Tieto, tiede ja teknologia

10.4.2008 pidetystä tapaamisesta pöytäkirja + vähän myöhemmin lisättyjä ajatuksia .

• Polkupyörän historia koettiin hyvänä esimerkkinä siitä kuinka teknologian edistyminen ei ole lineaarista. Siis nykyajan polkupyörä ei ole kehittyneempi versio kaikista aiemmista polkupyöristä, vaan versioita on ollut monia hyvin erilaisia. Sama ilmiö tuntuu pääpiirteittäin olevan myös yhteiskunnan tai vaikka evoluution tieteellisessä ymmärtämisessä. Teorioita on ollut monia erilaisia myös näillä alueilla, ja yhteiskuntateoriat tai evoluutioteoria, eivät ole lineaarisesti kehittyneitä malleja kaikista aikaisemmista teorioista. Tosin se ei tarkoita että mistä vaan aikaisemmasta teoriasta olisi saanut yhtä koherentteja, yhtä päteviä teorioita aikaiseksi. Foucault esim. näki että mm. Nietzsche, Marx ja Freud olivat diskurssin avaajia. Heidän varaansa pystyi siis rakentamaan montaa diskurssia jotka käyttivät heitä (ei siis biologista, konkreettista ihmistä, vaan kirjailijaa, titteliä, “author” jolle oletettiin koherenssi jne.) lähtökohtanaan. Lähtökohdasta pystyi kyllä menemään suuntaan jonka tuloksena on että kenties vaikka Gramsci (Marxin teorian eteenpäin kehittäjä) ja Marx olisivat melko riidoissa jos istuisivat keskustelemaan. Eli siis jotkut teoriat, jotkut diskurssit, ovat ilmeisesti perustaksi, lähtökohdaksi ja koetinkiveksi sopivampia kuin toiset.
• Kontingenssin merkityksestä todettiin seuraavaa: Se on determinismin vastainen. Kontingentti on asia joka voisi hyvinkin olla toisin. Esim. Stephen Gouldin mukaan evoluutio on kontingentti - olisi siis epätodennäköistä että ihminen olisi olemassa, jos “kaikki alkaisi alusta”.
• Toimijat ja tutkijat: todettiin että tutkijoiden pitäisi pyrkiä olemaan toimijoiden maailman tulkkeja. Tämä kuulosti siltä ohjeistukselta mitä antropologeille annetaan etnosentrismiä välttääkseen. Tutkijat eivät teknologiankaan viitekehyksessä kuitenkaan voi olla täysin neutraaleja toimijoiden kategorioiden tulkkeja. Siihen pitää kuitenkin pyrkiä.
• Pyörä oli aluksi eksentrinen juttu, vähän niinkuin nykyyään on Segway:
• Voimansiirtomekaniikassa oli kyllä notain lineaarisuuttakin luonnollisesti. Voimansiirtoon keskityttiin aluksi lähinnä kilpailupyörissä, mutta oli pyörä käytetty kilpailuissa tai ei, niin parempi voimansiirto on yksinkertaisesti parempi, ja siten kehityksen suuntana “luontevampi” kuin vaikka huonoon voimansiirtoon pyrkiminen.
• Artefaktin sosiaalisesta konstruktiosta: Muotivillitykset, oli lähtölaukaus sitten missä lie, voivat nostaa meemien kilpailussa “huonomman vaihtoehdon”, epäkäytännöllisemmän jne. yllättäväntuntuisesti jopa voittajaksi. Ymmärrettävästi artefaktien kamppailussa suosiosta ei pelkästään objektiivisen oloiset ominaisuudet (kuten esim. voimansiirto-ominaisuus), vaan myös vahvasti sosiaaliset prosessit, vaikuttavat vahvasti voittajien valikoitumisessa.
• Hämmästeltiin dicycleä, jossa pyörät ovat vierekkäin. Näinkin mahdottomalta tuntuvia vaihtoehtoja on siis kehitetty.
• Artefaktin (ihmisten tuottama tuote, keinotekoinen tuote, vastakohtana luonnon tuottamalle) ongelmat voivat saada erilaisia merkityksiä. Se mikä nähdään Artefaktin ongelmaksi, on siis kontingentti. Ongelmien ratkaisuille voidaan antaa myös erilailla merkityksiä. Merkitykselliset toimijat “määrittävät totuutta” teknologiasta, kuten mitkä ovat ongelmia, mitä ne ongelmat merkitsevät, sekä mitkä ovat ratkaisuja, ja mitä ne merkitsevät.
• Tässä esimerkissä, polkupyörässä, voisi nähdä myös tapahtuneen monitasovalintaa. Samaan aikaan kuin ilmeinen valintayksikkö - polkupyörä - “kilpaili” paikastaan, tapahtui valintaa ja kehitystä myös pulttien, pyörien, materiaalien, liikkumavälineiden aseman ja koko teknologian alueilla. Tässä voisi olla jotain analogiaa monitasovalinnan teoriaan että evoluutio toimii niin geenien, geenipleksien, yksilöiden, rotujen, alalajien, lajien ja sukujen, heimojen ja lahkojen, luokkien, pääjaksojen kuin kuntienkin tasoilla.
• Sulkeumasta esimerkkinä tuli yllättäen Eerikille mieleen evoluutioteoria.
• Keskusteltiin mitä eroa on vakiintumisella ja sulkeumalla. Vakiintuuko asiat aina sulkeumaan? Pohdittiin että jotkut voivat vain vakiintua ikuisesti sulkeutumatta todella koskaan. Itseasiassa voidaan pohtia minkälainen on evoluutioteorian sulkeuma Yhdysvalloissa, kun sitä vielä pyritään niinkin yleisesti kumoamaan älykkäällä suunnittelulla (kreationismi), ja puolet kansasta ei siihen usko?

Ps. Näin jälkikäteen kun kirjoittelin pöytäkirjaa niin ihmettelin että tuleeko mulle tosiaan joka asiasta vain evoluutio mieleen. Yritän kyllä pyrkiä siitä pois, koska se ei analogiana kuitenkaan ihan jokapaikkaan toimi. Esimerkitkin näkyy tulevan sieltä saralta. Johtunee siitä että olen käyttänyt niin paljon aikaa evoluutio -aiheitta käsitteleviin erilaisiin medioihin. Jos olisin taidemaalari tulisi esim. sulkeumasta mieleen varmaan joku sen alueen ilmiö, koska olisin paljon sen aihealueen ilmiöiden parissa. Pahoittelen jokatapauksessa jos tylsistytin =)