Maanantaina, Lokakuun 15. 2007

Omituista kahvia

… myyvät kaupassa, kun on vain toiselta puolelta kuumaa. Kävin tänään Helvetin esikartanossa, ja tulin ehjin nahoin takaisin… nimittäin hammaslääkärissä. Kannatti käydä! Puolen tunnin kärsimys vaihdossa jatkuvaan hammassärkyyn on ihan reilu vaihtokauppa.

Nummelan Terveysasemalla oli pari tyyppiä teippaillut iskulauseita terveysaseman seinään. Viestiä oli päättäjille, jotta perusturva pitää saada kuntoon… sitä en tiedä, mitä yhteistä sillä on tämänpäiväisen uutisen kanssa, nimittäin 12 800 ihmistä (tehyläisiä kaikki?) irtisanoo itsensä. Henkilökohtaisilta tragedioilta tuskin vältytään niin työntekijä kuin potilaspuolellakaan.

Palkkahan pitää olla sellainen, että sillä on mahdollista elää myös pääkaupunkiseudulla. Varsinkin kun on kyseessä koulutetut, hemmetin tärkeää työtä tekevät ihmiset. Kuitenkaan en usko, että pelkkä palkankorotus tekee autaaksi. Yksi mikä itsessäni herättää kummastusta, on työntekijäkiintiöt. Esim. HUSilla on tietty määrä henkilöitä joille he voivat tarjota vakityöpaikan. Kaikkien määräaikaisten työsopimuksia ketjutetaan jopa vuosia, aina pätkä kerrallaan… tarjolla aina tämä selitys: “Kun ei voida vakinaistaa, kiintiö täynnä” Liitot ei kykene tilanteelle mitään.

Väitän, että työntekijöiden vähyys jokaisella osastolla musertaa ihmisen nopeammin kuin se palkka. Tämä on siis jo vakinaisten ongelma. Ketjutetuille määräaikaisille homma on vielä tukalampi, tulevaisuus on aina epävarma, lomat ovat liian niukkoja… Ylipäänsä työn laatu kärsii, sairastelut lisääntyy yms seuraukset. Kuka onkaan keksinyt nuo kiintiöt? Kunta, valtio? Hoitajat ovat ansainneet mielestäni huomattavasti paremman palkan, mutta edes se 20% ei auta heitä kovinkaan konkreettisesti, verratuna muihin toimiin mitä voisi tehdä jos halua riittäisi.

Varsinkin kun palkankorotuksella on aina seuraus… kyykytetään lisää, paiskitaan töitä lisää, potkitaan määräaikaisia pois auttamasta vakinaisten työtä lisää…. lisäksi jo laajassa mittakaavassa ajatellaan, inflaatio on aina näiden palkankorotusten peikkona. Mitä sillä palkankorotuksella tekee, jos 20 eurolla saa kohta ainoastaan leipäpussin ja kahvipaketin?

Ihmiset, ketkä eniten tuosta kärsii ovat niitä joiden “palkkoja” tarkistetaan kerran 10 vuodessa. Eli ne ketkä elää kansaneläkkeen perusosalla, työttömät, opiskelijat… Koko järjestelmä pitäisi laittaa kerralla oikeudenmukaisemmaksi, käyttämällä kaikkia keinoja eikä vain yhtä. Verotus, palkankorotukset, työntekijäkiintiöiden lisääminen, työ-olojen parantaminen, johtamisen parantaminen… ja entäs se kuntien rahankäyttö? Kumpi on tärkeämpää, lämmitetty kävelykatu vai ihmisten terveys?

Perjantaina, Lokakuun 12. 2007

Touhua talon kanssa

Mikään ei ole niin palkitsevaa, kuin oman kodin kunnostaminen!

Tää talohan on alunperin rakennettu 1949, mutta siitä versiosta ei ole jäljellä kuin kivijalka. Edelliset omistajat alkoivat rakentamaan tätä taloa vuonna 1998, tavoitteena tehdä ulkoasultaan entisöity, mutta modernein rakennusmenetelmin rakennettu talo.

Me ostettiin tämä lokakuussa 2006, ja sen jälkeen ollaan saatu aikaan vaikka mitä. Alakerta koirille, jossa oma sisäänpääsy pentutarhaan. Ulkolaudoitusta viimeistelty, räystäslaudat ja kourut asennettu, ja nyt on vuorossa kaikkien ikkunoiden (jotka ovat alkuperäisiä) kittaaminen ja tiivistäminen. Eipä ole tarvinnut vielä sähköpattereita käyttää, kerran päivässä kun lämmittää pientä kamiinaa niin lämmintä on riittänyt. Tosin alakerrassa käytetään öljytäytteisiä pattereita, että sielläkin on koirille hyvä lämpötila. Siis niille koirille ketkä ei nuku meidän kainalossa sängyssä… lol.

Tänään on aika mennyt mukavasti kittailessa ja paikkailessa. Vielä jos valoa riittää, voisin mennä tästä paskaa jauhamasta ja maalailla hieman. Talosta tulee “ruskehtava kelo”, valkoisin ikkuna -ja koristelaudoin. Vielä kun kaksi kuistia nikkaroidaan ensi kesänä, niin meikä pääsee istuskelemaan, juomaan olutta ja näppäilemään kitaraa… tuskin maltan odottaa. Tosin voihan tuota harrastaa nytkin, ei sen puoleen… mutta ei se vaan ole sama asia!

On jotenkin ironista, että kun Riikka kulki julkisilla kulkuneuvoilla töihin (20 km), matka kesti 1,5 tuntia yhden vaihdon kanssa. Täältä menee omalla autolla tasan tunti Helsingin keskustaan pitkin Porin tietä (70km).
Neuvoksi kaikille… miettikää ihan oikeasti, ostatteko kaksion lähiöstä vai samalla rahalla oman talon vähän kauempaa? Me ollaan tehty kyllä ehkä elämämme paras ratkaisu! Eikä pelkästään koirien kannalta.

Torstaina, Lokakuun 11. 2007

Nyt mä lähdin tähän leikkiin mukaan…

… nimittäin avaamalla itselleni oman blogin. Miksikö? Ei mitään hajua… ehkä tuon palautelootan korvaaminen oli yksi syy. Toisaalta ajattelin että voisi joskus hehkuttaa joitain pieniä onnistumisia, tai purkaa ketutusta asioista jotka on menneet reisille. Niitä riittää, molempia!

Greyhoundeista… kirjoitan tähän ainoastaan omista koiristani, eli Tiukusta ja Pepestä. Syystä että, Riikalla on omakin blogi, joten mitä turhaa kirjoittaa samoja juttuja kahteen eri paikkaan. Kisakausi 2007 on nyt pulkassa, ja sehän meni hienosti! Selkävammaisena koko kesä sohvalla maaten, ja Tiuku valeraskaana peittoa lutkuttaen. No, saatiin sentään soolo juostua Tiukulle. Ekaa kertaa keskimatkan se juoksi, ja aika oli ihan ok. Mutta tärkeämpää informaatiota se antoi Tiukun geeneistä, koira nimittäin tuli nimenomaan lopun todella kovaa… Mulla on käsissäni todellakin koira, jolla voi kilpailla ja harrastaa mielekkäästi! Tosin onnistuneet ryhmäkokeet ja muutama ensimmäinen kilpailu antavat siihen lopullisen varmuuden. Vaan ensi sunnuntaina käydään vielä pyyhkäisemässä Makkarajuoksuissa Hyvinkäällä 480m, kaikki harjoitus on nuorelle koiralle vain hyvästä.

Mutta hei, tännehän mä voin rueta arvostelemaan levyjä, sekä kirjoja mitä on tullut luettua… Ihan niinkuin niitä joku lukisi… tai ihan niinkuin joku tätä blogia lukisi? Mikä hitto on itseasiassa koko OnlyRemedy.netin olemassaolon oikeutus tai funktio? No, ei pidä vaipua synkkyyteen!


Mainokset

 | 

 |  |  | 

 |  | 

 |  |