“Tutkijanura” kriisissä!

(Julkaistu Helsingin Sanomissa huhtikuussa 2006)

Olen viime kuukausina tutustunut siihen, millaista on olla työmarkkinoilla valtiotieteiden tohtorina. Jo nyt olen törmännyt asenteisiin, jotka eivät lupaa hyvää minun ja kaltaisteni työllistymiselle. Muutama stereotypia on kiireesti ammuttava alas, sillä opetusministeriö aikoo lähivuosina leipoa työmarkkinoille yhä enemmän tohtoreita: tällä hetkellä Suomessa on noin 1500 tohtoreita valmistavaa tutkijakoulupaikkaa, kuuden vuoden sisällä paikkamäärä nostettaneen 2000:een (opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:3).

Stereotypia numero yksi: ”Tohtorit eivät sovi käytännönläheisiin tehtäviin”. Tietty oppiarvo ei tarkoita, että henkilöllä on tietynlaisia luonteenpiirteitä. Tohtoriksi opiskelevan on esimerkiksi osattava kirjoittaa johdonmukaista ja sujuvaa tekstiä sen jälkeen, kun on lukenut tietystä aiheesta pinon kirjallisuutta ja keskustellut siitä seminaarissa 20 eri ihmisen kanssa. Ilman käytännöllisyyttä, itsenäistä ajattelua ja jonkin sortin diplomatiaa ei tilanteessa synny liuskaakaan tekstiä.

Stereotypia numero kaksi: ”Tohtorit ovat hitaita”. Tohtorintutkinto on käsittääkseni periaatteessa mitoitettu nelivuotiseksi. ”Iäisyyden” opiskellut tohtori onkin saattanut käyttää tehtävään juuri sen verran aikaa kuin pitikin. Tohtoriopiskelijalla on lisäksi väitöskirjan ohella monia lyhytkestoisia, usein päällekkäisiä tehtäviä: tarvittaessa tieteellinen artikkeli syntyy viikossa ja luento päivässä, hallinnollisia askareita tulee eteen hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Tohtoriopiskelijat saavat myös työssään aikaan hämmästyttävän hyvää jälkeä, jos sitä verrataan resurssien niukkuuteen. Tässä jos missä tulee treenattua luovaa ongelmanratkaisukykyä.

Stereotypia numero kolme: ”En palkkaa tohtoria, koska ei se noin hyvillä papereilla oikeasti halua meille töihin.” Tohtorit hakevat pääasiassa töitä, koska he haluavat tehdä töitä. Tohtori ei siis välttämättä halua salaa ensisijaisesti olla yliopistolla ja etsi muualta töitä vain muodon vuoksi. Jopa tohtorit saattavat haluta juuri Teidän Firmanne palkkalistoille, ihan ”tavallisiin töihin”.

Katja Huumo

VTT

Tämä artikkeli kirjoitettiin Maanantaina Helmikuun 26. 2007 klo 11.17 ja se on kategoriassa Tohtorina työelämässä. Voit seurata kommentteja RSS 2.0 feedillä. Voit jättää kommentin, tai jäljittää artikkelin omasta blogistasi.