Shelttityttö Trini

Eilen suunnattiin piitkästä aikaa treenailemaan ulos. Aluksi en edes ajatellut mennä, mutta tajuttuani, että siellä oli niin lämmin, verrattuna muihin päihiin niin raahauduttiin sitten Trinin kanssa treenaamaan. Fiilistä mulla ei kauhean paljon aluksi ollut, mutta lopputulos oli mitä parhain. ^^’

Minun järjettömän laiskuuden takia mentiin vaan tuohon takapihalle treenaamaan. Otin ensin luoksetulonpysäytystä, hyvin meni. Koira pysähtyi tosi nätisti, tarkat ja hyvät pysähdykset. Palkkasin pallolla, otettiin kolme toistoa, yllättävän pitkästä matkastakin! Pitäisi varmaan ruveta kutsumaan luoksekin pysäytyksen jälkeen, mutta pysäytellään sitten vielä pari kuukautta, että saadaan varmaksi. 8>

Sitten kaivoin treeniliivin taskuista noutolelun, punaisen noutokapulan näköisen lelun. Heitin sen Trinille ja lähdin juoksemaan karkuun. Koira kipaisi hakemaan lelun ja juoksi mun luokse innokkaana. Kiljaisin puolesta välistä matkaa “hyvä” ja työnsin namit kurkkuun. Tätä toistettiin toosi monta kertaa, toi ihan hyvin paria askelta. Todella tyytyväinen olen tuohon koiruliin, tätä menoa me vielä joskus osaamme noutaa noutokapulan!

Vielä pieniä pätkiä seuraamista. Koira vähän ennakoi, mutta lopulta parantui. Otettiin ihan vähän vaan seuraamista, vähän luoksetulojakin. Luoksetuloissa koira menee istumaan perusasennossa vinoon, murr! Tähän on saatava parannusta ja nopeasti! Pitäisi kai oikeasti paneutua noihin perusasentoihin ja oikeisiin kohtiin, mutta.. nojoo, ei oikeen jaksa innostaa. 8DD Lopussa otettiin joku minuutin paikallaolo, olin semmosen aidan takana piilossa, että jalat näkyivät ja tiirailin niiden lautojen väleistä.

Tosi hyvin pysyi paikoillaan, hävetti vaan, jos joku katsoo mua sillon kun treenaan Trinin kanssa… Kykin semmosen jättimäisen roskakorin vieressä ja tuijotan aidanraoista. 8D
No, kaikki ovat varmaan tottuneet, että tuo koiranomistaja on vähän toimiltaan ja puheiltaan pimeä. x)

Eipä mulla muuta, tänään toko, tulee varmaan mukavaa. ;>