Terveiset Mbararan yliopistokaupungista etelaisesta Ugandasta. Matka paapiirteissaan tahan saakka:
Hki, lentoasema: odotamme nayttotaululta, milloin Koopenhaminan koneen lahtoselvitys alkaa. Puoli tuntia ennen lahtoa tauluun ilmeestyy teksti: lahdossa (!?) Menemme lahtoselvitykseen, jossa nuori neito ensimmaisena tuumaa lippumme nahtyaan: mahdattekohan enaa ehtia.. Pienta henkista hajoamista, paasimme kuitenkin viela hyvissa ajoin bussille, joka vei meidat lentokoneelle. Linja-auto vei meidat lopulta lentokoneen luo, jota emme olleet tulleet ajatelleeksi. 50-paikkainen Fokker tms kuljetti meidat kovassa tuulessa vaappuen kopikseen.
Lentoasema, Kopis: lentoasema melkein autio. Menemme ajoissa lahtoselvitykseen, kone hieman myohassa. Lento Lontooseen kunnon koneella.
Lontoossa terminaalista toiseen linja-autolla, oli vahan eri luokkaa kuin hki-vantaan lentokentta. 7 tunnin odottelu.”Viimeinen kuulutus lahtoselvitykseen Nairobin lennolle” Olimme taas, etta missahan ne ensimmaiset olivat. Ne tulivat sitten korjauksena taman kuulutuksen jalkeen. Lahtoselvityksessa nainen sanoo, etta talla lipulla ette paase, teidan pitaa menna selvitykseen toiselle luukulle, josta saamme kopiot lipuistamme. Tama seuraava selvityspiste sanoo: “ette paase Ugandaan, ellei teilla ole paluulippua!” Helsinkia suurempaa hajoilua, jaammeko Lontoon lentoasemalle?? Onneksi virkailija ymmarsi meita, ja soitti puhelun, saamme “epavirallisesti” jatkaa, “niin kauan kuin joku nainen jolle soitettiin on tyytyvainen”.Olemme taas koneessa. Kenya Airways yllatti positiivisesti, ehdottomasti parhaat koneet. Tosin tama Nairobin kone oli hieman ahdas, joten yolento silla oli hieman kiusallinen, kun penkkiakaan ei saanut kallistettua ja piti kuitenkin yrittaa nukkua.
Lentoasema, Nairobi: Alamme kuulua valkoiseen vahemmistoon, lentoasema oli melko pieni mutta melko lansimainen, jopa kossua ja finlandiavodkaa olisi ollut tarjolla. Mukava ilmasto, hieman kostea ja sopivan lammin. Parin tunnin odottelu, ja lahtoselvitys Entebben koneelle. Ei ongelmia, lentokone puolisen tuntia myohassa. Jalleen hieno kone, nyt myos tilava.
Lentoasema, Entebbe: Saamme viisumit, vaihdamme rahaa, ja soitamme yhteyshenkilollemme Mbararaan. Han ehdottaa, etta jaamme yoksi Kampalaan, ja aamulla matkaamme bussilla Mbararaan, jonne n. 300 km. Taksikuski ehdotti, etta han ajaa suoraan Mbararaan, jolloin saastamme hotellilaskun Kampalassa seka taksimatkan hinnan Kampalaan. Paasimme hinnasta sopimukseen, ja hurautimme taksilla Mbararaan. Liikenne, ja varsinkin meidan taksikuskimme oli sita sorttia, etta jos suomessa ajaisi samoin niin saisi varmasti 5 vuoden vankeustuomion. Toyota paasteli valilla 130 lasissa pitkin Ugandan huonokuntoisia teita, aina niin lujaa kuin se kottero nyt ylipaansa kulki. Joku bussi meni meista ohi..Mbararassa lopulta varasimme hotellihuoneen ja sinne yoksi. Hapokas parisanky, ja vain yksi hyttysverkko.
Seuraavana aamuna Mbararan yliopistolle, tapasimme yhteyshenkilomme. Odotamme, etta han saa asiat jarjestettya, jonka jalkeen lahdemme kohti Rugazia.
Melkoista pyoritysta ollut tahan asti, ei ole ehtinyt juuri tottua mihinkaan. Kulttuuri- ja elintasoero Suomeen verrattuna on aivan valtava paallisin puolin tarkasteltuna, mutta kun tarkemmin alkaa tutkimaan, huomaa etta taalla on kannykkaliittyma todella monella, televisiot, nettiyhteydet ja kaikki. Yhtaan villielainta ei ole nakynyt, ellei pelikaaneja lasketa. Isosarvisia lehmia ja vuohia oli tienvieret taynna.
Palaamme joskus taas asiaan.

Artikkelit (RSS)