Cheers…

Joulu meni menojaan, vuosi vaihtui ja loppiainenkin meni. Me emme menneet. Toivon kaikille onnekasta ja antoisaa alkanutta vuotta. Nyt on aika, mahdollisuus tehdä se mikä jäi tekemättä. Vuosi vuodelta on mahdollista toteuttaa itseään ja toiveitaan. Niin on  vain tehtävä!

Olemme itsemme herroja tai narreja, valinta on meidän. Henkinen kehitys ei liene koskaan tarpeetonta joten on hyvä tutkiskella omia intressejään elämän suhteen, muuttaa kurssia, asennetta olemalla armollinen itselleen.

Sinulle, sinulle ja minulle vuosi täynnä mahdollisuuksia onnistua, nauttia elämän herkullisista hedelmistä joskus karvasta kalkkiakin maistaen:)

Eiku iloitaan siitä mitä meillä on, mitä olemme! Pidä huolta itsestäsi.

-kukka-

Joulun aikaa, joulun taikaa!

 Ihan ensimmäiseksi kaikille  ihmisille, ystäville jotka olette muistaneet minua joulutervehdyksin,  olen, olen niin kiitollinen ystävyydestä joka kestää ilman vastavuoroisuutta. Lämmin ja myötätuntoinen halaus kaikille.

Myönnän että  olen mikä olen joulutervehdysten,-korttien tai muiden muodollisuuksien suhteen. Elän niin omassa ajassa, omalla tyylillä, ajatuksella. Toki muistan, toivon ja lähetän hyvän joulun toivotukset kaikille, kaikkialle, omalla tavallani.

Ehkä jonakin vuonna kohtaan päivän jolloin istun aloillani ja kirjoittelen kaikille teille ihanat ystäväni originaaleja joulukortteja joissa on läsnä se rakkaus, ilo ja kiitollisuus jota tunnen.

Tällä hetkellä mieleni täyttää kiitollisuus. Kiitollisuus ihmisistä jotka minulla on ilo tuntea ja kokea ystävikseni. Mitä olisin ilman teitä, heitä? Mitä elämäni olisi?

Toivon kaikille mitä ihaninta Joulun aikaa ja yhdessäoloa rakkaiden ihmisten kesken, halauksia, pusuja ja iloista naurua:) Tehdään joulustamme Joulujen Joulu 2008!

MIELENRAUHAA JA ONNEN TUNTEITA JOULUUN 2008!! 

Tuleva vuosi tuo mukanaan vaikka mitä ,ennalta suunniteltua ,arvaamatonta, yllätyksellistä. Ole avoin vastaanottamaan kaikki  se

Me ehkä kuulemme pienten salukitassujen tepastelua jos emme omasta kodistamme niin jostain muualta, aika näyttää.

Hurjan lämpimät halaukset sinulle ja sinulle!

Joulujen Joulua ja hyvää mieltä

-kukka-

Elämässäni tapahtuu niin paljon etten aina mukana pysy. Muutoksia suuntaan jos toiseen ja siitä huolimatta elämäni on stabiilia. 

Noudatan kirjaimellisesti ihannettani elämällä päivän kerrallaan, huomisesta en tiedä. Verrannoillisesti voisin todeta että olen tuulella kävijä, koskaan en tiedä mikä, mitkä tuulet puhaltavat ja mihin suuntaan.

 Olen viime aikoina miettinyt paljon elämän varrella tapahtuvia käänteitä, kiinnostuksen kohteita, elämänvaiheita. Omalla kohdallani pätee ajatus aikansa kutakin.

Mietin usein elettyä elämää, taakse jäänyttä. Pysähdyn  nykyisyyteen ja mietin mitä kaikkea on ollut , onko se ollut merkityksellistä, tärkeää?

Usein vastaus on ettei ei. Ihminen kasvaa iän ja ajan myötä henkisesti näkemään arvoja mitkä ovat oman kehityksen kannalta välttämättömiä. Elämässäni on olllut paljon vaiheita jotka ovat johtaneet harhaan, sokaisseet silmäni näkemästä totuutta, sitä mikä on tärkeintä.

Tärkeintä on olla vapaa  kahleista jotka vangitsevat mielen näkemään suppeasti elämän, itsensä, maailmankaikkeuden. Sen mitä on olla. Sen mitä on elämä. Suurimman osan elämästä elämme harhoissa saavuttaaksemme jotakin millä ei loppupeleissä ole  suurempaa merkitystä olemassa olollemme. Haluamme sitä ja haluamme tätä, toivomme ja vaadimme.

Olen iloinen tunnistaessani itsessäni sen mikä on kevytmielisyyttä,  pinnalista jokapäiväistä hölynpölyä. Olen ylpeä itsestäni tunnistaessani sen mikä on tärkeää, kehitykseni kannalta välttämätöntä. Näin ollen voin tehdä valintoja mihin energiani suuntaan.

Palaan vielä aiheeseen, nyt mieleni täyttää mielenkiinto aivan jostain muusta ja siirryn takavasemmalle:)

Ihania joulunalusaikoja!

-kukka-

Aika, ajankulku.  Melkoisen monisyinen tekijä joka vaikuttaa elämäämme tavalla jos toisella. Ajassa tapahtuvaa muutosta, kehitystä ,taantumusta on  vaikea ulkoapäin hallita.

Aika ottaa itse itsensä, antaa sen mitä on annettavana, joskus liikaa, liian vähän. Hassua on kuinka kiirehdimme ajassa ikäänkuin saadaksemme sitä lisää. Mutta ei, ei auta kiirehtiminen jolloin vain hukkaamme aikaamme.

Olen usein huomannut elämän asettamien aikataulujen hengittäessä niskaani , pysähdyn, annan olla. Kaikki kuitenkin tapahtuu oikeaan aikaan. Kaikki se minkä on täytynytkin tapahtua. Saamme aikamme venymään, antamaan periksi hellittämällä pakonomaisen  tarpeemme hallita aikaamme. En tiedä missä maailmassa elän mutta huomaan usein lyhyenkin ajan antavan paljon. Elämässä tapahtuu merkittäviä muutoksia tuosta vaan, aivan kuin yllättäen kunhan olemme valmiita vastaanottamaan niitä emmekä yritä yhdessä yössä muuttaa suuntaa jonne toivomme sallimuksemme meitä ohjaavan. Tapahtumien kulkua ajassa on vaikea muuttaa,toki niitä voi ohjata oikeaan suuntaan.

Aikaa muutoksiin voi kulua paljon tai  vastaavasti niin vähän että tunnemme olevamme unessa jolloin aikakäsite on ääretön. Aikamme on kiehtovaa. Olen elämän varrella oppinut olemaan hiljaa ja odottamaan sitä minkä kuuluukin tulla, omalla ajallaan.   Joskus tapahtumien toteutumisiin on mennyt vuosia, toisinaan riittää muutama päivä.

Vaikeuksien yllättäessä  otan voimani ajasta, olemalla kärsivällinen. Voimme elää vahvasti ajan mukana tiedostaen sen olemassaolon hetki hetkeltä. Usein jälkeenpäin katsomme taaksemme toteamalla että näinhän tämän pitikin mennä tämän ajan puitteissa joka siihen meni, ei yhtään aiemmin eikä myöhemmin.

Loppujen lopuksi kaikki ulkopuolelta tuleva on merkityksetöntä kunhan elämme omassa ajassamme, siinä hetkessä, sekunnissa joka on juuri nyt. Ei kannata kiiruhtaa edelle se kun ei hyödytä mitään, päinvastoin, tehden meistä kärsimättömiä, tyytymättömiä ja kaikin puolin hermostuneita.

Annetaan ajan virrata ja kulkea omaan tahtiinsa. Annetaan ajan näyttää mikä on meille parasta.  Pysähdytään hetkeksi mikäli tuntuu ettemme pysy mukana ajanpyörässä. Istutaan alas, nautitaan kuppi kuumaa Näin se homma etenee.

Kaikkea hyvää sinulle sinun aikaasi!

Ps. Marraskuun ajan ratasta voisi säätää turbovaihteella eteenpäin… on tämä niin. Tiedätte kyllä mitä.

Istuimme pitkästä aikaa iltaa muutaman ystäväni kanssa nauttien hyvästä seurasta, ruuasta,musiikista ja jumalten juomasta:)  Kuinka tärkeää onkaan tavata ihmisiä, ystäviä joiden seurassa voi olla avoin puolin ja toisin. Vaihtaa ajatuksia aroistakin asioista, kuunnella, kertoa, kokea.

Kohdatessamme samanhenkisiä ihmisiä on kuin puhdistuisimme sisältä päin huomatessamme ettemme ole yksin. On uskallettava avautua ja poistaa harteiltamme viitat jotka estävät meitä olemasta juuri sellaisia kuin olemme.

Olen iloinen että olen saanut kohdata tämän elämäni aikana ihmisiä joihin voin luottaa ja jotka luottavat minuun, tuntevat minut, arvostavat minua kokonaisuutena. Toivon  että voisin itsekin välittää heille kiitollisuuteni että tiemme ovat kohdanneet. Ystävyys on yksi arvokkaimmista lahjoista jonka voimme saada ja antaa.   Hyvä ystävyys antaa tilaa, ei odota vastavuoroisuutta. Kun kohtaamme, jatkamme siitä mihin olemme jääneet.

Nykyinen elämäntilanteeni rajoittaa jossain määrin tapaamasta ihmisiä, ystäviä joista pidän. Ajatuksissani he ovat silti lähes päivittäin, yhteyttä voi ylläpitää muullakin tavalla kuin fyysisenä kohtaamisena mikä kuitenkin kruunaa ystävyyden antamalla voimaa, uskoa ja iloa elämään.

Lämpimiä ajatuksia kaikille teille hienoille ihmisille ja jättikiitokset mieleenpainuvasta ja mukavasta illasta Hanna, Viivi ja Jean !  Seuraava kohtaaminen Jeanin herkullisessa välimeren keittiössä

Rohkeutta, avoimuutta ja pitäkää huolta toisistanne !

-kukka-

Huomaan ottavani kiinni mieleeni nousevia ajatuksia, muistoja takautuvasti vuosi sitten syksystä. On kuin hahmottaisin uudeelleen mitä tapahtui ystävyydelle jonka elämänlanka katkesi, siirtyen uuteen aikaan.

Näin se on. Meidän on elettevä keskellä muistojen ymmärtääksemme mitä on elämä ja millaisia jälkiä se mieleemme jättää.  Elämä on monisäikeinen tapahtumien ketju joka kierros kierroksen jälkeen nitoutuu yhteen,kokonaisuudeksi.

Katselen suurella mielenkiinnolla  omaani. Joskus jopa yllätyn suunnitelmasta mikä on minua varten, joskus uteliaisuuteni herää mitä on vielä edessä

Paljon on koettavaa, opittavaa, nähtävää. Lainatakseni Paavalin sanoja muuttukaa mielenne uudistuksen kautta saamme kaiken sen hyvän mitä elämällä on meille annettavana.  On mukauduttava,  päästettävä irti ja otettava vastaan se  mistä emme olisi osanneet  kuvitellakkaan.   Kokeile, voit kokea iloisen yllätyksen  ja  löytää merkityksen sille mitä  ja kuka olet.   Olemme paljon enemmän kuin uskomme.

 Pidä huolta itsestäsi

-kukka-

Alkusyksystä seisoin vedenjakajalla miettien missä olen, mitä tahdon, minne menen. Keikautin ylösalaisin rutiinit, vuorokausirytmin joka elämääni sääteli joskus jopa tylsistyttäen.

Halusin eroon julkisesta liikenteestä, ihmisistä jotka kuluttavat energiaani. Katosin karkkimaaahan, suklaatehtaaseen    Kokemus työskennellä tehtaassa on extremeä minulle joka olen tottunut yksilölliseen, itsenäiseen työnkuvaan.

On helppoa olla yksi muiden joukossa. Helppoa ja tervetullutta.  On kuin eläisin uudessa ajassa, uusin ajatuksin saaden aikaa enemmän itselleni.  Haluan rohkaista muitakin tekemään radikaaliltakin tuntuvia ratkaisuja elämässään mikäli tuntuu ettei mikään liiku.  Elämä on mahdollisuuksia täynnä, mahdollisuuksia ja yllätyksiä.

Tärkeintä on asenne josta olen tainnut aiemminkin mainita.  Asenne  miten suhtaudumme itseemme, elämään.  Uskallan jopa väittää että kaiken lähtökohta on asenne.   Olen tavannut paljon ihmisiä joiden elämänasenne on suhteellisen kielteinen, tyyliin ei voi onnistua, ei tästä mitään tule.   Merkittävää kaikkien kohdalla on tyytymättömyys yleisesti ottaen itseensä, muihin ihmisiin ,elämään sinänsä.  Kyynisyys kulkee käsikädessä katkeruuden kanssa.

Mitä me voimme menettää olemalla rohkeita ja rikkomalla totuttuja totuuksia jotka ovat usein syntyneet ilman omaa tahtoamme ?   Toimimme kuin robotit päivästä toiseen lukemalla elämän käyttöohjetta kuinka ollaan hyviä ihmisiä tai kuinka sellaisiksi tullaan, hyviksi ja yhteiskuntakelpoisiksi.    Pöh, ei sellaista ole olemassakaan kuin elämän käyttöohje.   Jokainen luo itse oman elämänsä, hyvyytensä, pahuutensa, kaiken mitä on.

Riskejä on otettava mikäli haluaa muutosta, kehitystä, kokemusta.   Hyppy tuntemattomaan voi olla uuden alku, tai sitten ei.   Uuden oppiminen, uudet kokemukset avartavat kummasti mieltä, näkemyksiä, suhtautumista ympärillä olevaan elämään.    Ei ole olemassa rajaa jolloin emme voisi tehdä muutakin mihin olemme tottuneet vuosikaudet menettäen mielenkiinnon ja motivaation jo  aikapäiviä sitten.

Vaihda  suuntaa jos  siltä tuntuu. Mieli virkistyy

Halauksia ja terveisiä

-kukka-

Syyskuu ja aurinko,tänään

Ajatukseni seilailivat aamuisella metsälenkillä tyhjässä tilassa mieleni pohjalla.  Kuinka hyvältä se tuntuukaan, vapaalta.  Turhan usein kuormitamme mieltämme turhanpäiväisellä roinalla ja kaikin puolin merkityksettömillä pikkuseikoilla joiden luulemme elämää hallitsevan ja olevan tärkeitä.

Tasapaino syntyy tyhjyydestä.   Havainnoista joita voi katsella avoimin silmin sellaisina kuin ne meille näyttäytyvät.   Sellaisina kuin ne näemme tai sellaisina kuin ne pystymme, kykenemme näkemnään.  Haluamme nähdä.

Lähes viisikymmentä vuotta on minunkin täytynyt elää ymmärtääkseni mikä  vahvistaa minua ja antaa tasapainon ja mielenrauhan.  Nuoralla on tanssittu ja paljon veitsenterällä keikuttu.   Mitä enemmän voin  elää elämää itseni kanssa ilman kahleita mihinkään suuntaan, sen parempi.

Haluan raivata tietäni aina vain väljemmille vesille. Minun ihmisen mitta on taito elää ja toteuttaa itseään juuri sellaisena kuin on ilman ulkopuolista statusta.   Emme tarvitse pätemistä itsetuntomme pönkittämiseen.    Tarvitsemme tyhjää tilaa, ymmärrystä  ja aikaa itsellemme.    Hyväksymistä, epäitsekyyttä.   Sitä me tarvitsemme saavuttaaksemme edes  pienen askeleen lähemmäs totuutta.

Ajassa jota tällä hetkellä elämme on epäitsekyyden saavuttaminen lähestulkoon kuin harha .  Heijastus erämaassa. Tahdomme niin paljon, itsellemme.   Menestystä, saavutuksia joiden uskomme antavan meille myös onnea, onnellisuutta. Hetkellisesti tie onnellisuuteen voikin toteutua, kunnes mielemme haluaa lisää.   Todellinen onnellisuus ja onni on kuitenkin aivan jotain muuta joka ei rakennu ulkopuolelta tulevaan vaan meissä itsessämme olevaan pyhään jonka olemme saattaneet hukata ja kadottaa elämän viidakkoon jonka arvomaailma vie aina vain kauemmas eksyttäen meidät.

On ponnisteltava pysyäkseen polulla mutta totta puhuen joskus tekee hyvääkin eksyä ja löytää takaisin siihen mikä antaa omalle elämälle merkityksen.

Hyvää alkavaa viikkoa sinulle

Löydä oma polkusi -kukka-

Voila`Voila Rachid Tahan rytmeissä kohti viikonloppua.  Bassot kohdillaan

Perjantai avautuu nojatuolimatkalla algerialais/ranskalaisen Rachid Tahan matkassa jonka musiikki on mielenkiintoinen sekoitus arabialaisia sävyjä  yhdistettynä länsimaiseen musiikkiin.

Musiikin siivillä ajelehdin aikaan ennen ja jälkeen.  Nykyhetkeen. Ennen elämäni sisältö, ihmissuhteet pyörivät musiikin parissa. Kuunnellen, analysoiden, fiilistellen.   Hienoja aikoja,  hienoja muistoja,  hienoja ihmisiä joita yhdisti  rytmit,  sävelet,  kitarat. bassot,  rummut.

Palatakseni Rachid Tahaan ja hänen taustaansa, syntyperään voin todeta että aikalailla hyvää etnistä musiikkia tulee Algeriasta, Sudanista, Libanonista .    Se mikä erottaa Tahan monista muista on asenne.  Kauniita kielikuvia ei tarvita kun asiat voi sanoa suoraan.  Itseäni kiehtoo alkuperäiset arabialaiset rytmit jotka ovat yhdistettynä teknoon vaikkei konemusiikki sinänsä lähellä sydäntäni ole.

No joo.   Rachid Taha on karu  omalla tavallaan karu.    Ikävää että hänen taannoinen viime vuoden Helsingin juhlaviikkojen keikka  Savoy- teatterissa meni penkin alle sanan varsinaisessa merkityksessä    Onneksi en ollut sitä näkemässä.  Näin ollen voin pitää mielikuvani varsin karismaattisesta algerialaissyntyisestä Ranskassa asustelevasta muusikosta. Miehellä on  hyviä biisejä!

Että tälläistä tällä kertaa. Viikonloppuja -kukka-

Sateisen ja lämpimästi hautovan viikonlopun jälkeen tunnen itseni  tyyneksi elämän järjestämässä marionettiteatterissa

Viettäessäni aikaa itseni ja koirieni kanssa avautuu eteeni maailma jossa tunnen eläväni tasapainossa.   Sateisessa metsässä vaeltaminen yli kivien ja kantojen puiden suhistessa yläpuolellani saan kosketuksen olemassaoloon joka ei paljon vaadi.

On helppoa olla yksin hyvä ihminen.   Vaikeampaa on elää sopusoinnussa ympäröivän maailman kanssa jokapäiväisessä elämässä.   Kohtaamme jatkuvasti ärsykkeitä.

Enpä tiedä itsestäni, olenko itsekäs valikoidessa  ihmiset joiden kanssa haluan jakaa elämääni.  Jotka ovat osa elämääni.   Iän ja ajan myötä olen aina vain  etäisempi, varovaisempi  ihmissuhteissa.    Tietoisesti haluan ylläpitää etäisyyttä, itsenäisyyttäni elää elämääni niin kuin hyvältä tuntuu.

Minulle riittää muutama luotettava ystävä.  Hyvän päivän tuttuja on pilvin pimein.  Ihmisiä jotka ovat tutustuneet kevyempään minääni     En tiedä mistä syntyy tarve kirjoittaa aiheesta.  Ehkäpä lähestyvä syksy nostaa mieleen pohdintaa,  ajatuksia ihmisyydestä.  Mitä olemme , mitä emme ole ja mitä meidän pitäisi olla .

Pahitteeksi ei liene kenellekään pysähtyä peilin ääreen ja katsoa kuka sieltä katsoo.  Kenelle ensimmäisenä toivotamme hyvää huomenta ja alkavaa viikkoa saaden sen minkä ansaitsemme.

Hyvää alkavaa viikkoa Sinulle

-kukka-