<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><!-- generator="wordpress/MU" -->
<rss version="2.0" 
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/">
<channel>
	<title>Artikkelin Tutkijanura on nyt huippujen huiputusta kommentit</title>
	<link>http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/tutkijanura-on-nyt-huippujen-huiputusta/</link>
	<description>Yli 1500 uutta tohtoria vuodessa. Satoja hakijoita tutkijapaikkoihin. Tutkimusta ilman sosiaalietuuksia ja eläkettä. ”Tutkijanura” on huippujen huiputusta! Tämä blogi tarjoaa keskusteluväylän tutkijanuran ongelmille. Se haluaa saada tohtorituotannon uudelleenarviointiin. Lisäksi se haluaa tarjota vertaistukea tuhansille samojen vaikeuksien kanssa painiville.</description>
	<pubDate>Fri, 09 Jan 2009 03:40:57 +0000</pubDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=MU</generator>

	<item>
		<title>Kirjoittaja: Anna Mäkelä</title>
		<link>http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/tutkijanura-on-nyt-huippujen-huiputusta/#comment-11</link>
		<pubDate>Tue, 13 Mar 2007 14:24:55 +0000</pubDate>
		<guid>http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/tutkijanura-on-nyt-huippujen-huiputusta/#comment-11</guid>
					<description>Palkat yliopistojen kehityksen esteenä
(mielipidekirjoitus HS:n Sunnuntaidebatissa, julkaistu 10.12.2006)

Petri Koikkalainen ja Janne Kurtakko (HS 3.12.) vaativat pitkäaikaisempia, jopa vakituisia tutkijaopettajan virkoja yliopistoihimme. Ne antaisivat mahdollisuuden pitkäjänteiseen työskentelyyn ja parantaisivat kansallisia mahdollisuuksiamme päästä tieteen huipulle. Jokainen yliopistoa tai mitä tahansa työyhteisöä sisältä päin tunteva voinee yhtyä ajatukseen siitä, että pitkäaikainen työsuhde tuo pitkäjänteisyyttä työntekoon. Mutta myös palkkoihin pitäisi puuttua. 
Opetusministeriö perusteli yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa sillä, että näin päästäisiin nostamaan yliopistojen palkkoja kuopistaan. Miten tämä olisi tarkoitus tehdä ilman lisärahaa, on arvoitus. 
Esimerkiksi opetusministeriön rahoittamissa tutkijakouluissa on varattu rahaa vain vaativuustasojen 1-2 mukaisille palkoille. Vaikka tutkija ansioituisi nelivuotisen kautensa aikana ja suorittaisi esimerkiksi lisensiaatin tutkinnon (joka esimerkiksi Helsingin yliopiston ohjeessa olisi vaativuustason 4 edellytys), opetusministeriön rahoitus ei salli nostaa palkkaa. Euroissa palkka vaativuustasolla 1 on 1465, vaativuustasolla 2 1564e/kk – eikä tutkijakoulusta palkkansa saava koskaan yllä 2000euron kuukausiansioon. Ensin siis kolme vuotta lukio-opintoja, sitten viisi vuotta yliopisto-opintoja ja lopulta palkka itsenäisestä tutkimustyöstä on sama kuin esimerkiksi peruskoulun suorittaneella koulunkäyntiavustajalla. Joka väittää koulutuksen kannattavan Suomessa, on väärässä.
Suomalaisten keskipalkka on 2400e/kk. Tälle ansiolle yliopistossa yltävät vaativuustasolle 6 sijoittuvat. Pätevyysvaatimuksena on tohtorin tutkinto ja työnkuvassa mm. tutkimusryhmän johtamista, gradujen ohjausta ja vastuuta koulutuksen kehittämisestä. Jos näillä suolarahoilla saadaan jostain huippuja, niin maamme on kyllä Nobelinsa ansainnut.

Anna Mäkelä
VTM, tutkija
Kaupunginvaltuutettu (vihr)</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Palkat yliopistojen kehityksen esteenä<br />
(mielipidekirjoitus HS:n Sunnuntaidebatissa, julkaistu 10.12.2006)</p>
<p>Petri Koikkalainen ja Janne Kurtakko (HS 3.12.) vaativat pitkäaikaisempia, jopa vakituisia tutkijaopettajan virkoja yliopistoihimme. Ne antaisivat mahdollisuuden pitkäjänteiseen työskentelyyn ja parantaisivat kansallisia mahdollisuuksiamme päästä tieteen huipulle. Jokainen yliopistoa tai mitä tahansa työyhteisöä sisältä päin tunteva voinee yhtyä ajatukseen siitä, että pitkäaikainen työsuhde tuo pitkäjänteisyyttä työntekoon. Mutta myös palkkoihin pitäisi puuttua.<br />
Opetusministeriö perusteli yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa sillä, että näin päästäisiin nostamaan yliopistojen palkkoja kuopistaan. Miten tämä olisi tarkoitus tehdä ilman lisärahaa, on arvoitus.<br />
Esimerkiksi opetusministeriön rahoittamissa tutkijakouluissa on varattu rahaa vain vaativuustasojen 1-2 mukaisille palkoille. Vaikka tutkija ansioituisi nelivuotisen kautensa aikana ja suorittaisi esimerkiksi lisensiaatin tutkinnon (joka esimerkiksi Helsingin yliopiston ohjeessa olisi vaativuustason 4 edellytys), opetusministeriön rahoitus ei salli nostaa palkkaa. Euroissa palkka vaativuustasolla 1 on 1465, vaativuustasolla 2 1564e/kk – eikä tutkijakoulusta palkkansa saava koskaan yllä 2000euron kuukausiansioon. Ensin siis kolme vuotta lukio-opintoja, sitten viisi vuotta yliopisto-opintoja ja lopulta palkka itsenäisestä tutkimustyöstä on sama kuin esimerkiksi peruskoulun suorittaneella koulunkäyntiavustajalla. Joka väittää koulutuksen kannattavan Suomessa, on väärässä.<br />
Suomalaisten keskipalkka on 2400e/kk. Tälle ansiolle yliopistossa yltävät vaativuustasolle 6 sijoittuvat. Pätevyysvaatimuksena on tohtorin tutkinto ja työnkuvassa mm. tutkimusryhmän johtamista, gradujen ohjausta ja vastuuta koulutuksen kehittämisestä. Jos näillä suolarahoilla saadaan jostain huippuja, niin maamme on kyllä Nobelinsa ansainnut.</p>
<p>Anna Mäkelä<br />
VTM, tutkija<br />
Kaupunginvaltuutettu (vihr)
</p>
]]></content:encoded>
				</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Heikki</title>
		<link>http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/tutkijanura-on-nyt-huippujen-huiputusta/#comment-8</link>
		<pubDate>Fri, 09 Mar 2007 12:04:52 +0000</pubDate>
		<guid>http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/tutkijanura-on-nyt-huippujen-huiputusta/#comment-8</guid>
					<description>Teen väitöskirjaa. Olen ollut ns. oikeissa töissä viisi vuotta. Voin vain todeta, että minulla ei koskaan aikaisemmin ole ollut niin mielekästä, innostavaa, haastavaa ja vaativaa tekemistä kuin nyt. 

Toisaalta palkka on onneton.

Toisaalta pomo mukava.

Käsittääkseni jokainen valitsee itse. Sopiiko silloin valittaa?</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Teen väitöskirjaa. Olen ollut ns. oikeissa töissä viisi vuotta. Voin vain todeta, että minulla ei koskaan aikaisemmin ole ollut niin mielekästä, innostavaa, haastavaa ja vaativaa tekemistä kuin nyt. </p>
<p>Toisaalta palkka on onneton.</p>
<p>Toisaalta pomo mukava.</p>
<p>Käsittääkseni jokainen valitsee itse. Sopiiko silloin valittaa?
</p>
]]></content:encoded>
				</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Liittolainen</title>
		<link>http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/tutkijanura-on-nyt-huippujen-huiputusta/#comment-7</link>
		<pubDate>Fri, 09 Mar 2007 11:40:07 +0000</pubDate>
		<guid>http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/tutkijanura-on-nyt-huippujen-huiputusta/#comment-7</guid>
					<description>Miten Tieteentekijöiden liitto on edistänyt naistutkijoiden asemaa? Onko liitto julkistanut UPJ-prosessista kertynyttä aineistoa, jonka mukaan miesten ja naisten väliset erot ovat kasvaneet? Onko liitto saanut pätkätyötä tekevien naisten virkoja vakinaistetuksi tekemällä aktiivista yhteistyötä yliopistojen johdon, opetusministeriön ja esimerkiksi kansanedustajien kanssa? Onko liitto tullut mukaan julkaisu- ja seminaarihankkeisiin, joita on virinnyt myös Helsingin ulkopuolella? Onko liitto saanut parannetuksi yliopistojen ilmapiiriä? 

Sydäntä lämmittäisi muukin muistaminen kuin työttömyyden varalta saadut jäsenmaksulomakkeet. 

Liitto on sanojensa mukaan keskeinen vaikuttaja. Sen työn jäljet todella näkyvät tänään yliopistossa, jossa muut liitot ovat ajaneet jäsentensä etuja paljon tehokkaammin. Montako prosenttia Tieteentekijöiden liiton jäsenistä on määräaikaissa tehtävissä? Ja millaisen summan yksi jäsen on maksanut liitolle kuuluttuaan siihen 5, 10, 20 ja 30 vuotta, entä mitä hän on saanut vastikkeeksi?</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Miten Tieteentekijöiden liitto on edistänyt naistutkijoiden asemaa? Onko liitto julkistanut UPJ-prosessista kertynyttä aineistoa, jonka mukaan miesten ja naisten väliset erot ovat kasvaneet? Onko liitto saanut pätkätyötä tekevien naisten virkoja vakinaistetuksi tekemällä aktiivista yhteistyötä yliopistojen johdon, opetusministeriön ja esimerkiksi kansanedustajien kanssa? Onko liitto tullut mukaan julkaisu- ja seminaarihankkeisiin, joita on virinnyt myös Helsingin ulkopuolella? Onko liitto saanut parannetuksi yliopistojen ilmapiiriä? </p>
<p>Sydäntä lämmittäisi muukin muistaminen kuin työttömyyden varalta saadut jäsenmaksulomakkeet. </p>
<p>Liitto on sanojensa mukaan keskeinen vaikuttaja. Sen työn jäljet todella näkyvät tänään yliopistossa, jossa muut liitot ovat ajaneet jäsentensä etuja paljon tehokkaammin. Montako prosenttia Tieteentekijöiden liiton jäsenistä on määräaikaissa tehtävissä? Ja millaisen summan yksi jäsen on maksanut liitolle kuuluttuaan siihen 5, 10, 20 ja 30 vuotta, entä mitä hän on saanut vastikkeeksi?
</p>
]]></content:encoded>
				</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Liittolainen</title>
		<link>http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/tutkijanura-on-nyt-huippujen-huiputusta/#comment-6</link>
		<pubDate>Fri, 09 Mar 2007 11:37:42 +0000</pubDate>
		<guid>http://blogitus.net/tutkijanura/2007/02/26/tutkijanura-on-nyt-huippujen-huiputusta/#comment-6</guid>
					<description>Miksi kommentit eivät näy? 
Artikkelien alla on 
teksti, että kommentteja 
ei ole, vaikka niitä oikeasti 
onkin lähetetty.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Miksi kommentit eivät näy?<br />
Artikkelien alla on<br />
teksti, että kommentteja<br />
ei ole, vaikka niitä oikeasti<br />
onkin lähetetty.
</p>
]]></content:encoded>
				</item>
</channel>
</rss>
