My dreams

No niiin, Vili oli perjantaiyönä aika kännissä, sitä nauratti kaikki vaan kauheesti. Rappuset yläkertaan autoin sen, kun oma meno oli aika huteran näköistä. Vili ei kyllä tajunnut todellakaan mistään mitään, naureskeli ja selitti ihan omiaan. Käskin Vilin ottaa vaatteet pois ja se otti ja yritti vielä jotain, mutta se oli niin kömpelöä, että totesin, että antaa olla ja nukutaan vaan.

Aamulla heräsin joskus kymmenen aikaan ja Vili nukkui ihanasti tuhisten. Menin alas ja Jesse kysyi, että nukkuuko Vili. Sanoin, että nukkuu. Jesse sanoi, että jos äitiin on luottamista niin sillä on kai aika paha krapula tänään. Voi olla, sanoin. Jesse kysyi, että onnistuinko sitten tekemään mun tunnin pukeutumisella Viliin mitään vaikutusta vai menikö se aika ihan hukkaan, kun se oli niin kännissä.
Isä tuli just keittiöön ja kysyi, että mistä nyt ei oo hyötyä ollut ja kuka ei kykene mihin, kun on ollut kännissä. Sinäkö taas? Isä katsoi mua. Jesse selitti, että Vili oli kännissä ja Janne oli suunnitellut ihan varmasti sen pään menoksi jotain, kun se näki tunnin ajan eilen valitakseen itselleen housut ja paidan. Isä sanoi, että kiitos tästä informaatiosta, Jannen suunnitelmien yksityiskohdat voikin sitten pitää salassa. Sanoin, ettei mulla ees mitään suunnitelmia ollut, kunhan halusin näyttää hyvältä. Jesse sanoi, että en mä nyt kuitenkaan tuntia voi ihan muuten vaan käyttää yhtien housujen ja paitojen valitsemiseen ellei mulla jotain suunnitelmia olisi ollut. Sanoin, että eilinen oli vaan tärkeä Vilille, kun se kertoi sen kavereille itsestään, meistä. Ja siks mä näin vähän vaivaa, että näyttäisin ihmiselle.
Jesse kysyi, että miten ne sen sitten otti, että menikö kaikki vituiks vai miksi Vili oli sellaset kännit vetänyt. Hyvin meni, ne hyväksyi Vilin ihan ilman mitään ongelmia. Isä sanoi olevansa ihan iloinen Vilin puolesta, kun sillä on ollut muuten nyt hiukan vaikeeta porukoittensa kanssa, että ei tarvi ottaa paskaa vastaan enää muualta. Ja Jesse totesi, että Janne saa tänään sitten kunnon krapulaseksiä. Hyh, se haisee vanhalle viinalle, sanoin. Isä naurahti, että joskus hänestä tuntuu, että Jesse on kateellinen mulle, kun se on niin kiinnostunut mun seksielämästäni. Jesse sanoi, että ei ikinä ole kyllä kateellinen siitä, mitä toi tekee Vilin kanssa.

Jotain me siinä juteltiin aikamme, kunnes Vili huusi mun huoneesta mua. Huusin sille takasin, että mitä niin Vili huusi, että tuu tänne. Jesse katsoi isää ja sanoi, että nyt se menee hakemaan sen “hyi, yök kamalaa se haisee vanhalle viinalle” krapulaseksinsä. Isä nauroi ja sanoi, että niin hänkin luulee. Mä nousin ja poistuin paikalta ja huusin Vilille, että tullaan. Se huusi, että tuo jotain juotavaa tullessasi ja mä hain mukaani vielä limpparipullon jääkaapista. Isä ja Jesse tuijotti mua hymyillen ja Jesse näytti mulle peukkua. Sanoin, että ne ei ole normaaleja. Isä sanoi, että Jesse ei ole normaali. Jesse sanoi, että isä ei ole sen enempää normaali. Mä sanoin meneväni sinne huoneeseeni viemään vaan sen limpparipullon. Ne virnuili siinä, että niin varmasti menet, mutta Vili voi olla eri mieltä asiasta ja onko Jannesta sanomaan ei. Ei ole.

Vili makasi peiton alla ja sanoi kiitos, kun heitin sille sänkyyn sen limpparipullon. Sanoin Jessen piruilevan mulle, että tulin panemaan sua tänne. Vili virnisti ja sanoi, että eihän tuoteta sille missään nimessä pettymystä.

Kestipä pullon vieminen kauan ja vaatteetkin vaihtui. Mistäs juttelitte? Jesse sanoi, kun tulin alas, Vili tuli perässä ja sanoi, että maailmanpolitiikasta. Isä sanoi, että taisitte keksin ratkaisun saadaksenne aikaan maailmanrauhan, mikäli Jannen ilmettä osaa tulkita. Vili totesi, että ei kyllä, kun harjoiteltiin lähinnä kolmatta maailmansotaa. Isä nauroi, että vai niin. Katsoin Viliä murhaavasti. Jesse sanoi, että katsokaa nyt, kun Jannea hävettää. Päätin piiloutua hupparini suojiin ja nostin hupun kasvojenikin eteen. Vili nauroi ja tuli mun luokse ja otti sen hupun pois mun päästä ja sanoi sori. Ei kerrota kuitenkaan, että kumpi voitti, ettei sun tartte enempää kokea häveliäisyyttä. Sanoin, että noi on hei mun perheeni. Ja Vili katsoi isää ja Jesseä ja totesi oikein iloisesti ja tosi epävakuuttavasti ja oikeen liioitellun homomaisella äänellä “Että ei me siis oikeesti mitään siellä harjoiteltu, ihan totta.” Huokasin ja vedin sen hupun takas päähäni.

Söin, Vili sanoi paastoavansa lauantain, mutta istui pöydässä vitsaillen isän ja Jessen kanssa (miten kukaan voi olla niin iloinen krapulassa?), ja lähettiin takas mun huoneeseen. Vili tekstaili Saaran kanssa ja kysyi sitten uskaltaisinko mä sen kyytiin hakemaan Saara naapurikaupungista sen kaverilta, jossa se on ollut yötä. Lupauduin, jos se lupaisi mun saavan vielä illalla jotain kivaa. Vili sanoi, että johan minä alan vaatia seksiä palveluja vastaan. Hymyilin ja sanoin, että todellinen luonteeni alkaa paljastumaan sille.

Saara tuli meidän kyytiin ja jäätiin odottamaan sen kaveria, joka olisi kanssa tulossa meidän kaupunkiin meidän kyydillä. Saara pyysi heti autoon tultua, että me voitaisko me olla kunnolla ja kertomatta että ollaan homoja, kun se kaveri ei tiedä hänen veljensä on homo. Vili suuttui Saaralle ja sanoi, että hän ei taatusti salaa enää sitä mitä hän on, että ihan tarpeeksi kauan on sen tehnyt. Saara sanoi, ettei väkisin sitten, haista vittu. On kuulemma ihan tarpeeksi Viliä kotona puolustanut ja tässä kiitos. Vili sanoi, että ei hän sitä nyt aio huutaakaan, että on homo, mutta ei sitä aio peittääkään. Saara sanoi, että oliko sen pakko tulla mun kanssa hakemaan sitä, että olisi jättänyt mut kotiin tai ollut hakematta häntä. Mä sanoin, että anteeks nyt kauheesti, että tulin että en tiennyt että ei mua kaivata. Saara sanoi kiukkuisena, että hän on koko viikon ollut sijaiskärsijänä, että kiitoksia vaan kummallekin. Vili sanoi, että hän on 18 vuotta valehdellut ja se on loppu nyt ja hänellä on viimein oikeus olla se mikä on. Jos Saaran kaveri ei Saaran veljen homoutta sulata niin ei sen tartte Saaran kaveri ollakaan.

Se kaveri (poika!) tuli viimein. Saara ja Vili ei puhunut toisilleen, Vili puhui mulle ja tarkoitti lauseitaan Saaralle ja Saara puhu kaverilleen ja tarkoitti sen meille. Oli tosi mainoa tunnelma. Lopulta Vili ajoi sen äidin kerrostalon eteen ja sen Hannu oli siinä pihalla. Vilin kasvosta näki, miten se tuijotti kiukkuisena isäpuoltaan. Saara ja se poika nousi autosta ja se poika kiitti kyydistä, Saara mutisi jotain “vetäkää käteen” tai niin mä kuulin. Hannu oli tullut siihen auton viereen ja aloitti, että mitä Saara tekee noiden kanssa samassa autossa. Se poika taisi olla aika kummissaan ja varmaan pakeni mahdollisimman pian paikalta, kiva tulla keskelle perheriitoja. Saara vastasi isälleen, että hän sai veljeltään kyydin takaisin kotiin. Vili huusi Saaralle, että pistä se vitun ovi kiinni ja Saara paiskasi sen kiinni ja Vili painoi kaasua.

Me mentiin sen isälle ja Petterillä oli jotain pikkupoikia kylässä. Ja ne sai Vilin napsahtamaan täysin, kun Petteri oli selvästi kertonut että me ollaan homoja ja niitten mielestä se oli sitten vallattoman hauskaa ja ne kikatti kuin pikkutytöt. Vili kysyi, että mikä vittu niillä on niin kauhean hauskaa. Ne pojat valahti kaikki kalpeaksi ja mä sanoin Vilille, että rauhottuu, että ne on vaan lapsia. Vili paiskasi olohuoneen oven kiinni ja marssi keittiöön, jossa sen isä oli Santerin kanssa. Viliä todella otti päähän ja lujasti. En oikeen uskaltanut ees sanoa mitään. Vili totesi, että olohuone on täynnä homofobisia pikku-hitlereitä. Vilin isä katsoi Viliin pitkään ja Vili sanoi, että “mitä vittua nyt?”. Vilin isä sanoi, että älä puhu veljestäsi noin. Vili sanoi, että kyllä hänelle näemmä sopii sanoa vaikka mitä. Santeri kysyi, että mikä on homofobinen pikku-hitler? Vilin isä sanoi, että aikuisten juttuja, jotka Viliä nyt vaivaa. Menehän leikkimään Petterin kanssa niin juttelen Viljamille. Santeri lähti.

Vilin isä katsoi Viliä niin ankarasti ja sanoi, että mene ulos ja pura tuo kiukkusi pois, ettei tänne tarvitse tulla lasten eteen puhumaan tuommoisia. Täällä ei todellakaan kaivata sinun raivokohtauksia. Vili sanoi mulle, että lähdetään meille ja niin saan palkkioni Saaran hakemisesta. Isälleen Vili tiuskasi, että lähtee nyt sitten panemaan raivoansa pois. Isänsä sanoi, että ihan sama miten se raivonsa hoitaa, kunhan ei käy pikkupoikien edessä raivoamaan. Ja mikä nyt on? Vili sanoi, ettei mikään ja mä sanoin, että sillä oli riitaa Saaran kanssa ja Hannu raivosi jotain, kun vietiin Saara kotiin. Isänsä sanoi, että kyllä hän sen ymmärtää, että Vilillä on vaikeaa, mutta silti pitää käyttäytyä.

Vili lähti ovella ja piti sitä auki, kunnes menin sen ohi ja se heitti sen oven kiinni ja totesi, että mulla on niin pirun täydellinen perhe. Sanoin, että mun sisko on kuollut, sulla on sentään kaikki elossa. No joo, ei sullakaan kivaa ole ollut, Vili sanoi ja jatkoi, että sen äiti ei puhu sille mitään ja Hannu puhuu, mutta ei mitään mitä hän haluisi kuulla. Ja nyt Saara. Petteri kavereineen vaan oli liikaa. Vili huokasi. Onneks sä et ole mun perhettä, koska muuten säkin vihaisit mua. Mä sanoin, että onneksi, koska mä tykkään sekstata sun kanssa. Vili naurahti, että niin mäkin sun kanssa. Tönäsin sitä ja sanoin, että eikös ollut todellinen rakkauden tunnustus ja Vilikin nauroi. Hih.

Vili istui kuljettajan paikalla ja sanoi, että sillä ei ole enää äitiä. Sanoin, että tää ei nyt varmaan lohduta, mutta kyllä sulla äiti on, se vaan on idiootti. Vili istui siinä hiljaa vaikka kuinka kauan ja pyyhki välillä silmiään. Mä en katsoin sitä ja sanoin, että oon pahoillani. Vili totesi, että ei se mun vika ole.

Se katsoi mua ja mä hymyilin sille ja se sanoi, että hän haluisi nyt sitten maksaa sen velkansa pois. Häh? Kysyin ja Vili sanoi, että Saaran hakemisesta. Sanoin, että vaikka samantien. Se suuteli mua siinä oikein kuumasti ja sen kädet kävi muhun käsiksi ja kosketteli mua siinä julkisesti autossa ja kuka tahansa olisi voinut nähdä. Se oli todella kiihottavaa :) Se lähti ajamaan sitä autoa meille ja kysyi multa, että oliko se niin, että mä haluan pöydällä ja mä virnistin, että todella. Olin aika kuumissani jo ajatuksesta. Mentiin meille sisälle ja toiset oli syömässä ja äiti kysyi, että ollaanko syöty jo. Vastasin sille, että ei, mutta nyt ei ehdi. Äiti huusi mun perään, että mihin teillä niin kova kiire on. Huusin, että tullaan kohta, pitää ensin löytää yksi cd. Sain palkintoni.

Ja Vili ei suostunut syömään, kun se vietti paastolauantaitaan.

Ja me löydettiin yks vanhan biisi ja pakko pistää sen sanat tähän, kun Vili halus sen kuulla yhä uudelleen ja uudelleen… Ja onhan siinä sanomaa.

Sir Elwoodin híljaiset värit - Sairas ja syntinen
minun jumalani
väsyneenä katselee kun
lähtevät miehet taas
ristiretkilleen kun isänmaata,
kotia ja uskontoa uhataan
minun jumalani
käsi poskella kuuntelee kun
pyhät miehet pyhää sanaa
tulkitsee ja määrittelee
millaista rakkautta täällä sallitaan

Tämä artikkeli kirjoitettiin Sunnuntaina, Maaliskuun 30. 2008 klo 18:59 ja se on kategoriassa Dreams. Voit seurata vastauksia RSS 2.0 virtana. Voit jättää kommentin, tai jäljitää artikkelin omasta blogistasi.