Repoketun

Pakkanen paukkuu ulkona -33 asteen voimalla, joten ajankulua saa keksiä sisätiloissa. Uutta Koiramme-lehteä lukiessa nousi esille mielenkiintoinen aihe, joka herätti jälleen ajattelemaan asioita.

Lainaus Koiramme-lehdestä 1-2/2010 Teksti: Katri Syvärinen

“…Erikoistutkija Kaarina Kauhala RKTL:lta muistuttaa, että menneinä vuosisatoina koiranjalostus perustui nimenomaan koirien käyttötarkoitukseen, jolloin sairaat tai tehtäviinsä kykenemättömät karsiutuivat nopeasti jalostuksesta. 1800-luvun loppupuolella alettiin kehittää tiukkoja rotumääritelmiä, jolloin jalostuksen painopiste siirtyi ulkomuotoon. Rotumääritelmät antavat hyvinkin tarkat raamit ulkomudon yksityiskohdille, mutta luonnetta ne kuvaavat yleensä korkeintaan karkeasti.

-Tavoite tuottaa keskenään mahdollisimman samannäköisiä koiria on luonnonvastainen. Luonnonmukaiseen populaatioon kuuluu muuntelu. Rotumääritelmien yksityiskohtaisuus ja tiukka tulkinta eivät tue tätä ajatusta, Kauhala korostaa.

…Ruotsissa tehdyn laajan koirien käyttäytymistutkimuksen perusteella luonteet voivat muuttua nopeasti, muutamassa sukupolvessa. Saman rodun eri linjojen välillä saattoi olla suuriakin eroja luonteissa, mutta rodun alkuperäisen käytön ja luonteen välillä ei ollut yhteyttä. Jalostus lähimenneisyydessä on siis vaikuttanut luonteisiin paljon, ja roduista on tullut keskenään samankaltaisempia. Yksilöissä on enemmän eroja kuin roduissa, Kauhala sanoo.

Kauhala kertoo myös saksanpaimenkoirilla ja belgianpaimenkoirilla tehdystä tutkimuksesta, jossa rohkeus, energisyys ja sitkeys olivat selvästi yhteydessä hyviin koetuloksiin. Näitä tapauksia onkin syytä pitää etusijalla käyttökoiria jalostaessa. Sen sijaan hermostuneisuus ja arkuus periytyvät voimakkaasti. Arat koirat pitäisi ehdottomasti poistaa jalostuksesta!”

Siinäpä taas pohtimista myös omien rotujen parissa - sekä beussi että parsonhan ovat nimenomaan KÄYTTÖKOIRIA. Mikä on jalostuskoirien ominaisuuksien arvojärjestys? Miten näitä ominaisuuksia tulkitaan ja testataan? Luonneominaisuuksien testaaminen vaatii jonkinasteista koiran kuormittamista. Riittääkö tähän kuormittamiseen näyttelykehässä esiintyminen? Kotona eläminen ja lenkkeily? Rodunomaiset käyttökokeet ja testit?

Miten uskottavia ovat koiran kasvattajan tai omistajan tulkinnat koiran luonteesta ja selittelyt sen kokemuksista, joiden johdosta sen luonne on muuttunut? Kannattaako tervettä, näyttelyissä menestynyttä ja sukutaulultaan “mielenkiintoista” koiraa välttämättä käyttää jalostukseen, jos sen luonteessa ja käyttöominaisuuksissa on puutteita? Omaavatko rodun kaikki yksilöt automaattisesti riittävät ominaisuudet käyttöön jos vain omistaja ne siihen ohjaa, vaikkei käyttöominaisuuksia olisi tulosten ja käytännön muodossa todettu useampaan sukupolveen?

 

…Ei lainkaan hassumpi!
Eilinen alkoi mahtavilla uutisilla - Helsingissä lume-kokeessa leivottiin Kiukusta (R.Coco Colada) ensimmäinen Repoketun käyttövaliokasvatti. Että tuntui hyvältä! Kiukku oli työskennellyt maanalla yhteensä 3h 50min käymättä kertaakaan edes pihalla. Saaliiksi oli lopulta pitkän jahdin päätteeksi saatu supikoira. Ei tullut Kiukulle Lume1-tulos ja Fi Kva-M -titteli ainakaan ilmaiseksi.
Onnea vielä kovasti Riikalle ja Kiukulle! Upea juttu!

Ja ihan mukavasti se eilinen päivä jatkuikin. Kajaanin näyttelyssä olimme, mukana Eki (R.Ego), veljet Rino (R.Eminemi) ja Riko (R.Enrico), sekä poikia vanhempi kasvattini Miina (R.Can Can). Tuomari oli Slovenialainen Brigita Kremser. Eki oli varmati se päivän yllättäjä. Sillähän on parin etummaisen hampaan verran alapurenta, joten odotuksena oli lähinnä saada sille hyväksytty tulos tulevia kokeita varten. No, tuomari syynäsi hampaat tarkkaan, eikä ilmeisesti purentaa merkittävänä virheenä pitänyt, sillä päivän lopputulos Ekin kohdalla oli Eri/1, Pu1, Sert ja Rop. Nämä näytelmät jaksavat sitten yllättää .

Hyvin meni muillakin kasvateilla. Rino Eri/3 ja Riko Eri/4. Miina jostain syystä liikkui todella huonosti lähes ontuen toista takajalkaansa, sille tulos Eh/4.  Päivän yllätystuloksista johtuen esitettiin sitten myös kasvattajaluokka, josta tulos kp ja rop-kasvattaja. Olihan ainakin sekalainen seurakunta, mutta kyllä tuomari arvosteluun löysi ainakin yhtenäiset päänmuodot kaikille .

Mukava oli nähdä kasvatteja ja rutkasti muitakin tuttuja! Se mistä jaksan myös aina vaan iloita on näiden E-pentujen lupsakat luonteet. Todella miellyttäviä koiria!

Tänään oli beussikasvatti Pipan (R.Dharma) vuoro pyörähtää Kajaanin näytelmässä. Pipalle Paula Heikkinen-Lehkoselta Eh, johon saa tyytyväinen olla ottaen huomioon että muut rotutoverit saivat vain H:ta ja T:tä.

Olipa siis melkoinen aloitus harrastusvuodelle! Enpä panisi pahakseni vaikka samaan malliin jatkettaisiin.

Vuosi vaihtui uudelle kymmenelle ja nyt on hyvä aika kerrata viime vuoden tapahtumia. Monenlaista on taas kasvattien sekä omien koirien kanssa nähty ja koettu.

Repoketun-kasvattilauma kasvoi kevättalven aikana yhteensä kymmenellä parsonpennulla. Siru ja Mili pyöräyttivät molemmat 5 pentua, Repoketun E- ja F-pennut.

Maaliskuussa ensimmäinen parsonkasvatti osallistui luolakoirien taipumuskokeeseen ja eipä tarvinnut debyyttiä hävetä - Kiukku (R.Coco Colada) tekaisi lyhyen ytimekkäästi Oulussa peräkkäisinä päivinä kaksi Lut-B-tulosta.

Toukokuussa kesäkausi alkoi mukavilla mejä-tuloksilla. Kiukulle Avo-2 ja sisko Tuitulle (R.Cherry Berry) hieno Avo-1 tulos kokeen parhaalla suorituksella.

Vuoden näytelmämenestyjäksi muotoutui Tsekki-beussi Ami (Amalka z Kacakovy Samoty), joka oli heinäkuussa rop saaden ekan sertinsä.

Syksy jatkui toiminnan täyteisesti beussien osalta.
Elokuun lopulla tuli D-pentujen ikä täyteen MH-luonnekuvausta varten. Kuvattavana Maaningalla kävivät Pipa (R.Dharma), sekä samanikäinen Tsekkivahvistuksemme Ami.

Syyskuussa teimme reissun Kirkkonummelle beussien erikoisnäyttelyyn ja jalostustarkastukseen. Erkkarissa olivat mukana Pipa, Lilli ja Ami. Pipalle ja Lillille Eri, Ami todettiin ylikorkeaksi. Jalostustarkastukseen osallitui Amin lisäksi kasvatit Pipa ja Donna (R.Domina). Kasvattitytöt loistivat saaden molemmat arvosanan excellent, Pipalle vielä + perään ja loppusijoituksena koko päivän toiseksi paras narttu. Erityisesti mieltä lämmitti molempien neitien hienot tulokset luonneosiossa.

Syyskuun lopussa Suomeen kotiutui uusi ulkomaanvahvistus Repoketun kantaan. Itävaltalaisparsonneiti Arwy (Cwn Annwfn Carwyn) tuli yhteisomistukseen Top Pop’s ja Ruutilan kenneleiden kanssa.

Lokakuussa oli vuorossa reissu Hyvinkäälle parsonien erkkariin. Mukana oli omat koirat, sekä useampi kasvatti. Parhaiten menestyi nuori herra Rino (R.Eminemi), joka palkittiin urosten pikkupennuissa kunniapalkinnolla ja 3.sijalla.

Loppuvuodesta kasvatit jatkoivat tulosten tahkoamisella.
Ensimmäinen beussikasvatti Sargo (R.Alpha Sargon) vaihtoi kotia Miian luo Kuhmoon kevättalvella. Hyvä työ alusta alkaen tuotti tulosta marraskuussa hyväksytyn BH-kokeen muodossa.

Joulukuussa parson Kiukku uurasti maanalla supikoiran kanssa hienosti hyväksytyn LUME1-tuloksen.

Repokettuleirit olivat vuoden suola! Beussikasvattien kanssa leireiltiin kaksi- ja parsonkasvattien kanssa yhden kerran. Osanottojia riitti ja kasvattien koulutus on hyvällä mallilla.

Monta onnistunutta jahtireissua tuli tehtyä koirien kanssa. Koirat nauttivat ja metsä soi antejaan. Erityisen mieleenpainuva oli loppuvuoden jahtireissu Imatralle Kiukun lumekokeineen ja siskolikka Tuitun luolakoiran uran hienoine aloituksineen.

Mutta mahtui vuoteen toki surua ja murhettakin:

Vuoden aikana kaksi kasvattia päätti maallisen matkansa. Parsonuros Rontti (R.Barbaari) ja beussiuros Kamu (R.Duudson) siirtyivät sateenkaarisillalle autuaammille puuhamaille. Kunnia heidän muistolleen!

Lillin kisakausi meni täysin penkin alle yhden epäonnistuneen kokeen ja sen jälkeen jalan loukkaantumisen vuoksi. Loppukesä kului toipuessa ja kuntoutuessa.

Mutta mutta… tästä jatketaan innolla uuteen vuoteen! Paljon on suunnitelmia, odotuksia ja toiveita. Aika näyttää mitä vuosi tuo tullessaan - varmasti sekä ylä- että alamäkiä ainakin .

Suuri kiitos kasvattien omistajille aktiivisuudesta ja yhteistyöstä! Te annatte innon ja ilon tälle hommalle! Jatketaan samaan malliin .

Joulu alkaa olla juhlittu ja lomakin lähenee loppuaan. Ulkoiltu on sen verran kun säät ovat sallineet. Ja kun pahin pakkanen on periksi antanut, on Mosku päässyt jänistä kyyditsemään. Erikoista kyllä, Moskun ajot tuntuvat sujuvan sen paremmin mitä kurjemmalta keli vaikuttaa. Sitkeä hakija poika ainakin on - jäniksen se tuntuu kaivavan vaikka maan alta.

Parsonien linssiluksaatio dna-testit jaksavat vain ihmetyttää - ja nimenomaan positiivisesti. Uusin yllätys oli tuo Hipun siskon Tallitontun Yalen dna-tulos “clear”. Tällä koirallahan on silmätarkastuslääkäri todennut linssiluksaation aiemmin - tosin sairaus ei ole edennyt tyypilliseen tapaansa, muttei tulosta ole silti korjattu. Näitä tapauksia on tullut dna-testin myötä esille useampiakin. Hyvä sikäli että saadaan virheet oikaistua, mutta kieltämättä pistää vähän miettimään silmätarkastuslääkäreiden tulkintaa joissain tapauksissa. No, Hipun jalostuskäytön tämä tulos entisestään varmistaa - yhdet pennut saa mamma vielä seuraavaan juoksuunsa toivon mukaan tekaista .

Kasvattien linssiluksaatio dna-tuloksia on myös saatu. Cherry Berry, Can Can, Coco Colada, Ego ja Eminemi saivat kaikki terveen paperit. Samoin Itävaltalaisneitomme Arwy. Vanhempien tulokset ovat varmistaneet perimältään terveiksi myös B- ja C-pentueet kokonaisuudessaan. Hyvältä näyttää! Hienoa että tällä sairaudella ei tarvitse päätään enää kovasti vaivata! Näin ollen saa pentuesuunnitelmissa keskittyä muihin asioihin ja niiden vaalimiseen.

Takana on mahtava jahtiviikonloppu Imatran suunnalla. Olimme kera Niinan ja Raimon, sekä neljän parsonin Riikan ja Jarin vieraana. Kaksi päivää meni tiiviisti luolametsästyksen merkeissä. Koirista mukana olivat Hippu, Siru ja Eki, sekä sijoituslikka Tuittu. Ja tietysti Riikan koirat Kiukku ja Emma.

Koko jahtireissun kruunasi heti perjantaina kasvatti-Kiukun (R.Coco Colada) hyväksytty lume-koe! Olipa kyllä mahtavaa jännätä mukana . Koeluolastona oli valtava, varmasti lähemmäs 20-reikäinen maapesä. Sieltä Kiukku hienosti supin saaliiksi työsti. Kokeen jälkeen Siru jatkoi samasta pesästä supin vielä n.kahden tunnin työskentelyllä.

Lauantaina hommat aloitti Tuittu (R.Cherry Berry) - eikä tarvinnut kokemattoman likan työskentelyä kyllä hävetä! Oikein reipaalla ja kiivaalla työskentelyllä Tuitulle saaliiksi kaksi supia. Hipulle maapesästä myös kaksi supia ja Riikan Emma-parsonille yksi. Mukana hämmensi toki myös porukan kuopus Eki (R.Ego), joka vaikuttaa myös varsin lupaavalta jahtikoiran alulta.

Oli kyllä niin mukava jahtireissu, että innolla tässä jo alkaa suunnitella seuraavaa. Ja jestas miten nuo koirat nauttivat näistä töistä! Tyytyväinen saa koiriin olla - kaikki toimivat varmasti ja säilyivät vammoitta. Näitä hommia kun ei kamalasti koiralle voi opettaa, ne taipumukset ja ominaisuudet koirassa joko on tai ei ole. Ja siihenhän tietysti pyritään että niitä on!

Jahtireissusta löytyy kuvia galleriasta.

No, täytyyhän sitä messariviikonloppuna joku näytelmätuloskin mainita: sunnuntaina kehässä pyörähti beussifoorumillakin säpinää aiheuttanut pienoinen beussineitimme Ami . Tuloksena nuortenluokan voitto arvosanalla Eh.

Nyt se pahin jännitys sitten laukesi kun eilen sähköpostiin oli ilmestynyt eka erä linssiluksaatio geenitestin tuloksia. Ja olipa ihan mukavia ja yllättäviäkin tuloksia: Hippu, Mili, Eki ja Pessi olivat terveitä ja Siru kantaja. Onneksi näinkin vähällä päästiin! Hippu oli itselleni se suurin yllätys. Sitä kun on automaattisesti pidetty vähintäänkin kantajana. Mutta mahtava juttu!

Täytyy kyllä myöntää että olen kerrassaan yllättynyt positiivisesti näiden terveiden koirien määrästä kun rodun tuloksia kokonaisuudessaan tarkastelee. Ja hyvä niin! Onpahan edes yksi huoli vähempänä. Parsonyhdistyksen “puuhanaisille” kuuluu kyllä suuri kiitos koko näytteenottorumban esimerkillisestä järjestämisestä. Todella mahtavaa että yhdistys on panostanut tutkimukseen näin massiivisesti ja on ajoissa liikkeellä. Monessa maassa varmasti koko homma on vasta ajatusasteella, kun täällä on näytteet kerätty jo valtavasta koiramäärästä.

Kasvateista Tuitun, Rinon, Kiukun, Miinan ja Hertan, sekä Itävallan tuontityttö Arwyn tuloksia vielä odotellaan. Toivotaan parasta

Rodun tuloksethan löytyvät yhdistyksen tietokannasta.

Ja taas on aikaa vierähtänyt kuulumisista… tämä syksy vain on sellaista aikaa ettei oikein kummempia tapahdu.

Metsästelty on ahkerasti lähinnä Moskun kanssa. Jäniksiä on saatu mukavasti. Pienpetojahdit ovat jääneet pariin lyhykäiseen kettuajoon ja yhteen Moskun puuhun ajamaan ja sieltä saaliiksi saatuun näätään. Parsonien kanssa on luolatilanteita ollut vain yhden mäyränpesän verran, joka sekin jäi saamatta koska tieltä olisi pitänyt purkaa autiotalo..

Siru on ottanut uuden aluevaltauksen tälle syksylle ja kunnostautunut hirvihaukuissa. Lupaavan oloisesti hirvellä toimii, saa nähdä josko tästä vielä ura urkenee. Mejä-uralle saa ainakin sanoa varmat hyvästit .

Etelämpää Imatralta kuuluu sen sijaan onnistuneita jahtiuutisia. Kasvatti-Kiukun (R.Coco Colada) saalistili on jo auennut mukavasti. Innolla odotan kahden ja puolen viikon päästä suunnitelmissa olevaa jahtireissua Kiukun metsästysmaille oman lauman kanssa! Menkää vain toiset messariin, meillä on silloin paljon parempaa tekemista !

Jännittäviä aikoja eletään siinä mielessä, että reilu viikko sitten on melkoiselta laumalta omia parsoneita ja kasvatteja otettu dna-näyte linssiluksaatiogeenitutkimusta varten. Kieltämättä jännittää kovasti kuulla tulokset. Sen perusteella sitten aletaan tehdä pentuesuunnitelmia ensi keväälle.

Muuten aika on kulunutkin ulkoillessa ja välillä vähän Lillin kanssa tottistellessa. Haaveena olisi päästä Lillin kanssa kisaamaan vielä ainakin ensi kesä. Potkurilenkkien makuun päästiin myös, mutta nyt ne lumet sitten sulivat jo pois.

Parsonkasvattejakin on tullut treffattua tässä syksyn aikana. Mukava on ollut nähdä millaisia pennuista on kasvanut! Lisäilin kuvia galleriaan E-pennuista, F-pennuista, Kiukun saaliista, sekä Itävallatar-Arwysta.

No onhan taas tovi vierähtänyt viime päivityksistä…

Pari viikkoa sitten kävimme kasvattini Rinon (R.Eminemi) omistajan Mirvan kanssa Hyvinkäällä parsonien erkkarissa. Mukana oli Rinon lisäksi Hippu ja Siru. Kasvateista osallistuivat myös Kiukku (R.Coco Colada) ja Hertta (R.Fireball). Näyttelyssä oli mukana peräti yli 200 parsonia, joten katseltavaa riitti. Pennuissa Hertta ei sijoittunut, mutta Rino oli hienosti 3. saaden myös Kp:n. Kiukulle Eh avoimessa luokassa, Hipulle Eri valioluokassa ja Sirulle Eri/3. käyttöluokassa. Mukava oli nähdä samalla reissulla myös kasvattini Pastori (R.Firecracker) ja Itävallan neitomme Arwy.

Eilen tuli mukavia uutisia, kun ensimmäinen beussikasvattini Sargo (R.Alpha-Sargon) suoritti Nivalassa BH-kokeen hyväksytysti. Hienoa Miia ja Sargo! Miiahan aloitti yhteistyön Sargo-pojan kanssa vasta n.puoli vuotta sitten, kun koira vaihtoi kotia. Hyvää työtä on siis tehty!

Omien koirien kanssa aika on mennyt ulkoillessa, metsästellessä ja treenaillessa. Moskulle on jokunen pupu saatu. Ekin verijälki alkaa olla mielestäni oikein hyvällä mallilla. Vaikuttaa kyllä hyvin erilaiselta jäljestäjältä kuin muut koirani tähän mennessä - positiivisessa mielessä .

Takana on kaksi toiminnan täyteistä ja niin mukavaa viikonloppua että! Viikko sitten pidettiin Repoketun ja kennel-Akhilleuksen yhteinen beussileiri Kajaanissa. Repokettusia oli edustamassa tällä kertaa vain Pipa, mutta hienosti neiti toki edusti. Oikein mukavalta näyttivät Pipan ja Miian treenit, hyvä hyvä! Tsekkityttö-Amin koulutus näytti olevan myös hyvällä mallilla.

Kiitokset Hokille ja Marjolle loistavista treeneistä ja tietysti kaikille mukana-olijoille! Leirikuvia Pipasta ja Amista löytyy galleriasta.

Eilen kotiuduttiin sitten vuorostaan Repokettujen parsonleiriltä Kajaanista. Oli mahtava saada mukaan peräti 10 innokasta kasvattia - ihan hyvä prosentti 16:sta kasvatista . Ohjelmassa oli mejää, luolatreenejä, agilitya ja tokoa. Oikein iloisesti yllätti miten hyvällä mallilla koirien koulutus ja suhde omistajien kanssa on. Ylpeä saa olla! Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Kiitokset Tiinalle innostavista treeneistä, Niinalle ja Riikalle mejä-avusta ja tietysti koko mahtavalle Repoketun-jengille aktiivisuudesta! Leirikuvia galleriassa.

Pari viikkoa sitten kotiutui Itävallasta parsonneito Cwn Annwfn Carwyn, “Arwy”. Pentunen muutti Vierumäelle Kaisan ja Peten perheen iloksi. Arwy on Repoketun, Ruutilan ja Top Pop’s kenneleiden yhteishankinta - aika näyttää mitä neitosesta kehkeytyy.

Repoketun Duudson “Kamu” 23.2.2008 - 24.9.2009

“Elämä on niin helppo pilata,
mutta joskus mahdotonta korjata…”
Lepää rauhassa Kamu!
Kiitos ja Voimia Paula!