Shelttityttö Trini

Eli siis blogin osoite muuttunut, menkäähän uuteen blogiin lukemaan uusista kommelluksista ja tapahtumista mitä me taas ajan kulumiseksi keksitään. 8)

 http://shelttityttotrini.blogspot.com

Juuh, perjantai päivähän nyt on, koulussa muksa päivä. Käveltyäni ensin ystävien seurassa jättipitkän lenkin ei huvittanut lähteä Trinin kanssa ulos, mutta kai se oli sitten pakko. Treenailla päätettiin kunnolla, kun pakkastakin oli vain muutama aste.

Aluksi treenattiin luoksetulon pysäytystä lumessa. Lunta oli vähän yli nilkkoihin ja Trinin kanssa kadotettiin treenatessa pallo! 8D No, me varmaan vartti sitä etsittiin, sitte löydettiin ja siirryttiin sitten treenaamaan auratulle tielle. On se kyllä kumma, että kun mie sanon Trinille käskyn “istu” ja lähden kävelemään pois päin koira käy maahan! :0 Mie olen muuttanut tuon paikallaolo käskyn “istuksi”, koska ettei se sekotu paikallamakuun kanssa, mutta kuitenkin se menee maahan. o.o Kokeilin sitten mielenkiinnosta “paikka” käskyllä ja hyvinhän se sitten meni!

Muuten luoksetulon pysäytys oli tosi hyvä, tarkka ja terävä. Luoksetulon perusasentokin parantunu huomattavasti, se tuli joka kerta suoraan! Otettiin myös hyppy ja paikkamakuu hyvin onnistuivat. Piti leikkiä vielä noutokapuloitten kanssa, mutta kaveri tuli koiransa kanssa moikkaamaan niin treenit loppuivat siihen paikkaan. Kaverini koira on iso berni, ja Trinillä on pienimuotonen asenne vamma isoihin koiriin ja se ei sitte pystyny enää treenaamaan. 8

Tiistai, yllättävän kestettävä päivä koulussa, en ihan kuollut sinne koulunpenkille. ^^’ Nojoo, kyllä tänään oli yllättävän muksa päivä, verrattuna siihen, että oli kuus tuntia lukuaineita ja reppu painoi niin jumalattomasti~
Oli aika sitten raahautua KSSK:n treeneihinkin.

Treenit menivät suht, silleen perustreenien piikkiin. Siellä oli taas ihan järkyttävästi koiria, mietin jo hiljaa mielessäni, että kohta lähdetään täältä Trinin kanssa huitelemaan, mutta onneksi sattui sitten ihan hyvä ryhmä. Tehtiin paikallamakuu harjoituksia, Trini pysyi ongelmitta, vaikka vieressä olikin toinen sheltti. Trini näyttää paikallamakuussa pelokkaalta, se makaa silleen kummasti, mutta en viiti nyt ruveta korjaamaan, kun kuiteski siellä pysyy.
Sitte otettiin liikkeestä maahanmenoja pareittain, ihan kivasti meni, vaikka unohin että piti palkata heti. 8DD

Vähän on vielä epävarmaa, kun päästän koiran vapaaksi, että mihin se oikein luikkii, mutta ei oo vieläkää mihinkään karannu, mun onneksi. Kyllä se on säikäyttynyt jo niin monta kertaa mut, että jos oikeasti karkais niin mie saisin varmaan sydänkohtauksen ja kuolisin siihen paikkaan.
Sitte uus paikkamakuu. Koko ajan koiraan olin selin, viis kertaa vilkasin, pysy hyvin. Jess! Sitte paikallaan seisomista, sujui todella moitteetomasti, sitte tuli liikkeestä seisominen. Kämmensin alussa itse jotain, minä jotain sekoilin niin piti ottaa uusiksi, kolmannella kerralla vasta jäi seisomaan. Aluksi rupes seuraamaa huonosti, sitte meni maahan (mistäköhän johtuis? 8DD) sitte sain sen seisomaan. Muuten meni sitten silleen toosi kivasti.

Ja ylitin itteni, olin ensimmäinen joka tuli hallista poijes! Usein olen viimeinen, nyt oli kiire tähän koneelle niin sainhan vipinää kinttuihin yllättävästikin. 8DD Noei, ajattelin välillä yllättää kyydittäjänikin, se saa aina odottaa kymmenen minuuttia yliaikaa ja aina mie tulin vielä silloinkin myöhässä, mutta nyt tein iloisen yllätyksen ja tulin ensimmäisenä! n__n Mutta muksaa oli, Trinikin tykkäsi. 8)
Että ei tänään turhaa reissua tehty..

Eilen suunnattiin piitkästä aikaa treenailemaan ulos. Aluksi en edes ajatellut mennä, mutta tajuttuani, että siellä oli niin lämmin, verrattuna muihin päihiin niin raahauduttiin sitten Trinin kanssa treenaamaan. Fiilistä mulla ei kauhean paljon aluksi ollut, mutta lopputulos oli mitä parhain. ^^’

Minun järjettömän laiskuuden takia mentiin vaan tuohon takapihalle treenaamaan. Otin ensin luoksetulonpysäytystä, hyvin meni. Koira pysähtyi tosi nätisti, tarkat ja hyvät pysähdykset. Palkkasin pallolla, otettiin kolme toistoa, yllättävän pitkästä matkastakin! Pitäisi varmaan ruveta kutsumaan luoksekin pysäytyksen jälkeen, mutta pysäytellään sitten vielä pari kuukautta, että saadaan varmaksi. 8>

Sitten kaivoin treeniliivin taskuista noutolelun, punaisen noutokapulan näköisen lelun. Heitin sen Trinille ja lähdin juoksemaan karkuun. Koira kipaisi hakemaan lelun ja juoksi mun luokse innokkaana. Kiljaisin puolesta välistä matkaa “hyvä” ja työnsin namit kurkkuun. Tätä toistettiin toosi monta kertaa, toi ihan hyvin paria askelta. Todella tyytyväinen olen tuohon koiruliin, tätä menoa me vielä joskus osaamme noutaa noutokapulan!

Vielä pieniä pätkiä seuraamista. Koira vähän ennakoi, mutta lopulta parantui. Otettiin ihan vähän vaan seuraamista, vähän luoksetulojakin. Luoksetuloissa koira menee istumaan perusasennossa vinoon, murr! Tähän on saatava parannusta ja nopeasti! Pitäisi kai oikeasti paneutua noihin perusasentoihin ja oikeisiin kohtiin, mutta.. nojoo, ei oikeen jaksa innostaa. 8DD Lopussa otettiin joku minuutin paikallaolo, olin semmosen aidan takana piilossa, että jalat näkyivät ja tiirailin niiden lautojen väleistä.

Tosi hyvin pysyi paikoillaan, hävetti vaan, jos joku katsoo mua sillon kun treenaan Trinin kanssa… Kykin semmosen jättimäisen roskakorin vieressä ja tuijotan aidanraoista. 8D
No, kaikki ovat varmaan tottuneet, että tuo koiranomistaja on vähän toimiltaan ja puheiltaan pimeä. x)

Eipä mulla muuta, tänään toko, tulee varmaan mukavaa. ;>

Juuh, noutokapula tuli postissa, nyt on aika ottaa niskasta kiinni ja opetella noutoa! Noutokapulaa en ole koiralle edes näyttänyt, olen piilottanut sen kaappin pohjalle ja vannottanut perhettä, että se joka siihen noutokapulaan koskee tai näyttää koiralle kohtaa hyvin kituliaan kuoleman. Mie nimittäin haluan, että Trinillä on kaikki positiivisuus noutokapulaa kohtaan.

Noutolelulla ollaan leikitty, heti kun koira nappaa sen suuhun olen tunkemassa makupalaa samalla sinne suuhun. 8DD Mutta Trini tykkää kantaa tuota, vaikka eihän se minun luokse sitä tuo.

Tämmönen nopea päivitys vaan, nyt nimittäin pitäisi raahautua kouluttamaan tuota koiraa, kun aamulla se vähän unohtui. 8D

Tiistai, rasittava päivä koulussa, reppu painoi kun synti ja aamulla väsytti niin pirusti, että ei olisi millään jaksanut nousta ylös. Vaikka koulussa olikin yhtä tuskaa ei se mua ja Triniä estänyt lähtemästä treenailemaan KSSK:n hallille pitkästä aikaa.

Koiria oli ihan _mielettömästi_. Nojoo, treenit meni ihan suhteellisen hyvin, vaikka ei tehtykään muuta kuin hyppy, liikkeestä maahanmeno ja paikkamakuu. Paikkamakuussa olin viisi sekuntia piilossa ja onnistui, pisteet siitä kotiin, mutta muuten.. Ryhmä oli kamalan iso ja välillä minun pienessä mielessä kävi (ei nyt kellekään henkilökohtaisesti), että miten jatkoryhmässä voi olla tuollaisia koiria. Tiedän, jokainenhan jostakin aloittaa, mutta mie kyllä pistäisin ne koirat takaisin alkeisryhmään harjoittelemaan käyttymistä~
Usein keritään ottaa kaikki liikkeet, nyt se meni ihan pelleilyksi suurinpiirtein. Trinillä laski vire, kun istuttiin ja odoteltiin ja liikkeet sitten olivat sitä rataa.

Onneksi tää väenpaljous parin kerran jälkeen laskee, saa sitten olla ihan rauhassa treenailla sitten, ei tarvi kymmentä minuuttia odottaa. Kaukokäskyt oppivat hyvin ja anna tassu käsky. Huomenna tulee myös postista noutokapula ja noutolelu, päästään opettelemaan noutoa! Pitäisiköhä mun itkeä ilosta vai surusta? 8D

Nyt ne kovat pakkaset menivät sitten ohi, taas heitti loskaksi. Kauheeta. -.- Musta tuolla ulkona on ihan kauhea sää, kaikki vaatteet kastuu, on märkää ja ei voi treenata.

Suunnitettiin pitkästä aikaa treenailemaan, mulla oli ihan hyvät fiilikset, mutta sitten se meni vähän plörinäksi. No, aluksi otettiin luoksetulon pysäytys, meni hyvin, mutta sitten talosta tuli pikkulapsi äitinsä kanssa ja jäi siihen pihalle myös. Trinihän sai kauhean kohtauksen, pari kertaa se haukkui, mutta hiljeni sitten. Mutta eihän treenaamisesta tullut enää mitään! Koira kyttäs sitä pikkulasta ja kontakti oli jotain kauheaa. Sitten otettiin vähän seuraamista. Perusasennot jotain kauhiaa, se etääntyi kauheasti tai istui vinoon. Nojoo, treenattiin kyllä loskassa, ehkä siinä syy vinouteen ja välvyyteen. Palkkasin pallolla, parantui, mutta sitten sähläsin sen pallon kanssa vähän, kun se lensi yhden seinän alle ja mie jouduin käydä sen sieltä noukkimassa. 8DD

Sitten mie sain tarpeekseni ja lopetettiin treenaus. Sisällä treenit ovat menneet hyvin, koira tarjoaa jo tassuaan! Mie laitoin sen istumaan eteen, pidin makupaloja esillä ja odotin ja koira tyrkkää tassuaan sen näkösenä “kato nyt mamma, mie nostan tätä tassuani, nii saan namin!”. Hirveät kehut ja superpalkka.
Kaukokäskyt  ovat alkaneet sujua hyvin. Tänään otin istumaan meno nousuja kahdesta metristä ja onnistui!

Nyt suunnitelmissa on kyllä treenien suhteen, että mie en mene tuonne ulos treenaamaan, jos tuolla on loskaa. Mie olen itse niin huonotuulinen silloo, nii se varmaan vaikuttaa koiraan ja sitten son haluton treenaamaan. Ajattelin tehdä pikkuharjoituksia kotona, seuraamisen oikea paikkaisuutta ja paikallaoloa. Onneksi KSSK:n treenit alkavat pian niin päästään harjoittelemaan paikallamakuuta.

Mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Lenkillä ajattelin parantaa yhteistä kontaktiamme, sivulle tuloja ja reippaita maahanmeno kesken lenkin. ^^’

Pitääpä tässäkin vielä kehaista, aion saada noudon kuntoon! Vinguin iskältä, että saan uuden noutokapulan ja vingunnan jälkeen hää lopulta suostui. Netistä tilasin ensin noutokapulan näköisen lelun, sillä aion aluksi noutoa alkaa opettaa. Opetan ihan leikkimällä, perusasennot kuntoon ja koko nouto kuntoon sillä lelulla. Sitten siirryn oikeaan noutokapulaan. Netistä tilasin 125 gramman noutokapulan, ehkä se olisi vähän paremman kokoinen Trinille kuin 200 gramman. Sitten ovelasti siirryn lelusta oikeaan noutokapulaan ja sitten opettelen sillä ja sitten kun Trini osaa 125 gramman noutokapulan noutaa niin vaihdetaan sitten joskus tuohon 200 grammaan.
Jos yllämainittu suunnitelma ei toimi, aion alkaa naksuttelemaan, ensin lelulla ja sitten noutokapulalla. 8> Saas nähdä mitä tästäkin tulee, kovat suunnitelmat ainakin mulla on!

Joo, täällä on tapahtunut jotain kummallista, tänne on tullut talvi! Pakkasta tänä aamuna näytti jopa -20 astetta, huh huh! Eli Trini on saanut pitää paljon vapaapäiviä, mie en ole tuonne pakkaseen halunnut lähteä treenaamaan, enkä usko että neitikään pysyisi kauhean mielellään maassa makaamassa, kun pakkasta on jotain -20.
Muutenkaan ei olla kauheasti treenailtua ehditty, kun jouduin palaamaan tuonne karmaisevalle koulun penkille. Ihan reippailla mielin olen kyllä opiskellut, mitä nyt vähän väsyttää kun joutuu heräämään kymmenen minuuttia  aikaisemmin, että kerkeää aamulla kouluttaa koiraa. 8D

Kotona ollaan kaukokäskyjä opeteltu, hyvin on lähtenyt sujumaan. Trini nousee hyvin istumaan puolesta metristä, jess! Mie olen pitänyt myös vähän lomaa tuosta noudon opettamisesta, se ei vaan kiinnosta. Olen miettinyt vakavasti, että hankkisin uuden kapulan, kevyemmän ja mukavamman Trinin suuhun, että saataisiin tuo noutokin kuntoon. Pitäisihän sitä opettaa, mutta kun ei vaan kiinnosta _yhtään_. 8)
Trinille olen myös keksinyt vähän lisää mielekästä tekemistä, rupesin opettamaan sille vihdoin käskyä “anna tassu”. Trini on hokannut asian ihan hyvin, tarjoaa välillä tassua, mutta ei vielä mitenkään maatamullistavan hyvin. Jos pidän kättä tassun takana, painan vähän niin kyllä se sieltä sitten nousee. Aikaa tähänkin. Suunnitelmissa on tassun opettamisen jälkeen tietenkin toinen tassu, kieriminen, kuoleminen, pujottelu ja vaikka mitä muita temppuja. Nojoo, ehkä olisi parempi vaan tyytyä tokoliikkeiden opettamiseen, mutta mie haluan Trinin olevan taitava muussakin kuin tokossa!

Meillä menee siis ihan hyvin, Trini ainakin nauttii kun saa nukkua koulupäivät yksin kotona, omistaja ei kyllä kauheasti tästä koulunkäynnistä nauti. 8DD

Nyt on uusi vuosikin mennyt ohi, miten nopeasti tämä vuosi 2008 menikään. On ollut kaikenlaista mukavaa (ja vähemmän mukavaa) tekemistä koiran kanssa ja muutenkin. Vuosi 2008 meni oikeastaan yllättävän hyvin, en ole tehnyt mitään suuria töppäyksiä, koiran kanssa tai muutenkaan elämässä. n____n
Nyt on kuitenkin vuosi 2009 ja on aika katsoa eteenpäin~
Uusi vuosi meni meillä ihan hyvin, koira sai maistaa minun kovaa kävelyvauhtiani hikilenkillä, käytiin ennen rakettejen ampumista lenkillä. Lenkin pituus oli varmaan valehtelematta jotain kaksi-kolme kilometriä ja matka tiivistyi viiteenkymmeneen minuuttiin. 8DDD Kyllä me kovaa käveltiinkin, veljeni rupesi lopussa näyttämään jo sen verran kärsivältä, että taitaa pikkusiskon jalat kumminkin viipottaa loppu peleissä kovempaa, vaikka pikkusisko onkin paaaljon nuorempi ja lyhyt jalkaisempi. 8> Raketteja ei Trini oikeastaan yhtään pelännyt, mitä nyt muutaman kerran säpsähti, kun ammuttiin ihan talon vierestä, mutta muuten ei reagoinut mitenkään.
Minun uusi vuosi meni taas vähän, noh sanotaanko, vähän tylsänä. Raketteja ei päästy koiran takia ampumaan ja kaupunkiinkaan ei raketteja voitu lähteä katsomaan (koiraa ei voi jättää yksin). Noh, kyllähän se uusi vuosi siinä kotona kykkiessäkin vaihtui, ihan mukavaa mulla lopulta oli. ^^’

Treenailtu ollaan, ahkerasti. Liikkeet rupeavat näyttämään ihan hyviltä, luoksetulon pysäytys välillä vähän venyy, pitää päästää nopeammin palkalle. Kaukokäskyt ovat opetuksessa, Trini ei vaan tajua hommaa! Taino, se tajusi sen silloin kuukausi sitten kun treenattiin ahkerasti. Mie pystyin mennä metrin päähän, koira nousee hyvin istumaan. Nyt jos menen parinkin askeleen päähän, kaikki opittu unohtuu kokonaan! o.o Tiedän, hosun ehkä vähän liikaa, mutta Trinin normaaliin oppimisvauhtiin verrattuna, me matelemme kaukokäskyjen opettamisessa. 8DDD No, kyllä tää tästä, edetään ihan hiljaa niin hyvää tulee.
Nouto meillä on vieläkin se ongelma, mie en tiedä _yhtään_ mitä sen kanssa teen. Vähän ollaan kyllä kapulan kanssa leikitty, kantaa ihan hyvin pari metriä, mutta sitten juoksee sohvalle kapulaa järsimään. Ehkä pitäisi lisää leikkiä kapulan kanssa, saataisiin siitä semmoinen huippukiva ja mahtava esine.

Vuodeksi 2009 meillä voisi oikeastaan olla tavoitteena tuo avo-luokan korkkaus. Mitään TK2 mitallia en tavoitteeksi uskalla pistää, on se kumminkin niin suuri urakka, mutta yksi ykköstulos olisi semmoinen juttu, mikä olisi ihana saada ja mitä voisimme nyt tavoitella. Aluksi tietenkin nouto ja paikallamakuu (ja myös monet muut liikkeet) saataisiin kuntoon, se voisi olla välietappi. Onneksi kohta taas KSSK:n treenit alkavat, päästään kunnolla harjoittelemaan.
Ainut huono puoli on vaan, että kun KSSK:n treenit alkavat, tarkoittaa se samaten sitä, että koulu alkaa. ;___; Minä en tosiaankaan halua palata takaisin koulunpenkille istumaan, vastahan mie sieltä pääsin! 8DD Tietenkin vieltä tohon tavoitteeksi voisi asettaa, että mie järkiintyisin ja osaisin kouluttaa. ;> Kouluttaisin enemmän, useammin ja positiivisemmin. Pitäisin treenit hauskoina, en tankkais samoja asioita sataa kertaa, jaksaisin lähteä ton hauvelin kanssa tuonne ulos. Nyt oikeastaan koulutukset ovat aika hyvällä mallilla, ulkona on kyllä -10 astetta pakkasta, että taitaa tän päivän koulutukset jäädäkin sivusuun. 8D

Joo, joulut ovat tulleet ja menneet, hyvää edesmennyttä joulua vielä kaikille! Trini on syönyt posket pullollaan kinkkua ja pukinkontista lahjaksi tupsahti uudet valjaat ja mielettömästi herkkuja. On kenkää, saparoa, luuta ja porsaankorvia. Sitä on omistajakin posket pullollaan mutustanut jouluherkkuja, kinkkua olen hieman liikaakin tainnut syödä. 8DD Pitäisi varmaan ihan vakavissaan harkita viikon syömislakkoa. x) Taidan nyt vähän liioitella, nyt vaan lähdetään kinkun rasvat Trinin kanssa ulos polttamaan! Joulupyhät kun ovat nyt ohi niin ajateltiin Trinin kanssa vähän kertailla liikkeitä.

Treenauspaikaksi arvottiin tänään tuon iki-ihana takapiha ja treenisuunnitelmissa oli vaan kertausta. Trini on viimeiset viisi päivää vahdannut kinkkua niin ajattelin, että ehkä pienet kinkun palaset toimisivat hyvänä palkkana. No tuohan otus meni ihan villiksi! Ensin otettiin luoksetulon pysäytystä, ensimmäiset pysäytykset olivat jotain karmeaa, Trinillä oli vähän liikaa vauhtia. Parin toiston jälkeen pysäytys rupesi onnistumaankin, palkkana siis palloleikki. Meillä oli (taino siis mulla. 8D) vaan ongelma, kun tuolla oli pimeää ja ne pallot katosivat tuonne lumihankeen. Mitään kunnon palloleikkiä ei siis aikaiseksi saatu, syytetään sitten pimeyttä tai mitä ikinä syytetäänkään. Sen jälkeen otettiin vähän hyppyä. Ekat hypyt olivat taas jotain karmeaa, koira ennakoi ja loikki miten sattuu. Vähän muisteltuamme liikettä rupesi hypyt sujumaan. Vieläkin Trini jää aika esteen eteen, mutta kun se pääsee kumminkin siitä ponnistamaan niin en viitsi sitten asiaan (lukekaa! jaksa) puuttua.

En viitsinyt sitten lumihangessa paikallamakuuta ottaa tai seuraamista niin hypeltiin asvalttikäytävälle kouluttamaan. Trini on ollut vähän äreä viime aikoina, mistä lienee johtuvan, mutta onneksi kukaan ei tullut silloin ulos. 8DD Olisi saanut kunnon rähinähaukut riesakseen. Palataampa asiaan, siihen treenaamiseen. Ensiksi otettiin vähän jääviä(eli siis liikkeestä maahanmeno ja - seisominen), hyvin onnistuivat. Aluksi Trini ei tajunnut maahan käskyä, se vahtasi vaan kinkkuja. Jäävien jälkeen otin pienen paikallamakuun, ehkä jotain kaksikymmentä sekuntia, joista viisi sekuntia olin piilossa. Joo, kuulostaapa hurjalta määrältä, mutta koira makasi lumihangessa. Palkkasin ja otin toisen harjoituksen, nyt vähän pidemmän piilossa olo ajan. Paikallamakuun jälkeen otin vielä seuraamista. Vasemmalle käännös tökkiin edelleen, mutta koiralla riitti ainakin virtaa, häntä heilui ja oli mukavaa. Lopetettiin sitten treenit siihen.

Olen kyllä hurjan tyytyväinen tuohon koiraan, avo-luokan korkkaus ei tunnu enää ihan niin kaukaiselta. 8D Lahjonta on kyllä ainut oikea toimiva koulutustapa, ainakin meillä. Koiralla nimittäin riitti taas virtaa koko treenien ajaksi ja lenkkeilyynkin jäi juuri sopivasti virtaa. Taino, oikeastaan virtaa olisi lenkkeilyyn jäänyt enemmänkin, mutta minulla oli kiire tähän koneelle istumaan. xDD Nouto on vielä ihan kesken, muut liikkeet rupeavat aukenemaan pikkuhiljaa. Kauko-ohjaus alkaa olla sen verta valmis, että koira nousee käskyllä istumaan, jos olen kahden askeleen päässä. ^^’ Mutta kyllä meidät vielä joku vuosi avo-luokassa näkee, me ei pidetä nyt sen kisoihin menon kanssa mitään kiirettä.