Blogin "Tutkijanura" kriisissä! kommentit http://blogitus.net/tutkijanura Yli 1500 uutta tohtoria vuodessa. Satoja hakijoita tutkijapaikkoihin. Tutkimusta ilman sosiaalietuuksia ja eläkettä. ”Tutkijanura” on huippujen huiputusta! Tämä blogi tarjoaa keskusteluväylän tutkijanuran ongelmille. Se haluaa saada tohtorituotannon uudelleenarviointiin. Lisäksi se haluaa tarjota vertaistukea tuhansille samojen vaikeuksien kanssa painiville. Sun, 23 Nov 2008 14:36:06 +0000 http://wordpress.org/?v=MU Naksuttaja on kommentoinut artikkelia Akateeminen tulosvastuu ja työttömyys http://blogitus.net/tutkijanura/2007/03/13/akateeminen-tulosvastuu-ja-tyottomyys/#comment-311 Thu, 17 Apr 2008 19:02:54 +0000 http://blogitus.net/tutkijanura/2007/03/13/akateeminen-tulosvastuu-ja-tyottomyys/#comment-311 Hei Helsingin Sanomien keskustelupalstalla on juuri nyt käynnissä keskustelu uudesta neliportaisesta tutkijauramallista. Tätä blogia lukevilla ja sitä ylläpitävillä saattaisi olla sanottavaa asiasta. Tähän mennessä keskustelu on pysynyt asiallisena ja mielenkiintoisena ainakin omasta mielestäni, joskin osallistujia on kenties hieman liian vähän. Toivoisin siten, että mikäli arvoisilla potentiaalisilla keskusteluun osallistujilla olisi oma sanansa sanottavana, heillä olisi aikaa lukea keskustelu kokonaan läpi ennen kommentointia jotta turhilta toistoilta ja väärinymmärryksiltä vältyttäisiin Keskustelu löytyy kotimaa-osiosta otsikolla "Tutkijan uralle haetaan lisää potkua". Ystävällisin terveisin, nimimerkki "Naksuttaja" Hei
Helsingin Sanomien keskustelupalstalla on juuri nyt käynnissä keskustelu uudesta neliportaisesta tutkijauramallista. Tätä blogia lukevilla ja sitä ylläpitävillä saattaisi olla sanottavaa asiasta.

Tähän mennessä keskustelu on pysynyt asiallisena ja mielenkiintoisena ainakin omasta mielestäni, joskin osallistujia on kenties hieman liian vähän. Toivoisin siten, että mikäli arvoisilla potentiaalisilla keskusteluun osallistujilla olisi oma sanansa sanottavana, heillä olisi aikaa lukea keskustelu kokonaan läpi ennen kommentointia jotta turhilta toistoilta ja väärinymmärryksiltä vältyttäisiin

Keskustelu löytyy kotimaa-osiosta otsikolla “Tutkijan uralle haetaan lisää potkua”.

Ystävällisin terveisin,
nimimerkki “Naksuttaja”

]]> Tiina on kommentoinut artikkelia Moni hyväkin tutkija jää ilman palkkaa tai apurahaa http://blogitus.net/tutkijanura/2007/03/01/moni-hyvakin-tutkija-jaa-ilman-palkkaa-tai-apurahaa/#comment-36 Thu, 12 Apr 2007 12:58:41 +0000 http://blogitus.net/tutkijanura/2007/03/01/moni-hyvakin-tutkija-jaa-ilman-palkkaa-tai-apurahaa/#comment-36 Niin, Itse aloittelen tutkimusta 1 vuoden apurahalla, jossa kuukausiansioksi tulee noin 1300 euroa... Ja milläköhän sitä sitten eletään? Teen tätä tutkimusta vakuuttuneena aiheen tärkeydestä, mutta joudun maksamaan kovan hinnan akateemisesta "harrastuksestani". Mm. joudun lapsineni luopumaan kodistamme (ei varaa maksaa vuokraa). Sitten katselen jalkapallotähtiä, joille maksetaan miljoonia pallon potkimisesta. Ei se "hauis" aivoissa, vaan reidessä, joka ihmisen leivässä pitää ! Odotan pikaisia toimenpiteitä tutkijoiden palkkauksen ja sosiaaliturvan kohentamisesta inhimilliselle tasolle. Niin, Itse aloittelen tutkimusta 1 vuoden apurahalla, jossa kuukausiansioksi tulee noin 1300 euroa… Ja milläköhän sitä sitten eletään? Teen tätä tutkimusta vakuuttuneena aiheen tärkeydestä, mutta joudun maksamaan kovan hinnan akateemisesta “harrastuksestani”. Mm. joudun lapsineni luopumaan kodistamme (ei varaa maksaa vuokraa).

Sitten katselen jalkapallotähtiä, joille maksetaan miljoonia pallon potkimisesta. Ei se “hauis” aivoissa, vaan reidessä, joka ihmisen leivässä pitää !

Odotan pikaisia toimenpiteitä tutkijoiden palkkauksen ja sosiaaliturvan kohentamisesta inhimilliselle tasolle.

]]> Heli Koskinen on kommentoinut artikkelia Älä pelkää tohtoria! http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/ala-pelkaa-tohtoria/#comment-23 Wed, 04 Apr 2007 07:45:57 +0000 http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/ala-pelkaa-tohtoria/#comment-23 Kolme vuotta työttömänä tohtorina ja nyt lähinnä sihteeritasoisissa töissä jo toisen kerran jatketussa pätkätyösuhteessa. Minulle äiti (akateemisesti koulutettu) korosti, että pitää kouluttaa itsensä, jos ei halua joutua kaupan kassaksi. Töitä hakiessa on vain huomannut, ettei tällä koulutuksella kelpaa enää EDES kaupan kassaksi. Kolme vuotta työttömänä tohtorina ja nyt lähinnä sihteeritasoisissa töissä jo toisen kerran jatketussa pätkätyösuhteessa. Minulle äiti (akateemisesti koulutettu) korosti, että pitää kouluttaa itsensä, jos ei halua joutua kaupan kassaksi. Töitä hakiessa on vain huomannut, ettei tällä koulutuksella kelpaa enää EDES kaupan kassaksi.

]]> PK on kommentoinut artikkelia Yliopistojen tehostunut tohtorikoulutus http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/yliopistojen-tehostunut-tohtorikoulutus/#comment-21 Tue, 03 Apr 2007 06:27:44 +0000 http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/yliopistojen-tehostunut-tohtorikoulutus/#comment-21 Tohtorituotannossa, kuten muussakin Opetusministeriön ohjailussa (esim. yliopistojen laadunvarmistus), on pohjimmiltaan kyse peruskouluideologian laajentamisesta muihinkin oppilaitoksiin. Se tarkoittaa sitä, että heikoimpien menestymistä parannetaan huippujen kustannuksella. Tohtorituotannossa rahaa ja muita resursseja käytetään massojen kouluttamiseen, mikä luonnollisesti vähentää todellisten huippujen saamaa tukea. Laadunvarmistuksessa sama ideologia toimii siten, että ne toimijat, jotka luonnostaankin osaavat toimia laadukkaasti, laitetaan nyt kuluttamaan aikaa toimintojensa raportointiin. Näin laadukkaimipien toimijoiden laatu kärsii tuhlatun ajan vuoksi mutta heikoimmat ehkä oppivat jotain. Poliittisesti lienee mahdotonta myöntää että kaikkea hyvää ei voi saada. Siksi käytännön tasolla pitää vaan yrittää olla ottamatta ylhäältä tulevia ohjeita liian vakavasti. Valitettavasti vaan siinä saattavat opiskelijat tulla huijatuiksi turhilla uraodotuksilla. Tohtorituotannossa, kuten muussakin Opetusministeriön ohjailussa (esim. yliopistojen laadunvarmistus), on pohjimmiltaan kyse peruskouluideologian laajentamisesta muihinkin oppilaitoksiin. Se tarkoittaa sitä, että heikoimpien menestymistä parannetaan huippujen kustannuksella. Tohtorituotannossa rahaa ja muita resursseja käytetään massojen kouluttamiseen, mikä luonnollisesti vähentää todellisten huippujen saamaa tukea. Laadunvarmistuksessa sama ideologia toimii siten, että ne toimijat, jotka luonnostaankin osaavat toimia laadukkaasti, laitetaan nyt kuluttamaan aikaa toimintojensa raportointiin. Näin laadukkaimipien toimijoiden laatu kärsii tuhlatun ajan vuoksi mutta heikoimmat ehkä oppivat jotain. Poliittisesti lienee mahdotonta myöntää että kaikkea hyvää ei voi saada. Siksi käytännön tasolla pitää vaan yrittää olla ottamatta ylhäältä tulevia ohjeita liian vakavasti. Valitettavasti vaan siinä saattavat opiskelijat tulla huijatuiksi turhilla uraodotuksilla.

]]> Eeva Rantala, toiminnanjohtaja Tieteentekijöiden liitto on kommentoinut artikkelia OPM-tutkijanuran toimenpideohjelman tiedote http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/opm-tutkijanuran-toimenpideohjelman-tiedote/#comment-12 Wed, 14 Mar 2007 09:17:37 +0000 http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/opm-tutkijanuran-toimenpideohjelman-tiedote/#comment-12 Kiitos Tieteentekijöiden liittoa koskevasta palautteesta. Edunvalvontatyö on pitkäjänteistä työtä ja monet asiat olisivat vielä huonommin, elleivät ammattiliitot ajaisi jäsentensä etuja. Tieteentekijöiden liitolla on strategia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseski liitossa ja liiton toimintaympäristössä. Tasa-arvoasiat otetaan huomioon kaikessa toiminnassamme. Liitolla on vahva paikallisorganisaatio ja yhdistystemme edustajat ovat jäseninä yliopistojen tasarvotoimikunnissa ja päättämässä yliopistojen henkilöstöpoliittisista ohjelmista, joissa tasa-vonäkökohdat ovat esillä. UPJ-prosessissa olemme koko ajan seuranneet naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Valtakunnallisen upj-aineiston perusteella naisten ja miesten väliset palkkaerot yliopistoissa eivät ole kasvaneet vaan päin vastoin hieman kaventuneet. Tehtävää naisten ja miesten palkkauserojen umpeenkuromisessa kuitenkin riittää. Yliopistojen upj-arviointiryhmissä on yhdistystemme edustajat ja luottamusmiehemme ylioistoissa valvovat jäsenistömme etuja. Yhtenä esimerkkinä voisin mainita, että liittomme juristi avusti viime vuonna tasa-arvojutuissa mm. vaatimalla yliopistoilta tasa-arvolain mukaisia selvityksiä nimitysasioissa sekä avusti tasa-arvokanteiden teossa. Liiton edustaja on jäenenä nyt aloittavassa opetusministeriön työryhmässä neliportaisen tutkijanuran toteuttamiseksi. Esimerkiksi tässä työryhmässä on ammattiliitoista vain Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton edustus. Tutkijanuratyöryhmän ohjausryhmän jäsenenä ollut puheenjohtajamme piti esillä naisten tutkijauran edistämiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamiseksi liitto on tehnyt pitkäjänteistä työtä ja työ jatkuu valtion määräaikaistyöryhmässä ja mm. em. tutikijanuramallityöryhmässä. Määräaikaisten vakinaistamistoimenpiteiden tiimoilta liiton johto on tavannut mm.valtion työmarkkinalaitoksen johtoa, opetusministeriön johtoa, poliitikkoja ja yliopistojen johtoa. Yhteydenpito edellämainittuihin ja moniin muihin päättäjätahoihin liiton jäsenistön kannalta tärkeissä asioissa on normaalia toimintaamme. Yliopistojen työilmapiiriasioissa vaikutamme muun muassa paikallisella tasolla yhdistystemme, luottamusmiestemme ja työsuojeluvaltuutettujen kautta. Liitto on puuttunut epäasialliseen kohteluun työpaikoilla tekemällä yliopistoille ja työsuojelupiirille selvityspyyntöjä. Erilaisissa edunvalvontaa koskevissa ym. asioissa voi mieluusti ottaa yhteyttä suoraan liiton toimistoon. Tervetuloa myös mukaan vaikuttamaan - jäsenyhdistystemme kokouksissa valitaan yliopistotason toimijoita etuja valvomaan ja aktiiviset toimijat ovat tervetulleita. Eeva Rantala Kiitos Tieteentekijöiden liittoa koskevasta palautteesta. Edunvalvontatyö on pitkäjänteistä työtä ja monet asiat olisivat vielä huonommin, elleivät ammattiliitot ajaisi jäsentensä etuja.

Tieteentekijöiden liitolla on strategia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseski liitossa ja liiton toimintaympäristössä. Tasa-arvoasiat otetaan huomioon kaikessa toiminnassamme. Liitolla on vahva paikallisorganisaatio ja yhdistystemme edustajat ovat jäseninä yliopistojen tasarvotoimikunnissa ja päättämässä yliopistojen henkilöstöpoliittisista ohjelmista, joissa tasa-vonäkökohdat ovat esillä. UPJ-prosessissa olemme koko ajan seuranneet naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Valtakunnallisen upj-aineiston perusteella naisten ja miesten väliset palkkaerot yliopistoissa eivät ole kasvaneet vaan päin vastoin hieman kaventuneet. Tehtävää naisten ja miesten palkkauserojen umpeenkuromisessa kuitenkin riittää. Yliopistojen upj-arviointiryhmissä on yhdistystemme edustajat ja luottamusmiehemme ylioistoissa valvovat jäsenistömme etuja.

Yhtenä esimerkkinä voisin mainita, että liittomme juristi avusti viime vuonna tasa-arvojutuissa mm. vaatimalla yliopistoilta tasa-arvolain mukaisia selvityksiä nimitysasioissa sekä avusti tasa-arvokanteiden teossa.

Liiton edustaja on jäenenä nyt aloittavassa opetusministeriön työryhmässä neliportaisen tutkijanuran toteuttamiseksi. Esimerkiksi tässä työryhmässä on ammattiliitoista vain Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton edustus. Tutkijanuratyöryhmän ohjausryhmän jäsenenä ollut puheenjohtajamme piti esillä naisten tutkijauran edistämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

Määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamiseksi liitto on tehnyt pitkäjänteistä työtä ja työ jatkuu valtion määräaikaistyöryhmässä ja mm. em. tutikijanuramallityöryhmässä. Määräaikaisten vakinaistamistoimenpiteiden tiimoilta liiton johto on tavannut mm.valtion työmarkkinalaitoksen johtoa, opetusministeriön johtoa, poliitikkoja ja yliopistojen johtoa. Yhteydenpito edellämainittuihin ja moniin muihin päättäjätahoihin liiton jäsenistön kannalta tärkeissä asioissa on normaalia toimintaamme.

Yliopistojen työilmapiiriasioissa vaikutamme muun muassa paikallisella tasolla yhdistystemme, luottamusmiestemme ja työsuojeluvaltuutettujen kautta. Liitto on puuttunut epäasialliseen kohteluun työpaikoilla tekemällä yliopistoille ja työsuojelupiirille selvityspyyntöjä.

Erilaisissa edunvalvontaa koskevissa ym. asioissa voi mieluusti ottaa yhteyttä suoraan liiton toimistoon. Tervetuloa myös mukaan vaikuttamaan - jäsenyhdistystemme kokouksissa valitaan yliopistotason toimijoita etuja valvomaan ja aktiiviset toimijat ovat tervetulleita.

Eeva Rantala

]]> Anna Mäkelä on kommentoinut artikkelia Tutkijanura on nyt huippujen huiputusta http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/tutkijanura-on-nyt-huippujen-huiputusta/#comment-11 Tue, 13 Mar 2007 14:24:55 +0000 http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/tutkijanura-on-nyt-huippujen-huiputusta/#comment-11 Palkat yliopistojen kehityksen esteenä (mielipidekirjoitus HS:n Sunnuntaidebatissa, julkaistu 10.12.2006) Petri Koikkalainen ja Janne Kurtakko (HS 3.12.) vaativat pitkäaikaisempia, jopa vakituisia tutkijaopettajan virkoja yliopistoihimme. Ne antaisivat mahdollisuuden pitkäjänteiseen työskentelyyn ja parantaisivat kansallisia mahdollisuuksiamme päästä tieteen huipulle. Jokainen yliopistoa tai mitä tahansa työyhteisöä sisältä päin tunteva voinee yhtyä ajatukseen siitä, että pitkäaikainen työsuhde tuo pitkäjänteisyyttä työntekoon. Mutta myös palkkoihin pitäisi puuttua. Opetusministeriö perusteli yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa sillä, että näin päästäisiin nostamaan yliopistojen palkkoja kuopistaan. Miten tämä olisi tarkoitus tehdä ilman lisärahaa, on arvoitus. Esimerkiksi opetusministeriön rahoittamissa tutkijakouluissa on varattu rahaa vain vaativuustasojen 1-2 mukaisille palkoille. Vaikka tutkija ansioituisi nelivuotisen kautensa aikana ja suorittaisi esimerkiksi lisensiaatin tutkinnon (joka esimerkiksi Helsingin yliopiston ohjeessa olisi vaativuustason 4 edellytys), opetusministeriön rahoitus ei salli nostaa palkkaa. Euroissa palkka vaativuustasolla 1 on 1465, vaativuustasolla 2 1564e/kk – eikä tutkijakoulusta palkkansa saava koskaan yllä 2000euron kuukausiansioon. Ensin siis kolme vuotta lukio-opintoja, sitten viisi vuotta yliopisto-opintoja ja lopulta palkka itsenäisestä tutkimustyöstä on sama kuin esimerkiksi peruskoulun suorittaneella koulunkäyntiavustajalla. Joka väittää koulutuksen kannattavan Suomessa, on väärässä. Suomalaisten keskipalkka on 2400e/kk. Tälle ansiolle yliopistossa yltävät vaativuustasolle 6 sijoittuvat. Pätevyysvaatimuksena on tohtorin tutkinto ja työnkuvassa mm. tutkimusryhmän johtamista, gradujen ohjausta ja vastuuta koulutuksen kehittämisestä. Jos näillä suolarahoilla saadaan jostain huippuja, niin maamme on kyllä Nobelinsa ansainnut. Anna Mäkelä VTM, tutkija Kaupunginvaltuutettu (vihr) Palkat yliopistojen kehityksen esteenä
(mielipidekirjoitus HS:n Sunnuntaidebatissa, julkaistu 10.12.2006)

Petri Koikkalainen ja Janne Kurtakko (HS 3.12.) vaativat pitkäaikaisempia, jopa vakituisia tutkijaopettajan virkoja yliopistoihimme. Ne antaisivat mahdollisuuden pitkäjänteiseen työskentelyyn ja parantaisivat kansallisia mahdollisuuksiamme päästä tieteen huipulle. Jokainen yliopistoa tai mitä tahansa työyhteisöä sisältä päin tunteva voinee yhtyä ajatukseen siitä, että pitkäaikainen työsuhde tuo pitkäjänteisyyttä työntekoon. Mutta myös palkkoihin pitäisi puuttua.
Opetusministeriö perusteli yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa sillä, että näin päästäisiin nostamaan yliopistojen palkkoja kuopistaan. Miten tämä olisi tarkoitus tehdä ilman lisärahaa, on arvoitus.
Esimerkiksi opetusministeriön rahoittamissa tutkijakouluissa on varattu rahaa vain vaativuustasojen 1-2 mukaisille palkoille. Vaikka tutkija ansioituisi nelivuotisen kautensa aikana ja suorittaisi esimerkiksi lisensiaatin tutkinnon (joka esimerkiksi Helsingin yliopiston ohjeessa olisi vaativuustason 4 edellytys), opetusministeriön rahoitus ei salli nostaa palkkaa. Euroissa palkka vaativuustasolla 1 on 1465, vaativuustasolla 2 1564e/kk – eikä tutkijakoulusta palkkansa saava koskaan yllä 2000euron kuukausiansioon. Ensin siis kolme vuotta lukio-opintoja, sitten viisi vuotta yliopisto-opintoja ja lopulta palkka itsenäisestä tutkimustyöstä on sama kuin esimerkiksi peruskoulun suorittaneella koulunkäyntiavustajalla. Joka väittää koulutuksen kannattavan Suomessa, on väärässä.
Suomalaisten keskipalkka on 2400e/kk. Tälle ansiolle yliopistossa yltävät vaativuustasolle 6 sijoittuvat. Pätevyysvaatimuksena on tohtorin tutkinto ja työnkuvassa mm. tutkimusryhmän johtamista, gradujen ohjausta ja vastuuta koulutuksen kehittämisestä. Jos näillä suolarahoilla saadaan jostain huippuja, niin maamme on kyllä Nobelinsa ansainnut.

Anna Mäkelä
VTM, tutkija
Kaupunginvaltuutettu (vihr)

]]> Raimo Parikka on kommentoinut artikkelia Tutkijankoulutuksen kehittämistyöryhmä http://blogitus.net/tutkijanura/2007/03/05/tutkijankoulutuksen-kehittamistyoryhma/#comment-10 Sat, 10 Mar 2007 20:46:16 +0000 http://blogitus.net/tutkijanura/2007/03/05/tutkijankoulutuksen-kehittamistyoryhma/#comment-10 Tässä lisää Daily Kos -blogista jenkkilästä. "Citizen Rat" kirjoittaa10.2.2007 tutkijoiden ongelmista ja arvioinnin ihanuudesta: They Hate us for Our Freedom. http://www.dailykos.com/story/2007/2/10/144519/723 "The end result will be a standardized, McDonald’s version of higher education." Tässä lisää Daily Kos -blogista jenkkilästä. “Citizen Rat” kirjoittaa10.2.2007 tutkijoiden ongelmista ja arvioinnin ihanuudesta: They Hate us for Our Freedom.

http://www.dailykos.com/story/2007/2/10/144519/723

“The end result will be a standardized, McDonald’s version of higher education.”

]]> Liittolainen minäkin on kommentoinut artikkelia OPM-tutkijanuran toimenpideohjelman tiedote http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/opm-tutkijanuran-toimenpideohjelman-tiedote/#comment-9 Fri, 09 Mar 2007 13:35:49 +0000 http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/opm-tutkijanuran-toimenpideohjelman-tiedote/#comment-9 Hyvä avaus, mitähän liitto vastaa. Hienoa että tällainen blogi on avattu. Aletaanko lisäksi koota julkaisua aihepiiristä? Hyvä avaus, mitähän liitto vastaa.
Hienoa että tällainen blogi
on avattu. Aletaanko lisäksi koota
julkaisua aihepiiristä?

]]> Heikki on kommentoinut artikkelia Tutkijanura on nyt huippujen huiputusta http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/tutkijanura-on-nyt-huippujen-huiputusta/#comment-8 Fri, 09 Mar 2007 12:04:52 +0000 http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/tutkijanura-on-nyt-huippujen-huiputusta/#comment-8 Teen väitöskirjaa. Olen ollut ns. oikeissa töissä viisi vuotta. Voin vain todeta, että minulla ei koskaan aikaisemmin ole ollut niin mielekästä, innostavaa, haastavaa ja vaativaa tekemistä kuin nyt. Toisaalta palkka on onneton. Toisaalta pomo mukava. Käsittääkseni jokainen valitsee itse. Sopiiko silloin valittaa? Teen väitöskirjaa. Olen ollut ns. oikeissa töissä viisi vuotta. Voin vain todeta, että minulla ei koskaan aikaisemmin ole ollut niin mielekästä, innostavaa, haastavaa ja vaativaa tekemistä kuin nyt.

Toisaalta palkka on onneton.

Toisaalta pomo mukava.

Käsittääkseni jokainen valitsee itse. Sopiiko silloin valittaa?

]]> Liittolainen on kommentoinut artikkelia Tutkijanura on nyt huippujen huiputusta http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/tutkijanura-on-nyt-huippujen-huiputusta/#comment-7 Fri, 09 Mar 2007 11:40:07 +0000 http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/tutkijanura-on-nyt-huippujen-huiputusta/#comment-7 Miten Tieteentekijöiden liitto on edistänyt naistutkijoiden asemaa? Onko liitto julkistanut UPJ-prosessista kertynyttä aineistoa, jonka mukaan miesten ja naisten väliset erot ovat kasvaneet? Onko liitto saanut pätkätyötä tekevien naisten virkoja vakinaistetuksi tekemällä aktiivista yhteistyötä yliopistojen johdon, opetusministeriön ja esimerkiksi kansanedustajien kanssa? Onko liitto tullut mukaan julkaisu- ja seminaarihankkeisiin, joita on virinnyt myös Helsingin ulkopuolella? Onko liitto saanut parannetuksi yliopistojen ilmapiiriä? Sydäntä lämmittäisi muukin muistaminen kuin työttömyyden varalta saadut jäsenmaksulomakkeet. Liitto on sanojensa mukaan keskeinen vaikuttaja. Sen työn jäljet todella näkyvät tänään yliopistossa, jossa muut liitot ovat ajaneet jäsentensä etuja paljon tehokkaammin. Montako prosenttia Tieteentekijöiden liiton jäsenistä on määräaikaissa tehtävissä? Ja millaisen summan yksi jäsen on maksanut liitolle kuuluttuaan siihen 5, 10, 20 ja 30 vuotta, entä mitä hän on saanut vastikkeeksi? Miten Tieteentekijöiden liitto on edistänyt naistutkijoiden asemaa? Onko liitto julkistanut UPJ-prosessista kertynyttä aineistoa, jonka mukaan miesten ja naisten väliset erot ovat kasvaneet? Onko liitto saanut pätkätyötä tekevien naisten virkoja vakinaistetuksi tekemällä aktiivista yhteistyötä yliopistojen johdon, opetusministeriön ja esimerkiksi kansanedustajien kanssa? Onko liitto tullut mukaan julkaisu- ja seminaarihankkeisiin, joita on virinnyt myös Helsingin ulkopuolella? Onko liitto saanut parannetuksi yliopistojen ilmapiiriä?

Sydäntä lämmittäisi muukin muistaminen kuin työttömyyden varalta saadut jäsenmaksulomakkeet.

Liitto on sanojensa mukaan keskeinen vaikuttaja. Sen työn jäljet todella näkyvät tänään yliopistossa, jossa muut liitot ovat ajaneet jäsentensä etuja paljon tehokkaammin. Montako prosenttia Tieteentekijöiden liiton jäsenistä on määräaikaissa tehtävissä? Ja millaisen summan yksi jäsen on maksanut liitolle kuuluttuaan siihen 5, 10, 20 ja 30 vuotta, entä mitä hän on saanut vastikkeeksi?

]]>