Sirpa Ahola-Laurila

(kuva sanomalehti Kaleva)

Uusi hallitus on aloittanut ja yksi keskeinen kysymys on vähävaraisten mielestä, mitä köyhyyden poistamiseksi voisi tehdä. Koska meillä on oikeistohallitus, on odotettavissa, että mitään tukia ei tulla nostamaan, vaan ihmisen tulee työn avulla elättää itsensä. Tämä on periaatteessa hyvä linja, mutta ongelma on, mistä työttömille löytyy oikeita töiitä. Tällä hetkellä työvoimatoimisto on täysin aikansa elänyt ja pelkästään byrokratiaa lisäävä laitos. Tunnen valtavan joukon työttömiä ja heistä yksikään ei ole koskaan saanut mitään apua työvoimatoimiston kautta. Töitä ei ole tarjota, korkeintaan sanktioita, joita kyllä hanakasti annetaan pienimmästäkin syystä. Onhan siinä yksi tapa siivota kortistoja, kun otetaan työttömältä päiväraha-oikeus pois.

Työvoimatoimiston virkailijoiden epäpätevyyden kertoo myös se, että kortistossa roikkuu vuosikausia täysin syrjäytyneitä alkoholisteja, joita sitten koetetaan pakkotyöllistää. Jo maalaisjärjellä tajuaa, ettei tällaisten henkilöiden paikka ole vapailla työmarkkinoilla ja virkailijoiden pitäisikin heidät sieltä ohjata muualle. Kun sitten on suuri joukko työttömiä, jotka todella haluavat työtä, niin mitä heille tarjotaan? Projekteja, joissa opetetaan positiivista ajattelua, sauvakävelyä ja työnhakuilmoitusten tekoa.

Toinen nykyilmiö on palkkatukityöt, jotka eivät elätä ketään. Kun aikanaan työllistämistuki otettiin käyttöön, se oli porkkana yrityksille palkata työntekijöitä. Yritys maksoi myös puuttuvan osan taulukon mukaisesta palkasta ja työntekijä eli saamallaan rahalla. Nykyisin palkkatukea käyttävät yhdistykset ja järjestöt jotka teettävät lyhyempää päivää ja maksavat siis vain palkkatuen. Kaiken lisäksi työ, jota teetetään on väkisin keksittyä kirpputoripöytien järjestelyä tai kotisiivousta ja tässäpä on mielenkiintoinen pointti: palkkatuen myöntämisperusteissa sanotaan, ettei se saa vääristää kilpailua. Jos vaikkapa asukastupa tarjoaa 6 e/tunti ammattitaidotonta kotisiivousta niin eikö tämä ole kilpailun vääristämistä? Yksikään ammattitaitoinen siivousalan yrittäjä ei pysty tuollaisten hintojen kanssa kilpailemaan.

Yksi pahimpia “orjatyöpaikkoja” on SPR, jonka pitäisi tarjota humanitääristä apua. Tällä hetkellä SPR ottaa palkkatukitöihin enemmän henkilöitä kuin tekemistä riittää. Tämä on ihmisarvon alentamista. Ihminen, joka on köyhyydessä elänyt joutuu vielä suurempaan ahdinkoon, kun hänet sijoitetaan pakkotöihin, ja tämä on muka työttömän kuntoutusta. Ei siinä kyllä mieliala nouse, kun työpäivän päätteeksi selvittää missä on seuraava ruokakassin jako, että saa syötävää.

Olisikin toivottavaa, että jos halutaan ihmiset töihin, niin tuetaan yrittäjiä, jotka maksavat kunnon palkan eivätkä myöskään vääristä kilpailua. Työvoimavirkailijat voisivat itse osallistua johonkin projektiin jossa opetetaan tunnistamaan kuka on työkuntoinen, ja neuvotaan perehtymään työnhakijan koulutukseen, työhistoriaan ja sairauksiin ja näkemään vaivaa auttaakseen oikeasti työtöntä työllistymisessä.

(mielipide julkaistu sanomalehti Kalevassa 24.4.2007)