Tieto, tiede ja teknologia

jaha ja sitten lyhyt yhteenveto siitä, mitä tuli (ehkä) löpistyä noin kolmisen kuukautta sitten..

Normit ja palkkiojärjestelmät:

Eetoksesta ja sen vaikutuksesta tieteen syntyyn oltiin kyllä sikäli samaa mieltä, että nämä neljä eetoksen kohtaa ovat tarpeellisia tieteen syntymiselle, mutta korostettiin sitä että ne ovat rakenteellisia ideaalimalleja. Tosiasiassa erottelu voi olla hyvinkin vaikeaa. Lisäksi mietittiin sitä miten tiedeyhteisö käsitetään? Tiedeyhteisöä kun voi käsitellä esimerkiksi laitostasolla jolloin se näyttäytyy erilaisena, kuin kansainvälisellä tasolla.

Prioriteetti ja Matteus vaikutus:

Tieteen priorisoinnin ja jakautumisen kohdalla pohdittiin sitä, miten opetusviratkin jakautuvat eri tutkimusalueilla juuri maineen ja kunnian avulla. Yhteiskunnallinen konteksti vaikuttaa siihen mitä pidetään tämän saavuteltavan, opetusvirkoja jakavan maineen ja kunnian sisältöinä. Konteksti siis vaikuttaa siihen, mikä lyö läpi, mikä saavuttaa sitä mainetta ja kunniaa. Tästä jatkettiin keskustelemista yliopistoista ja niiden rahoituksesta ja siitä, miten se vaikuttaa tieteentekoon ja yliopistoihin, siirryttiin siis yksilönäkökulmasta pohtimaan niitä rakenteita jotka vaikuttavat ja ohjaavat lahjakkuutta (tutkimusta). Näin ainakin tulkitsen vanhoja, sekavahkoja muistiinpanojani.. Samaan tapaan mietittiin Matteus vaikutusta myös naisnäkökulmasta, tieteenteon ja politikoinnin(verkostoitumisen) kannalta. Tästä kohtaa muistiinpanot pettävät pahasti, mutta ilmeisesti mietittiin verkostoitumista ja perhettä naisten kannalta perinteisesti usein sovittamattomana yhtälönä. Perinteinen sukupuolikäsitys on näkynyt näin myös siinä, ettei naisilla ole ollut aikaa päästä mukaan miesvaltaiseen ‘hyvä veli’ verkostoon.

John Zimanin ja tiedemaailman normien muutoksen yhteydessä tuotiin taas esiin sen yhteydet vallalla olevaan yliopiston rakennemuutokseen, ja se osittain selittääkin sitä miksi tietyt tieteet ja tutkimusalat menestyvät, usein niitä ruokkivien tahojen (esim. tempelton foundation) avulla. Yhteiskunnallinen intressi vaikuttaa siihen miten tieteenalat ovat kehittyneet(sosiaalinen kysyntä). Kiinnostusta herätti myös tieteellisen tiedon tuottaminen ja sen prosessimaisuus. Tarkastellaan sitä prosessia (kollektiivinen) jossa fakta, tieto, oikea ja väärä tuotetaan sosiaalisessa organisaatiossa. Tätähän tuli käsiteltyä muidenkin opuksien kohdalla.

Tieteen popularisointi:

Tässä osiossa on lähdetty ilmeisesti miettimään tieteen moraalisia aspekteja. Mietittiin sitä voiko tiede ja tieteellinen ajattelu toimia moraalin perustana ja miten tämä sitten tapahtuu? Esimerkiksi otettiin abortti, josta on helppo rakentaa kantaa popularisoidun tiedon varaan. Hankittu faktatieto vaikkapa iltalehden sivuilta toimii sitten moraalisena pohjana toimijalle. Tämä blokki muistiinpanoissani päättyykin kysymykseen: tieteellisen päättelyn omaksuminen moraalista?

Lopuksi puhuttiin popularisoimisen eri aspekteista yleisesti. Tuotiin esiin se että popularisoitava massa on usein heterogeeninen kun taas popularisoiva, mutkat suoriksi vetäjä puhuja edustaa kokonaista alaa, tai tiedettä puhuessaan, vaikka näin harvemmin on. Usein popularisointi onkin suhteellisen kompromissitonta vakuuttelua. Jokin auktoriteetti täytyy kertojalla olla, jotta tieto on uskottavaa. Auktoriteettina usein toimii pelkkä titteli (sosiologi, biologi,…asiantuntija).