Sirpa Ahola-Laurila

Nuorten syrjäytyminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Tuoreiden tietojen mukaan 45000 16 -24 -vuotiasta nuorta on työttömänä ja toiset 40000 “kadoksissa”. Ammatilliset opinnot keskeytetään monesti ja tutkimusten mukaan yksi keskeinen syy on epäonnistunut kouluvalinta. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen toteaa Ajassa Nyt -verkkolehden kolumnissaan seuraavaa:

“Koulupudokkaiden ja syrjäytyneiden määrän kasvun nähdään paljolti johtuvan myös kouluissa nykyisin annettavan opinto- ja ammatinvalinnanohjauksen riittämättömyydestä. Liian vähäinen ohjaus on johtanut muun muassa siihen, että monilla nuorilla on epärealistisia toiveita koulutuksen ja työelämän suhteen. Nykyistä ammatinvalinnan ohjauksen tilannetta kuvastaakin se, että nuori aloittaa yhdessä koulussa, keskeyttää ja siirtyy yrittämään toiseen kouluun. Kouluissa istuu paljon nuoria, jotka eivät koe opiskelevansa oikeaa alaa. Panostamalla laadukkaaseen opinto-ohjaukseen voitaisiin ehkäistä koulutuksen virhevalintoja ja luoda mielekästä näkymää työllistymisurasta. Olisi myös tärkeää parantaa nuorten tietoisuutta työmarkkinoista ja niiden tarpeista. Tämä on entistä tärkeämpää suurten ikäluokkien poistuessa työelämästä”.

Olen itse seurannut useiden nuorten opiskelua peruskoulun jälkeen ja alanvaihto sekä opiskelujen keskeyttäminen on hämmästyttävän yleistä. Olen Päivi Räsäsen kanssa samaa mieltä, että peruskoulun ammatinvalinnanohjausta tulee tehostaa. Nykyinen yhteishaku pakottaa peruskoulun päättävän listaamaan tietyt opiskelupaikat ja monesti 15 - 16 -vuotiaalla ei ole mitään käsitystä, mitä mikäkin ammatti pitää sisällään. On myös trendialoja, kuten media-assistentti ja poliisi, joiden työllisyystilanne on surkea. Nuoria pitäisi ohjeistaa hakeutumaan aloille, joissa työvoimaa tarvitaan.

Toinen nykyilmiö on nuorten lyhytjännitteisyys. Jos opiskelu ei tunnu kivalta, vaihdetaan alaa, tosin monesti yhtä sokkona kuin ensimmäinen opiskelupaikkakin on valittu. Kaiken pitäisi olla elämysrikasta, uutta ja jännittävää päivästä toiseen. Ikävä kyllä näin ei työelämässäkään ole.

On ymmärrettävää, ettei 15 - 16 -vuotias nuori voi olla kypsä valitsemaan ammattia, jollei hän saa ohjausta ja tietoa sekä aikuisen opastusta esimerkiksi työllisyystilanteen arvioinnissa. Yksi hyvä keino antaa miettimisaikaa niille, jotka sitä tarvitsevat, olisi lisäluokka “ysin” jälkeen. Nykyinen kymppiluokka -systeemi koettanee hoitaa tätä tehtävää, mutta sinne eivät kaikki halukkaat pääse. Lisäluokalla voisi nimenomaan nostaa numeroita ja saada laajaa ammatinvalinnanohjausta. Kymppiluokallahan on työelämään tutustumisjakso, joita on myös jo peruskoulun aikana. TET-jaksot sinänsä ovat hyvä idea, ikävä kyllä niiden käytännön toteutus ontuu: työpaikka kun on otettava sieltä mistä sen saa, ei sieltä mikä kiinnostaisi.

Nyt on taas yhteishaun aika ja moni nuori joutuu päättämään tulevaisuudestaan ja sitä tehdään yhdessä koko perheen voimin. Toivoisin, että myös päättäjät kantaisivat huolta nykynuorison tilanteesta. Kouluihin tulee saada pätevä ja laaja ammatinvalinnanohjaus ja nuorta tulee tukea siinä opiskelussa, jonka hän valitsee. Paitsi, että koulunsa keskeyttävä nuori tulee kalliiksi yhteiskunnalle, oppilaitokselle sekä vanhemmille, jotka ovat ostaneet oppikirjat täysin turhaan, hän saattaa ajautua elämässään täysin tyhjän päälle jäädessään ilman ammattia ja työtä.