdin iltavuoroon.
Se sano, että jos tää on hänen palkkansa siitä, että auttaa mua muutossa niin hän veloittaa kerran jokaista 10kg kohti, mitä kantaa. Mä vähän ajattelin, että en kanna mitään, ja vapautan isän ja Jessenkin kyseisestä urakasta. Mukavasti painoa kertyy ainakin sohvasta… Vielä ehdin ostaa valurautaisen sängyn ja muita huonekaluja. Paljonkohan pesukone painaa? Jos sinne jättäisi vedet sisälle… :D
Artikkelit (RSS)