My dreams

Mä en tiedä kannattaako mun enää ees kirjoittaa tänne. Musta tuntuu, että olen myynyt sieluni. Hetken onnesta.

Mutta olinpa taas ainakin hetken elossa…

No niiin, Vili oli perjantaiyönä aika kännissä, sitä nauratti kaikki vaan kauheesti. Rappuset yläkertaan autoin sen, kun oma meno oli aika huteran näköistä. Vili ei kyllä tajunnut todellakaan mistään mitään, naureskeli ja selitti ihan omiaan. Käskin Vilin ottaa vaatteet pois ja se otti ja yritti vielä jotain, mutta se oli niin kömpelöä, että totesin, että antaa olla ja nukutaan vaan.

Aamulla heräsin joskus kymmenen aikaan ja Vili nukkui ihanasti tuhisten. Menin alas ja Jesse kysyi, että nukkuuko Vili. Sanoin, että nukkuu. Jesse sanoi, että jos äitiin on luottamista niin sillä on kai aika paha krapula tänään. Voi olla, sanoin. Jesse kysyi, että onnistuinko sitten tekemään mun tunnin pukeutumisella Viliin mitään vaikutusta vai menikö se aika ihan hukkaan, kun se oli niin kännissä.
Isä tuli just keittiöön ja kysyi, että mistä nyt ei oo hyötyä ollut ja kuka ei kykene mihin, kun on ollut kännissä. Sinäkö taas? Isä katsoi mua. Jesse selitti, että Vili oli kännissä ja Janne oli suunnitellut ihan varmasti sen pään menoksi jotain, kun se näki tunnin ajan eilen valitakseen itselleen housut ja paidan. Isä sanoi, että kiitos tästä informaatiosta, Jannen suunnitelmien yksityiskohdat voikin sitten pitää salassa. Sanoin, ettei mulla ees mitään suunnitelmia ollut, kunhan halusin näyttää hyvältä. Jesse sanoi, että en mä nyt kuitenkaan tuntia voi ihan muuten vaan käyttää yhtien housujen ja paitojen valitsemiseen ellei mulla jotain suunnitelmia olisi ollut. Sanoin, että eilinen oli vaan tärkeä Vilille, kun se kertoi sen kavereille itsestään, meistä. Ja siks mä näin vähän vaivaa, että näyttäisin ihmiselle.
Jesse kysyi, että miten ne sen sitten otti, että menikö kaikki vituiks vai miksi Vili oli sellaset kännit vetänyt. Hyvin meni, ne hyväksyi Vilin ihan ilman mitään ongelmia. Isä sanoi olevansa ihan iloinen Vilin puolesta, kun sillä on ollut muuten nyt hiukan vaikeeta porukoittensa kanssa, että ei tarvi ottaa paskaa vastaan enää muualta. Ja Jesse totesi, että Janne saa tänään sitten kunnon krapulaseksiä. Hyh, se haisee vanhalle viinalle, sanoin. Isä naurahti, että joskus hänestä tuntuu, että Jesse on kateellinen mulle, kun se on niin kiinnostunut mun seksielämästäni. Jesse sanoi, että ei ikinä ole kyllä kateellinen siitä, mitä toi tekee Vilin kanssa.

Jotain me siinä juteltiin aikamme, kunnes Vili huusi mun huoneesta mua. Huusin sille takasin, että mitä niin Vili huusi, että tuu tänne. Jesse katsoi isää ja sanoi, että nyt se menee hakemaan sen “hyi, yök kamalaa se haisee vanhalle viinalle” krapulaseksinsä. Isä nauroi ja sanoi, että niin hänkin luulee. Mä nousin ja poistuin paikalta ja huusin Vilille, että tullaan. Se huusi, että tuo jotain juotavaa tullessasi ja mä hain mukaani vielä limpparipullon jääkaapista. Isä ja Jesse tuijotti mua hymyillen ja Jesse näytti mulle peukkua. Sanoin, että ne ei ole normaaleja. Isä sanoi, että Jesse ei ole normaali. Jesse sanoi, että isä ei ole sen enempää normaali. Mä sanoin meneväni sinne huoneeseeni viemään vaan sen limpparipullon. Ne virnuili siinä, että niin varmasti menet, mutta Vili voi olla eri mieltä asiasta ja onko Jannesta sanomaan ei. Ei ole.

Vili makasi peiton alla ja sanoi kiitos, kun heitin sille sänkyyn sen limpparipullon. Sanoin Jessen piruilevan mulle, että tulin panemaan sua tänne. Vili virnisti ja sanoi, että eihän tuoteta sille missään nimessä pettymystä.

Kestipä pullon vieminen kauan ja vaatteetkin vaihtui. Mistäs juttelitte? Jesse sanoi, kun tulin alas, Vili tuli perässä ja sanoi, että maailmanpolitiikasta. Isä sanoi, että taisitte keksin ratkaisun saadaksenne aikaan maailmanrauhan, mikäli Jannen ilmettä osaa tulkita. Vili totesi, että ei kyllä, kun harjoiteltiin lähinnä kolmatta maailmansotaa. Isä nauroi, että vai niin. Katsoin Viliä murhaavasti. Jesse sanoi, että katsokaa nyt, kun Jannea hävettää. Päätin piiloutua hupparini suojiin ja nostin hupun kasvojenikin eteen. Vili nauroi ja tuli mun luokse ja otti sen hupun pois mun päästä ja sanoi sori. Ei kerrota kuitenkaan, että kumpi voitti, ettei sun tartte enempää kokea häveliäisyyttä. Sanoin, että noi on hei mun perheeni. Ja Vili katsoi isää ja Jesseä ja totesi oikein iloisesti ja tosi epävakuuttavasti ja oikeen liioitellun homomaisella äänellä “Että ei me siis oikeesti mitään siellä harjoiteltu, ihan totta.” Huokasin ja vedin sen hupun takas päähäni.

Söin, Vili sanoi paastoavansa lauantain, mutta istui pöydässä vitsaillen isän ja Jessen kanssa (miten kukaan voi olla niin iloinen krapulassa?), ja lähettiin takas mun huoneeseen. Vili tekstaili Saaran kanssa ja kysyi sitten uskaltaisinko mä sen kyytiin hakemaan Saara naapurikaupungista sen kaverilta, jossa se on ollut yötä. Lupauduin, jos se lupaisi mun saavan vielä illalla jotain kivaa. Vili sanoi, että johan minä alan vaatia seksiä palveluja vastaan. Hymyilin ja sanoin, että todellinen luonteeni alkaa paljastumaan sille.

Saara tuli meidän kyytiin ja jäätiin odottamaan sen kaveria, joka olisi kanssa tulossa meidän kaupunkiin meidän kyydillä. Saara pyysi heti autoon tultua, että me voitaisko me olla kunnolla ja kertomatta että ollaan homoja, kun se kaveri ei tiedä hänen veljensä on homo. Vili suuttui Saaralle ja sanoi, että hän ei taatusti salaa enää sitä mitä hän on, että ihan tarpeeksi kauan on sen tehnyt. Saara sanoi, ettei väkisin sitten, haista vittu. On kuulemma ihan tarpeeksi Viliä kotona puolustanut ja tässä kiitos. Vili sanoi, että ei hän sitä nyt aio huutaakaan, että on homo, mutta ei sitä aio peittääkään. Saara sanoi, että oliko sen pakko tulla mun kanssa hakemaan sitä, että olisi jättänyt mut kotiin tai ollut hakematta häntä. Mä sanoin, että anteeks nyt kauheesti, että tulin että en tiennyt että ei mua kaivata. Saara sanoi kiukkuisena, että hän on koko viikon ollut sijaiskärsijänä, että kiitoksia vaan kummallekin. Vili sanoi, että hän on 18 vuotta valehdellut ja se on loppu nyt ja hänellä on viimein oikeus olla se mikä on. Jos Saaran kaveri ei Saaran veljen homoutta sulata niin ei sen tartte Saaran kaveri ollakaan.

Se kaveri (poika!) tuli viimein. Saara ja Vili ei puhunut toisilleen, Vili puhui mulle ja tarkoitti lauseitaan Saaralle ja Saara puhu kaverilleen ja tarkoitti sen meille. Oli tosi mainoa tunnelma. Lopulta Vili ajoi sen äidin kerrostalon eteen ja sen Hannu oli siinä pihalla. Vilin kasvosta näki, miten se tuijotti kiukkuisena isäpuoltaan. Saara ja se poika nousi autosta ja se poika kiitti kyydistä, Saara mutisi jotain “vetäkää käteen” tai niin mä kuulin. Hannu oli tullut siihen auton viereen ja aloitti, että mitä Saara tekee noiden kanssa samassa autossa. Se poika taisi olla aika kummissaan ja varmaan pakeni mahdollisimman pian paikalta, kiva tulla keskelle perheriitoja. Saara vastasi isälleen, että hän sai veljeltään kyydin takaisin kotiin. Vili huusi Saaralle, että pistä se vitun ovi kiinni ja Saara paiskasi sen kiinni ja Vili painoi kaasua.

Me mentiin sen isälle ja Petterillä oli jotain pikkupoikia kylässä. Ja ne sai Vilin napsahtamaan täysin, kun Petteri oli selvästi kertonut että me ollaan homoja ja niitten mielestä se oli sitten vallattoman hauskaa ja ne kikatti kuin pikkutytöt. Vili kysyi, että mikä vittu niillä on niin kauhean hauskaa. Ne pojat valahti kaikki kalpeaksi ja mä sanoin Vilille, että rauhottuu, että ne on vaan lapsia. Vili paiskasi olohuoneen oven kiinni ja marssi keittiöön, jossa sen isä oli Santerin kanssa. Viliä todella otti päähän ja lujasti. En oikeen uskaltanut ees sanoa mitään. Vili totesi, että olohuone on täynnä homofobisia pikku-hitlereitä. Vilin isä katsoi Viliin pitkään ja Vili sanoi, että “mitä vittua nyt?”. Vilin isä sanoi, että älä puhu veljestäsi noin. Vili sanoi, että kyllä hänelle näemmä sopii sanoa vaikka mitä. Santeri kysyi, että mikä on homofobinen pikku-hitler? Vilin isä sanoi, että aikuisten juttuja, jotka Viliä nyt vaivaa. Menehän leikkimään Petterin kanssa niin juttelen Viljamille. Santeri lähti.

Vilin isä katsoi Viliä niin ankarasti ja sanoi, että mene ulos ja pura tuo kiukkusi pois, ettei tänne tarvitse tulla lasten eteen puhumaan tuommoisia. Täällä ei todellakaan kaivata sinun raivokohtauksia. Vili sanoi mulle, että lähdetään meille ja niin saan palkkioni Saaran hakemisesta. Isälleen Vili tiuskasi, että lähtee nyt sitten panemaan raivoansa pois. Isänsä sanoi, että ihan sama miten se raivonsa hoitaa, kunhan ei käy pikkupoikien edessä raivoamaan. Ja mikä nyt on? Vili sanoi, ettei mikään ja mä sanoin, että sillä oli riitaa Saaran kanssa ja Hannu raivosi jotain, kun vietiin Saara kotiin. Isänsä sanoi, että kyllä hän sen ymmärtää, että Vilillä on vaikeaa, mutta silti pitää käyttäytyä.

Vili lähti ovella ja piti sitä auki, kunnes menin sen ohi ja se heitti sen oven kiinni ja totesi, että mulla on niin pirun täydellinen perhe. Sanoin, että mun sisko on kuollut, sulla on sentään kaikki elossa. No joo, ei sullakaan kivaa ole ollut, Vili sanoi ja jatkoi, että sen äiti ei puhu sille mitään ja Hannu puhuu, mutta ei mitään mitä hän haluisi kuulla. Ja nyt Saara. Petteri kavereineen vaan oli liikaa. Vili huokasi. Onneks sä et ole mun perhettä, koska muuten säkin vihaisit mua. Mä sanoin, että onneksi, koska mä tykkään sekstata sun kanssa. Vili naurahti, että niin mäkin sun kanssa. Tönäsin sitä ja sanoin, että eikös ollut todellinen rakkauden tunnustus ja Vilikin nauroi. Hih.

Vili istui kuljettajan paikalla ja sanoi, että sillä ei ole enää äitiä. Sanoin, että tää ei nyt varmaan lohduta, mutta kyllä sulla äiti on, se vaan on idiootti. Vili istui siinä hiljaa vaikka kuinka kauan ja pyyhki välillä silmiään. Mä en katsoin sitä ja sanoin, että oon pahoillani. Vili totesi, että ei se mun vika ole.

Se katsoi mua ja mä hymyilin sille ja se sanoi, että hän haluisi nyt sitten maksaa sen velkansa pois. Häh? Kysyin ja Vili sanoi, että Saaran hakemisesta. Sanoin, että vaikka samantien. Se suuteli mua siinä oikein kuumasti ja sen kädet kävi muhun käsiksi ja kosketteli mua siinä julkisesti autossa ja kuka tahansa olisi voinut nähdä. Se oli todella kiihottavaa :) Se lähti ajamaan sitä autoa meille ja kysyi multa, että oliko se niin, että mä haluan pöydällä ja mä virnistin, että todella. Olin aika kuumissani jo ajatuksesta. Mentiin meille sisälle ja toiset oli syömässä ja äiti kysyi, että ollaanko syöty jo. Vastasin sille, että ei, mutta nyt ei ehdi. Äiti huusi mun perään, että mihin teillä niin kova kiire on. Huusin, että tullaan kohta, pitää ensin löytää yksi cd. Sain palkintoni.

Ja Vili ei suostunut syömään, kun se vietti paastolauantaitaan.

Ja me löydettiin yks vanhan biisi ja pakko pistää sen sanat tähän, kun Vili halus sen kuulla yhä uudelleen ja uudelleen… Ja onhan siinä sanomaa.

Sir Elwoodin híljaiset värit - Sairas ja syntinen
minun jumalani
väsyneenä katselee kun
lähtevät miehet taas
ristiretkilleen kun isänmaata,
kotia ja uskontoa uhataan
minun jumalani
käsi poskella kuuntelee kun
pyhät miehet pyhää sanaa
tulkitsee ja määrittelee
millaista rakkautta täällä sallitaan

Sori tosi paskasta edellisestä dreams-kirjotuksesta. Kirjoitin tuota varmaan neljä - viisi tuntia eilisen ja tämän päivän aikana ja sain aikaan noin surkeeta tekstiä. Yrittäkää kestää. Kirjoitin ja pyyhin tekstin pois, monta kertaa edes takaisin ja silti en ole tyytyväinen.Töissä olin tänään aamuun ja huomenna menen iltaan. Pitäs mennä ajoissa nukkumaan, kun on univelkaa kummasti tullut ja sitten on vielä tuntia lyhyempi yö. Epäilen, että en onnistu menemään nukkumaan ajoissa. Olen muuten siivonnut koko hurjan ison yksiöni tänään, ihan pessyt lattiat ja kaikkea. Oikea energiapurkaus, mutta siihen oli syynsä. :D

Muokkasin näin aamutuimaan jotain tästä pois. Ehkä tää on nyt hiukan kauneempaa luettavaa tai ainakin selkeämpää.

Alku on kirjoitettu eilen koulun jälkeen, mutten julkaissut kun jäi kesken. Lopun kirjotin sitten tänään. 

Vili kysyi multa, että haluisinko tulla hänen kanssaan Mäkkäriin ja sitten jonkun kaverinsa bileisiin niin hän esittelisi nyt sen laudan tyttöystävänsä jos mulle sopii :) Sopiihan se. Vili lupasi vielä, että tällä kertaa hän vannoo, etten saa turpiini. Sitten sopi sitäkin paremmin. Jännittää Vilin puolesta ja sekä tietty hieman itsenikin, kun oonhan itse sitten taas osallisena siinä.

Vilille kaapista ulostulo on iso asia. Mäkkäri on Vilin mukaan hyvä paikka kertoa, sillä se on niin julkisesti ettei ne voi sanoa mitä tahansa ja joutuvat sulattamaan asiaa ennen kuin mennään sinne kaverille.

Kertominen on kyllä iso ja vaikea asia. Ja niin turhaa kun sitä ees ajattelee, koska ei kenkenään tarvitse sitä heterouttakaan kenellekään kertoa. Se on väärin. Mutta joka tapauksessa oli se väärin tai ei, niin se on tosi iso asia Vilille. Oli se mullekin ja yllättävän hyvin kuitenkin loppujen lopuksi on mennyt. Kai se sitten on se, että nyt eletään kuitenkin 2000-luvun Suomessa eikä missään vuosisadan alussa. Nykynuoriso, minun ikäiset ja parikymmentä vuotta vanhemmatkin on hyvin tiedostavia ja avoimia.

Vili kyselee multa apua siihen, miten sen kertoo ja sanoi nähneensä siitä untakin viime yönä taas vaihteeksi. Ja kaikki meni aina piloille. Minä olen vähän huono kertomaan, että miten se kannattaisi tehdä. Minä vaan myönsin asian Jesselle, kun se kysyi ja Jesse pisti lumipalloefektin lailla hommat pyörimään. Nyt se ulottaa sitä jo Vilinkin kaapista ulostuloon. Sanoin Vilille, että onko se nyt ihan varma että se haluaa kaapistaan pois, minä kun saattaisin haluta sinne ainakin osittain takaisin. Nimenomaan, että kaverit ei tietäisi. Mä olin ajatellut, että homma olis paljon hankalempi nimenomaan perheelle, mutta kaverit sen on oikeesti raskaiten ottaneet, tosin ei niistäkään kaikki, mutta se selvästi vaikuttaa ja kukaan ei käyttäydy ihan samalla lailla kanssani kuin ennen. Oikeastaan Jesse ja äiti ja isä on käyttäytynyt enemmän samalla lailla kuin ennenkin.

Vilin puolella se tietty on mennyt hiukan erillä lailla tähänkin saakka. Sen äiti ja Hannu haukkuvat meitä. Viimeisimpänä ne on keksineet alkaa syyttää mua Vilin homoudesta. Vili oli sanonut, että kyllä hän tiesi mitä hän oli jo ennen kuin minut tapasi. Vili ei oikeastaan paljoa ole puhunut siitä, miten siellä kotona on hommat menneet, mutta kyllä siitä nyt päälle päin huomaa, ettei ne asiat kuitenkaan kivasti ole. Hiukan oon yrittänyt puhelimessa kysellä, että onko sen äidistä ja Hannusta mitään kuulunut ja miten sen isä. Se sanoi vaan aika laimeesti, että sitä samaa kun ennenkin. Siitä kun ne haki sen tavarat sieltä maanantaina niin sillon Vilin isä oli raivostunut kuulemma täysin Vilin äidille ja isäpuolelle. Ne oli kai huutaneet siellä puolin jos toisin kaikkea. En tiedä siitäkään sen enempää, kun Vili mukavasti tosiaan sulkeutuu asiasta kysyttäessä.

Illalla pitäs sitten lähtee sinne Mäkkäriin. Jänskättää! Oikeesti, oon itsekin melkein paniikissa. Voin vain kuvitella millasta se Vilille on. Muistan miten yritin Jukalle kertoa sitä, kuinka monta kertaa avoin suunkin, että nyt sanon vaan en sanonut. Voi olla, että Viliäkin alkaa jänistämään viime hetkellä ja keksii jotain muuta. Mut sen pitää joka tapauksessa keksiä, miksi mä olen paikalla.

Meillä on muuten ns. koeviikko ja Vilillä ensi viikko onkin jo koeviikkoa. Se ei ole kuulemma tässä kuussa paneutunut niin paljon kouluun, kun ehkä olis ollut tarve, kun se on kuulemma paneutunut muihin asioihin enemmän. Mitä lie? ;) Meillä ei ole ollut läksyjentekopiiriä mun huoneessani vaan meillä on siellä ihan omat piirimme. Hyvin nautinnolliset piirit. Niissä ajatuksissa koulu esiintyy korkeintaan mielikuvituksessa lavasteena. Viimeksi ollaan nähty maanantaina ja kai mulla sitten on jotenkin aktiiviset hormonit tai jotain, kun mä olen joutunut perustamaan itselleni yksityisen koulun, joka on erikoistunut käsitöihin. Ehkä asia korjaantuu tänään. Äiti kysyikin, että tuleeko Vili viikonloppukyläilemään meille vaihteeksi? Hmmh… äiti ei sovi kovin hyvin tähän kappaleeseen.

Edellisen kappaleen alun pointti oli, että sillä on koeviikko ja meilläkin vaihtuu jakso, joten nyt on kokeita normaalia enemmän. Vilillä tietty joka päivä ens viikolla. Joten ens viikolla ei voi nähdä sen enempää kuin tälläkään viikolla.

Pitääkin äidiltä käydä kysäsees tuosta ulos menosta ja annan itseni olettaa, että Vili tulee mun sänkyyn yöksi ja ilmoittaa äidille, että se tulee meille yöksi.

…

Hui, hui ja hui. Kylläpä oli eilen huikeaa. Ihan niinkuin tosi… en löydä suomenkielistä sanaa sille. Jotain jännittävää, huikeaa, hienoa, uskomatonta jne. on se sana.

Alotetaan nyt kuitenkin siitä mihin jäätiin eilen. Olin lähtenyt äidiltä lupaa hakemaan. Sain luvan. Äiti sanoi, että Vilin pitää vaan katsoa mun perään sitten, kun en itse osaa ainakaan itsestäni huolehtia. Käskin sen olla hiljaa ja kysyin, että onko se nyt ok, että Vili jää yöksi. Äiti sanoi hymyillen, että sopiihan tuo ja ei varmaan tarvitse sitä patjaa sinne raahata. Hymyilin äidille oikeen kauniisti ja sanoin, että ei tarvitse. Äiti sanoi, että hän haluisi sen kyllä sinne viedä, mutta tietää että samassa sängyssä me silti oltaisiin. Tyydyin yhä hymyilemään sille vain. Ja äiti huokaisi, että hänen pikku-Jannensa kasvaa aikuiseksi ja se on kauheaa. Ensimmäinen poikaystäväkin jo.

Jesse nauroi mun ongelmalle, kun varmaan tunnin etsin itselleni jotain sopivaa päälle pantavaa. Jesse sanoi, että eihän mun tartte enää Viliin vaikutusta tehdä, että sen kun kuiskaan sen vessaan sen kanssa ja lupaan persettä. Käskin Jessen vetää käteen. Se vaan istui mun sängyllä ja sanoi, mun olevan kyllä niin homo. Ei heteromiehet kuulemma käytä tuntia vaatteiden katsomiseen, ehkä vartin jos todella täytyy tehdä vaikutus. Ei ikinä tuntia kuulemma. Sanoin, että ehkä senkin kannattaisi, jos meinaa joltain saadakin joskus.

Olin ihan kusessa kun poljin pyörällä sinne mäkkiin. Jännitti kyllä ihan tajuttomasti. Vili oli just ennen lähtöäni pistänyt viestin, että se on ihan paniikissa ja saa nähdä saako se nyt sitten kerrottua niille kavereilleen yhtään mitään. Pistin viestiä, että jotenkin se saa mun ilmestymisen paikalle kuitenkin selittää. Kaverinsa eivät siis tienneet, että mä olen edes tulossa sinne mäkkiin. Ne oli vaan keskenään sopineet tapaavansa siellä ja sitten menevänsä Vilin kaverin Juhan luokse. Se on jo hiukan vanhempi, 20v ja asuu yksin jo.

Saavuin mäkkiin ja olin sen verran ajoissa ettei sinne ollut vielä Vilin kavereita tullut. Vili oli kanssa ajoissa. Hormonihäiriöni aiheutti minulle oikosulun jalkojen väliin. Että se on seksikäs! Vili huomaamattomasti koski minua ja ei se jäänyt siltä tietty huomaamatta ja se käski mun rauhottua, kun sen kaveritkin tulisi. Sanoin, että ei sitä nyt päälle päin huomaa ja kukaan muu mua tuskin koskee kuin se. Ja kyllähän se siitä rauhottuu, jos Vili itse ei siihen koskisi. 
Tilasin itselleni aterian ja menin Vilin viereen istumaan. Vili oli ihan paniikissa selvästi, enemmän paniikissa kuin porukoillensa ulos tullessa. Luulen, että se oli silloin jotenkin seonneessa tilassa, kun se tuli niille ulos.

Se istui siinä ihan kalpeena ja yritti syödä ranskalaisiaan, todella yritti ainoastaan. Se oli sellaista hajamielistä nyppimistä. Sitten se näki kun pari sen kaveria tuli siihen oven eteen ja Vili sanoi mulle, että häivy vielä kun ehdit ja totesi, että älä häivy. Nyt hän tekee sen selväksi niille, ne on sen parhaat ystävät. Sanoin, että voin mä mennä ja olis helpompiakin tapoja kuten lähettää asia niille vaikka tekstarina. Ei tartte sanoa ääneen. Vili sanoi, että kun hän on päättänyt sen tehdä nyt niin tekee. Ehkä tässä vaiheessa se sekos samalla tyylillä hiukan jo kuin sillon porukoillaan. Mä päätin kuitenkin, etten koske Viliin ollenkaan, ei pusuja tällä ulos tulo-kerralla.

Sitten ne tuli sisään, Topi ja Kimmo. Ne katsoi heti Vilin suntaan ja huusivat hei sille. Mä yritin vajota huomaamattomaksi kuitenkin johonkin pöydän alle. Ne meni tiskille tilaamaan. Vili hymyili ja sanoi, että Topi oli se, joka sillon oli sille soittanut ja ihmetellyt hänen häviämistään maisemista kokonaan. Ehkä Topin ei ollut tässä vaiheessa enää edes vaikea laskea yhteen siitä, mitä Vili oli kertonut “tyttöystävästään” ja siitä minkänäköinen mä olin. Mun tissit on onneksi a-kuppia pienemmät ja kyllähän ne nyt varmaan päälle päin näki, että olen pari vuotta nuorempi. Vili ei niitä nähnyt Topia ja Kimmoa jonottamassa, mutta mä näin. Topi puhui jotakin Kimmolle ja ne katsoi meihin päin ja toisiaan ja nauroivat. Mua alkoi pelottamaan, mutten sanonut mitään.

Sitten sinne tuli muitakin Vilin kavereita pikku hiljaa, yks tuli suoraan siihen meidän pöytään ja kysyi multa kohteliaasti, että voiks siihen istua. Menin Viliin kiinni ja sanoin, että kyllä siihen mahtuu, vaikka mua harmitti hiukan, etten pystynyt nyt katsomaan Topia ja Kimmoa tiskillä. Topi tulikin sieltä aika pian ja sillä oli oikein leveä hymy naamalla ja istui suoraan Viliä vastapäätä ja katsoi vuorotellen mua ja Viliä. Tää viimiseksi tullut kaveri ei tietty tajunnut yhtään mitään. Mun teki mieli kuitenkin tehdä joku taikatemppu, jolla olisin muuttunut näkymättömäksi. Vili selvästi tajusi, että Topille oli turha kertoa enää mitään ja hymyili sille ja sekin vilkaisi mua ohi mennen niin, että meidän katseet kohtasi ja mä hymyilin sille hiukan.

Kimmokin tuli siihen ja totesi, että vai on sillä Viljamilla ollut parempaa seuraa. Tää yks joka oli tullut myöhemmin katsoi Viliä ihmeissään, että mitä häh? Vili sanoi, että pitää paikkaansa. Topi totesi sille kolmannelle, että Viljami on tainnut saada pääsiäisenä ihan oikeeta pääsiäismunaa. Vili piti loistavasti pokkansa ja sanoi, ”ja monta kertaa.” Mä olin niin hämmennyksissä ja menin varmaan kauttaaltaan ihan punaiseksi. Se kolmas katsoi Viliä ja oli vieläkin ihan kummissaan ja sanoi, että hän ei nyt tajua. Kimmo sanoi sille, että herää ja katso, mitä sä näet. Ja se katsoi Viliä, muttei ollenkaan muhun ja totesi, että nyt menee kyllä yli edelleen. Vili alkoi nauramaan ääneen ja osoitti mulle tyyppejä ”Topi, Kimmo, Lauri, Juuso ja Jaakko. Tässä on Janne, ja Laurille eritoteen tiedoksi, että Janne on minun ystäväni.” ja sanoi sen ystäväni hyvin painokkaasti. Se kaveri katsoi mua vieläkin ihan päästään pihalla olevan näköisenä ja totes, että joo, Lauri. Ne sen kaverit tuijotti meitä ja Topi totes, että hän mietti kyllä sillon, että mitä Vili oli puhelimessa sanonut ja tää vaihtoehto tuli mieleen eikä se ollut yhtään hassumpi ajatus, kun oli alkanut miettimään Vilin naiskuvioita, joita ei ole, eikä edes mitään yritystä. Yhtäkkiä se Lauri pomppas varmaan puol metriä musta kauemmas ja huusi, että ei helvetti, nyt hän sen vasta tajusi. Te ootte homoja. Vili käski olla hiljempaa ja me varmaan kumpikin katsottiin kauhuissaan ympärillemme, mutta koko muu pöytäseurue repesi nauramaan, että hyvä Lauri! Onnekseni huomasimme, että naapuripöytien katseet meidän seuruetta päin oli lähinnä huvittuneita, mitä nyt olin havaitsevinani että yks perheen isä katsoi paheksuvasti meitä ja ne sen kakarat oli lähinnä innoissaan, että mitä tapahtuu.

Musta tuntui vaivaantuneelta, kun ne kaikki koko ajan kyttäsi, mutta Vili oli oikein elementissään. Kun ne vittuili meille niin se vittuili takaisin, mä olin aika hiljainen siinä. Mutta mitäpä sitä osaisi ventovieraille sanoakaan. Tulipahan taas todistettua, että hetskut on hyvin kiinnostuneita homojen seksielämästä. Mutta ei siinä mitään vikaa ole, ovat ainakin avoimia sen suhteen, että meillä sitä on ja eihän ne voi kaikkea tietää, mitä me tiedetään itsestämme. :) En mäkään tiedä, mitä kiihottavaa on naisten genitaalialueessa, mutta ei kyllä kiinnostakaan. Mun pitää myöntää, etten tiedä edes mistä kana pissii jne. Siis, että kun sanotaan että emätin on eri paikka kuin mistä pissa tulee ja mä olen nähnyt kyllä kuvia niin, en mä näe kun yhden reiän, tai kaksi, mutta sen toisen mäkin tunnistan :) Ehkä tää selviäisi katsomalla anatomian kuvia.

Sellaista leikkimielistä nälvimistä ja tuijottelua se sitten olikin loppuaika siellä mäkissä. Se Juha kenen luokse oltiin menossa tuli siihen paikalle myöhemmin ja, kun Vili esitteli minut, niin totesi “Okei, vai sellaisia tapauksia te olette.” ja sanoi mulle moit. Vili sanoi, että sellasiahan me. Vili kysyi, että kai Janne voi tulla kanssa Juhan luokse. Juha totesi, että voi kunhan ei naida sen sängyllä. Vili katsoi mua ja kysyi, että käykö mulle sohva? Nauroin ja sanoin, että pöytä kuulostaisi itseasiassa paremmalle. Vitun perverssit, Kimmo totesi ja Vili sanoi, että eihän meiltä kielletty kuin sänky. Juha naureskeli, että Vili on kyllä uskomaton, että vaikka sillä on sellanen perhe, että ei ihan heti uskoisi, että Vili kuuluisi siihen. Vili meni vähän vaisuksi ja sanoi, että muutti alkuviikosta isälleen. Juha kovasti pyysi anteeks, että sanoi niin, mutta vili  tyynesti sanoi vaan, ettei se mitään, et te sitä voinneet tietää. Topi kysyi, että johtuuko se Vilin homoudesta. Vili vastasi, että ei halua puhua siitä tänään, kun pidetään hauskaa. Vili oli melko pitkään taas vähän omissa maailmoissaan. Mä olisin halunnut kysyä joltain, että mitä kaikkea on mahtanut tapahtua Vilin ja sen porukoitten välillä, mutten yksinkertaisesti tiennyt miten sellaistakin kysyä ja kun Vili ei siitä selvästi edes halunnut puhua.

Ilta meni ryypäten. Vili se vasta suloinen on kännissä, näin sen nyt ekaa kertaa selkeästi päihtyneenä. Toiset kännissä kiusoittelivat meitä aika paljon. Vili jossain vaiheessa kävi mulle taas sanomassa oman mielipiteensä siitä kannattaako mun enää juoda. Samat sanat. Vili tuli mun syliin istumaan sohvalle ja toiset innostui, että he haluaa nähdä, kun me suudellaan. No, mutta ei kännisiä kannata paljon innostaa, niin vedettiin kunnon kielarit. Vili työnsi kätensä mun jalkojen väliin saaden aikaan naureskelua katsojissa. Sain myös kuulla hiuksistani, että ne on oudot. Vili sanoi niille, että ei kun ne on seksikkäät, että näkisivätpä ne silloin kun mä oon just herännyt. Että ne ei ole voineet ikinä nähdä mitään niin seksikästä, kun minä alastomana ja ne hiukset ihan sekaisin. Olin kuitenkin sen verran kännissä, etten tästä hämmentynyt oikeastaan kuten normaalisti olisin tehnyt. Siellä oli siinä vaiheessa pari tyttöäkin, Riina ja Salla, ja joku pojista sanoi, että sori Vili nyt vaan, mutta noi tytöt on seksikkäämpiä vaikka olisivat uineet paskassa kuin tuo Jannesi on ikinä. Kiitin kohteliaisuudesta. :D Vili yritti niitä kyllä vakuuttaa mun seksikkyydestä ja mä totesin, että jos mä ottaisin sen Vilin kaljan tässä vaiheessa ja joisin itse, että ei se ainakaan tartte yhtään enempää. Sen kaverit oli yhtä mieltä. Hauskaa oli ja oli ihana huomata, että kaikesta vittuilusta huolimatta se oli lähinnä vaan sellasta leikkimielistä vittuilua. Ja uteliasta. Ne oli aika yllättyneitä Vilin homoudesta loppujen lopuksi, mutta ei se niille sitten kuitenkaan mikään katastrofi ollut ja kukaan ei käyttäytynyt niin kuin mun kaverit on käyttäytyneet mua kohti.

Lähettiin Vilin kanssa niin ne toivotti meille oikein antoisaa yötä jos Vilistä enää on mihinkään. Heh, kerrankin mä olin enemmän selvinpäin ja selvisin äitinkin ohi (äiti on aina jotenkin hereillä kun mä tulen kotiin yöllä) kunnioitettavasti. Viliä se vähän katsoi ja pudisti päätään ja kysyi oonko mäkin juonut. Tönäsin Vilin mun huonetta kohti ja sanoin äidille, että mä olin ollut oikein kiltisti koko illan. Se sanoi, että kerrankin ja toivotti hyvää yötä meille. Vilistä ei tosiaan paljoa iloa ollut yöllä. Aamulla senkin edestä. Mutta pitää kirjottaa tästä lauantaista vasta huomenna, kun nyt ei oo aikaa.

Oon kovasti yrittänyt keksiä tänne kirjoitettavaa vaan aivot pyörii ympyrää ja mikään ajatus ei jää kiinni. Jotenkin tarinapuolen kerronta ei oo varsinkaan nyt just innostanut, mutta yritän sitäkin kovasti jatkaa, jos sitä kerran joku viitsii lukeakin. Hyvä jos yhä jaksaa.

Koulussa taas. :( Mä olisin voinut viettää ikuista pääsiäistä.

Mua ollaan jatkuvasti homottelemassa. Homo, homo, homo ja vielä kerran homo. Pursuaa se sana jo ulos korvista pikku hiljaa! En minäkään koko ajan heidän heteroudesta puhu. Hei hetero! Mitä kuuluu hetero? Hei hetero, ootko lukenut ruotsia? En mäkään tee ihmisten ilmoilla livenä homoudestani mitenkään minkäänlaista numeroa ja silti se jaksaa ihmisiä niin kovin kiinnostaa. Miettisivät ees hetken miltä se kuulostaa. Homo, homo, homo.

Eikä nää kaks päivää oo muutenkaan olleet parhaasta päästä. :( Ruotsissa oli sanakoe ja en ollut sitä muistanut, lisäks pari muutakin pääsiäislomilla tehtäväksi annettua tehtävää oli “unohtunut.” Siitä sai tietty kuulla opettajilta valitukset ja kavereilta vittuilua, että oliko homolla parempaa tekemistä. Nii-in. Pojat myös on muistaneet kysellä, että onko tytöt saaneet pääsiäismunaa. Ja minä tietty kanssa. Vaikka ylpeenä täällä voinkin sanoa, että varmaan olin ainut, joka oli saanut, niin livenä piiloudun pulpetin suojaan tai minkä suojaan ikinä piiloudunkaan. Tytöt kikattaa kuollakseen sille, että minultakin sitä kysyttiin. Minua vitutti vaan enemmän.

Ja Henri. Ihana päästä taas asiaan Henri. Huusin sille itseasiassa tänään ihan tajuttoman kovaa, kun sain taas sen vittuiluista tarpeekseni. Pakkoko sen on koko ajan kiusata… Koko ajan se jaksaa kiusata. Heittää niitä älykkäitä kommenttejaan mulle “hei, onko dildo jäänyt perseeseen, kun kävelet noin?” Ööh, miten? Normaalisti?! Joo, tosi kiva noita on kuunnella koko koulussa olo aika. Eikö ne voi jo kaikki unohtaa koko homman ja pitää mua ihmisenä niinkuin ennen? Liikaa pyydetty ilmeisesti! Huusin Henrille, että pitää sen turpansa kiinni. Se on muutenkin sellaista jatkuvaa tönimistä Henrin puolelta. Mä yritän juosta sitä normaalisti karkuun, mutta nyt keitti taas vaihteeksi yli ja raivosin sille täysillä ja opettaja tuli loppujen lopuks siihen kysymään, että taasko täällä riidellään ja käski mun poistua rauhoittumaan. Minähän se olen, kenessä se vika on.

Nyt särkee päätäkin, kun ottaa niin paljon päähän kaikki tuo. Olen noita rästitehtäviä tehnyt sitten koko ajan kotona.

Ja tänään katottiin Jukan ja Mikon kanssa lätkää Mikon luona. Se oli kyllä kivaa ja ne ei koko ajan hokeneet sitä samaa :D Ne vaan sanoivat, että mun pitäs mennä parturiin, kun mun hiukset alkaa olemaan koko ajan vaan naurettavamman näköiset. Sanoin, että oon just vasta alkanut olemaan tyytyväinen niihin ja ne on kuulemma seksikkäät. Ne kysyi sitten, että kenen mielestä seksikkäät niin käskin arvata :) Ne sanoi, että eihän tietty sitten voi leikata hiuksia normaaleiksi jos ne kerran on seksikkäät Vilin mielestä. Niin se Vili on sanonut, että ne on niin hassut että ne on tosi seksikkäät. Että se oli mussa eka asia johon kiinnitti huomiota, hiukseni. Mä oon vaan leikkauttanut ne niin hienosti :D Meillä koulussa kaikki on niin tasapaksuja, että niillä on sellaiset hiukset kun jossain top 3- eniten leikatut miestenhiukset kirjassa vois olla. Samanlaisia, samanlaisia ja samanlaisia. Ja mulla hiukset osoittaa päin taivasta ja jokanen hius eri suuntaan. Mä oon niistä ylpeä, kun ne ei ole samanlaiset kuin kaikilla. Ehkä ne tekee musta vähän neidin näköisen kyllä, kun ne on edestä niin pitkät, mutta tehkööt. Mä oon hiustaiteillut ne :D

Vilikin on ollut isänsä luona ja ei oo nähty sitten maanantain :D Ikävä on jo kova.

No nyt täytyy lopettaa, päätä särkee ja on uni. Kellokin on paljon. Ja on paha olokin vielä.

Arkielämään on sitten palattu.

Mä oon vieläkin ollut porukoilla, mutta nyt alan siirtymään takaisin kotiin. Kaiken Viliä muistuttavan keskelle, vaan ei enää kauaa niin pääsen muuttamaan (olispa vaan se kämppä mihin muuttaa) ja myyn tai heitän pois kaiken Vilistä muistuttavan. Voin vaan etukäteen kuvitella miten tuskallista on sitä historiaa käydä lävitse.

Aamulla, kello 13:00 kirjoitettu: Oksettaa. Krapula. No, ei oo kovin yllättävää. Alkoholi on viisasten juoma ja mä käytän sitä tasan sillon, kun en halua olla kovin viisas.Äiti sanoi, että sille tulee ihan menneet mieleen, kun mä tulen tuhannen promillen humalassa kotiin. Eikä se tykkää siitä edelleenkään, mutta ei voi enää tehdä muuta kuin ilmoittaa olevansa tyytymätön. En joudu siis arestiin enää nykyisin. Eikä multa oteta puhelinta pois. 

Mä olen myös surullinen. Mä olen katkera, pettynyt, surullinen ja onneton. Mä olen aika lailla varma, etten koskaan tule löytämään sopivaa miestä itselleni. Mun pitää ottaa koira. Koiran kanssa voi harrastaa. Mä tykkäisin harrastaa koiran kanssa, mennä hyppimään niitä esteitä ja opettaa koiralle kaikkia hauskoja temppuja. Koira ei myöskään petä, ei ainakaan minkään huorabissen kanssa. Eikä tarvitsisi mennä yksin kotiin. Kotona on perseestä olla yksin. Mä voisin ottaa sen koiran mun kanssa sänkyynkin, viereen nukkumaan, että olis joku jonka viereen nukahtaisi. Ehkä mulla on väärät syyt ottaa koira? Pitää kuitenkin harkita ja miettiä. Taidankin tutustua netissä eri rotuihin ja kattoo mistä tykkäisin… ja miettiä haluunko oikeesti koiran. Meidän piti joskus kyllä ottaa koira Vilinkin kanssa

Heti täällä käyntiluvut kaksinkertaistuu, kun mulla menee huonosti. Haluutte mässäillä mun surkealla olollani. Tuhmat lukijat ;)

pitää lähteä sen luo nyt. Heihei. Toivottavasti jätän blogin tänä yönä rauhaan.

Janne 16v:

Vili on meillä yhä. Siks on tullut taas kirjoitettua hiukan vähemmän, aika kuluu sen kanssa niin mukavasti.

Pääsiäinen on mennyt kivasti, on maalattu munia, siis ihan oikeita kanamunia. Äiti hiukkasen kattoi ja kysyi, että alkoiko poikia lapsettamaan. Jessekin maalas meidän kanssa niitä ja vastas että, ehkä joo hiukan :D
Mutta ei ollut parempaakaan tekemistä. Pääsiäinen on oikeestaan aika tylsä juhla, siis mikäli ei kiinnosta mitkään ristintiet. Mua ei kiinnosta. Niin moni ei hyväksy mua uskonnon vuoksi. Ja mikä sellanen uskonto muka on joka kieltää rakastamasta?

Me on vaan oltu, oltu ja oltu. Äiti muistaa mainita aina, että me ollaan Vilin kanssa suloinen pari, kun ollaan yhdessä, kuten telkkaria katsottiin sylikkäin tai muuten ollaan oltu kiinni toisissamme. Ei siis mitenkään seksuaalisesti vaan ollaan vaan oltu lähekkäin. Oikeestaan aina kun joku tulee niin on itseasiassa otettu hiukan etäisyyttä, vaikkei siis mitään seksuaalista kanssakäymiseen viittaavaa oliskaan tapahtunut.
Ollaan me oltu kyllä seksuaalisestikin lähekkäin, mut kukaa ei kyllä oo nähny ja se tapahtuu yleensä öisin kun noi nukkuu :D

Vili menee aina välillä vaisuksi yhtäkkiä ja saattaa olla hyvinkin ajatuksissaan. Ja se pitää edelleen kännykkää äänettömällä. Kysyin siltä kerran, kun se selvästi oli ajatuksissaan, että mitä se mietti. Sanoi, että ei mitään erityistä. Kysyin, että vieläkö sen äiti ja Hannu pistää viestejä sille. Vili sanoi, että joo pistää ne. Kysyin, mitä. Joka toisessa viestissä anellaan tulemaan kotiin ja joka toisessa viestissä kertovat homouden olevan vastoin Jumalan tahtoa, ja sitä pitäs kunnioittaa, vaikkei kovin uskonnollinen olekaan. Kun on rippikoulukin käytynä niin pitäs kunnioittaa Jumalaa. Kysyin, että onko se vastannut mitään. “En, enkä vastaa. Ne löi meitä” Totta, mutta olishan sen kaapin voinu hajottaa nätemminkin… Vili oli samaa mieltä, mutta sanoi turpiin oltas saatu kumminkin. Saaraki on yrittäny puolustaa Viliä niillä kotona ja nyt ne syyttää siellä sitäkin. Saara oli pyytäny Vilii takas kotiin ja seuraavassa lauseessa kielsi tulemasta. Vili aikoo kuitenki mennä pakkaamaan tavaransa isänsä kanssa. Kysyin, että mitä se ajattelee tästä kaikesta?
“että mä vihaan mun äitiä.”
sanoin, että varmaan äitinsä tarttee aikaa sulatella asiaa, mut Vilin mielestä se ei muuta mitään, se antoi Hannun lyödä. Ja se kuulemma tiesi kyllä, että Hannu niin tekee. Taas. Tässä asiassa on kyse paljon muustakin ja Vili ei halua puhua siitä nyt. Jäi mietityttää että mitähä siel on tapahtunut ja miks Vili halus nimenomaan järkyttää niitä mahdollisimman pahasti. Sellasen käsityksen mä sain. Tai en mä tiedä.

Tänään ne meinaa sitten Vilin isä kanssa hakemaan tuon vaatteita ja koulukirjoja.

Mä haluisin tietää miks sen isäpuoli on sitä lyönyt ennen ja miks se ei oo sitten muuttanut jo aikasempaa isälleen, jos se on niin niuho ja ärsyttävä. Ja miks sen äiti kestää, että sen lasta lyödään?
Vili olis kyllä nykysin niin iso, että vois vetää sitä turpiin itsekin, mut ehkä ihan hyvä ettei tee niin. Kai toi kertoo sitten enemmän ku haluaa. Mä aion kuitenki piristää sitä vielä ennen kun sen isä tulee hakemaan. :D ja mä tiedän mist se tykkää :D

…

Vilin isä haki sen ja nyt Vili meneekin isälleen sitten, kunhan hakevat ensin tavarat. Siellä on kyllä ahtaampaa ku meillä, mutta ymmärtäähän sen että vaikka mä ja Vili haluttaskin olla yhdessä, niin meidän porukat kantaa huolta meidän koulunkäynnistä jne. Ja sen pitää asua omaan perheensä kanssa.

Vilin kaveri muuten soitti tänää ja ne on kuulemma ihmetellyt toisten kanssa, että mihin se on kadonnut :D Vili sanoi, että hänellä on ollut seuraa. Kaveri oli heti alkanut piruilee ja kysellyt kuppikokoa. Vili oli vastasi että pienempi kuin a ja nauranut. Kaveri kysyi ikää ja Vili oli sanonut, että se on 16 ja ysillä vasta. Kaveri oli tuumannut, että ei kaikilla sen ikäsillä ookaan kyl viel tissejä. Ja kaikkea, että missä me ollaan tavattu jne. ja joko Vili on saanut. Vili sanoi, että ekoilla treffeillä jo. Kaveri oli sanonut, että Vili kyllä kusettaa sitä. Vili oli vannonut puhuvansa ihan totta, muttei se uskonut ja sanoi että Vili saa näyttää sen tytön, ettei ennen usko. Vili nauroi, että ei hän voi sellaista tyttöä näyttää. Kaveri sanoi, että sitä hänkin ja pyytänyt kertoo sitten totuus kenen kanssa olet ollut. Vili sopi sen kanssa, että tuo mut näytille, mutta kavereiden pitää sitten luvata, ettei ne järkyty. :D kaveri oli sanonut, että ei he varmasti ihan herkästi järkyty. Toivottavasti ette. :D

mutta mä taidan mennä nyt jo nukkuu, kun on jäänyt nukkuminen vähän vähille :)