Tieto, tiede ja teknologia

Hacking: Social Construction of what kirjasta kommentteja.

Tomi ansioituneesti ja perinpohjaisesti toi esiin Hackingin ajatuksia ja samalla selkeytti koko sosiaalisen konstruktion käsitettä ja sen suhdetta luonnontieteisiin. Tässä muutamia vähäpätöisiä kommentteja Tomin esittämiin asioihin liittyen.
Hacking luokitteli konstruktionistit kuuteen eri luokkaan jotka Tomi toikin esiin. Jokainen voi itse pohtia paikkaansa janalla ja mieltää kuuluvansa vaikkapa niihin jotka eivät ota kantaa onko asia X hyvä vai huono asia. Itse kuitenkin pohdin kuinka mahdollista on olla tähän luokkaan kuuluva ja samaan aikaan tutkija, uuden tiedon luoja. Jos tieto luo ennusteen ja ennuste toiminnan niin eikö pelkkä tieton tuottaminen jo sinänsä ole kannanotto? Jos ilmiöstä kuten rasismista luodaan tietoa, on vaikea ajatella, että objektiivisuus säilyy. Eikö uusi tieto kuitenkin jatkuvasti konstruoi todellisuutta.
Hackingin esiin nostama universaali konstruktionisti-käsite on sinänsä melko mielenkiintoinen. Onko kaikki sosiaalisesti rakentunutta niin ettei maailmassa olisi edes materiaan ilman ihmistä? Hacking toi esiin, ettei kukaan oikeastaan väitä tämänlaista vaan paremminkin pyritään erottamaan tietoisuuden rakentuminen objektiivisesta materiasta. Itse halusin kuitenkin lisätä sen vähäpätöisen seikan että universaalia konstruktionismi-käsitettä voidaan mielestäni käyttää lyömäaseena konstruktionistejä vastaan. Niin valitettavaa kuin se onkin, kiistoissa ei aina pyritä etsimään keskitietä vaan ääripäistä löydetään voimakkaat argumentit. Yksinkertainen ja kaunis ajatus sosiaalisesta konstruktionismista muuttuu helposti vaikeasti ymmärrettäväksi jos se mielletään kaiken olevan perustaksi. Näin ollen se voitaisiin leimata metafyysiseksi hössötykseksi.
Kirjassa esitetty nominalismi oli mieltä herättävää luettavaa. Nominalismin isänä voidaan pitää 1300-luvulla elänyttä Wilhelm Ockhamilaista, jonka mukaan mitään yleistä ei ole vaan vain yksilöitä ja heidän abstrakteja ajatuksia universaalisuudesta. Nominalismin vastakohtana on perinteisesti pidetty realismia. Platonin ideoiden maailmaa josta universaalisuus johdetaan. Hackinin tosin käyttää ”inherent-structurismia”. Tomia lainaten voidaan toimijat jakaa kahteen ryhmään, niihin jotka uskovat että maailmalla on valmis rakenne ja niihin joiden mukaan maailma järjestyy vasta inhimillisen toiminnan kautta. Itse pidän rajavetoa hiukan hankalana enkä ainakaan haluaisi asettaa osapuolia täysin vastakkain. Ilmeisesti Hackinin mukaan ohipuhumisesta johtuu etteivät osapuolet ymmärrä toisiaan.
Osa 2
Tomi esitti kirjan jälkimmäisenkin osion niin perustavanlaatuisesti ja Hackingia mukaillen ettei siihen paljon jäänyt lisättävää.
Kun kirjassa käsiteltiin hulluutta, ihmettelin hiukan, ettei Hacking maininnut Michel Foucaultin teosta Madness and Civilization: A History of Insanity in the Age of Reason. Tämä Foucaultin ensimmäinen teos on kuitenkin varhaisimpia joissa käsiteltiin hulluuden sosiaalista rakentumista historian valossa ja varmaankin ihan hyvä lukuvinkki jos kiinnostusta asiaa kohtaan löytyy.
The End of captain cook
Tarina James Cooking matkasta ja siitä kuinka sitä nykyään käsitellään, oli mielenkiintoinen. James Cookin kolme purjehdusta olivat huikea suoritus aikanaan ja olipa ensimmäisellä matkalla (1768-1771)  mukana suomalainenkin. Herman Spöring, joka sittemmin sairastui kesken purjehduksen ja kuoli.  Hacking keskittyi kuitenkin pohtimaan Cookin kuolemaan johtanutta tapahtumaketjua ja kuinka sitä on tulkittu nykypäivänä. Obeyesekerilla ja Sahlinilla on tosiaankin hiukan erilaiset näkemykset joita Tomi toi esiin. Asiaa syventääkseni otan esimerkiksi väkivallan joka lopulta johti Cookin kuolemaan.
Hackingin mukaan Obeyesekere loi tapahtumista kuvan jossa Hawaijilaiset olivat harmittomia, rauhaa rakastavia tanssijoita kun taas englantilaiset väkivaltaisia tunkeutujia. Ilmeisesti on kiistatonta, että James Cook oli noin yhdeksän vuoden reissailun rasittamana alkanut muuttua. Hän oli tullut ailahtelevaiseksi, ärsyyntyneeksi ja sai jopa raivokkaita kohtauksia. Ruoskitutti reippaalla kädellä merimiehiään ja saarilta mukaan poimittuja asukkaita. Kaikki tämä epäsosiaalinen käytös saattoi hyvinkin vaikuttaa siihen, että varastamisesta lähtenyt riita eskaloitui Cookin kuolemaan. Hacking halusi kuitenkin tuoda esille Sahlinin näkemyksiä joiden mukaan Hawaijilaiset eivät suinkaan olleet pelkästään rauhaa rakastavia luonnonystäviä vaan hyvin sotaisia ja jotka söivät toisten ihmisten silmiä sekä tappoivat tyttövauvoja. Joka tapauksessa Hacking selvitti esimerkkien avulla kuinka eri näkökulmista asioita voidaan käsitellä ja siten rakentaa sosiaalista ”todellisuutta”.
Hackingin mukaan Noam Chomsky ja Freud edustavat universalistisista käsitystä ihmisestä. Ajatus on osiltaan mielekäs sillä tiedetäänhän että ihmiset ovat samasta alkuperästä lähtöisin ja esimerkiksi kasvon ilmeet ovat melko universaaleja mikä varmaankin perustuu samankaltaiseen perimään. Peistä voidaan taittaa siitä kuinka paljon kulttuurilla on lopulta vaikutusta ihmisten toimintaan.