VAKAVA 1

Tieteenfilosofiaa…

Kategoriassa: VAKAVA 1 — pikkupedagogi @ 6:18 Keskiviikkona, Toukokuun 2. 2007

<strong><strong>Tuoli on vihreä</strong></strong></p> <p>Jos tuoli on todella vihreä, niin se on vihreä.</p> <p>Punavihersokea voi nähdä tuolin harmaana. Kolmasosa miehistä on punavihersokeita, silti he sanovat tuolin olevan vihreö. He sanovat tuolia vihreäksi, koska tietävät muiden näkevän tuolin vihreänä. Se on helppoa, yksinkertaista ja käytännöllistä.</p> <p>Tuolin vihreys on pohjimmiltaan fysikaalinen ilmiö. Vihreä on fysikaalisesti määritelty valon aalllonpituuksien alue. Tuo alue on ihmisen määrittämä, se perustuu siihen, miten silmät ja aivot reagoivat saamiinsa ärsykkeisiin.</p> <p>Ostin vihreän pöytäkaluston netistä, pöytä ja kaksi tuolia. Kokoan pöydän ja yhden tuolin. Ne ovat vihreät. Minusta on selvää, että toinenkin tuoli on vihreä, enkä vielä jaksa koota sitä. Vasta kun tarve vaatii. </p> </div> <div class="feedback"> <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/05/02/vakava-1-2/#comments" title="Kommentoi artikkelia Tieteenfilosofiaa...">Kommentit (9)</a> </div>  </div> <div class="post"> <h3 class="storytitle" id="post-17"><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/24/vakava-1-3/" rel="bookmark">Onko kaikki muka Samalla viivalla, VAKAVAsti?</a></h3> <div class="meta">Kategoriassa: <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/tag/vakava-1/" title="Aihe: VAKAVA 1" rel="category tag">VAKAVA 1</a> — pikkupedagogi @ 7:02 Tiistaina, Huhtikuun 24. 2007 </div> <div class="storycontent"> <p></p> <p><strong>Samalta viivalta</strong></p> <p>Luokanopettajakoulutuksen ongelmaksi ovat muodostuneet valintakokeet. Järjestelmä on sorsinut saman kevään ylioppilaita, koska jo kokeisiin pääsemiseksi on tarvittu yliopisto-opintoja tai työkokemusta. Etenkin kirjallisuuskoe on karsinut runsaalla kädellä niitä, joille kasvatustieteen latinalaisperustainen terminologia ei ole ennestään ollut tuttu.</p> <p>Muun muassa näihin epäkohtiin haluttiin puuttua VAKAVA-hankkeella, valtakunnallinen kasvatusalan valintakoe yhteistyö jotain jotain… VAKAVA-hanke valmisteltiin totaalisen salassa, Ylen Opinportissa jonkun hanketta valmistelleen tutun tuttu kertoi kuulleensa VAKAVAn tulosta vuotta ennen koetta. Siitä kesti pari kuukautta, kunnes ilmoitettiin päätöksistä. Opiskelijoilla ei taaskaan ollut muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä tilanteen. Ja vakavalaiset kuvittelivat kaiketi luoneensa jotakin kaunista ja hyvää.</p> <p>Kuukautta ennen koetta julkaistiin Samalta viivalta -teos, joka oli siis uudistetun valintakokeen valintakoekirja. Se ei ollutkaan mikä tahansa kirja, vaan artikkelikokoelma, johon Räihän ja Hillilän johdolla on kerätty viisi artikkelia.</p> <p>”Kuten artikkelikokoelman nimikin Samalta viivalta viestii, tavoitteena on ollut saada pyrkijät ainakin periaatteessa samalle lähtöviivalle. Kun lukuaika on kaikille sama, yksilölliset ominaisuudet, taipumukset ja kyvyt saanevat suuremman merkityksen koulutuspaikkoja jaettaessa kuin lukemiseen käytetty aika.” (Räihä & Hillilä 2007, 7–8.)</p> <p>Artikkelikokoelmassa on artikkeleja, jotka käsittelevät kasvatustiedettä monilta kanteilta: on kasvatushistoriaa, kasvatustieteenhistoriaa, ainedidaktiikkaa, didaktiikkaa, kasvatusfilosofiaa, tieteenfilosofiaa… Keskeisiä kysymyksiä ovat, mitä kasvatustiede voi tutkia ja saavuttaa sekä mikä on kasvattajan rooli.</p> <p>Artikkelit ovat paikoin varsin poleemisia, mikä pakottaa lukijoita itsenäiseen ajatteluun. Ne luovat osittain hyvin ristiriitaista kuvaa kasvatustieteestä, mikä tietysti onkin todellinen kuva tästä postmodernista maailmasta ja sen sävyttämästä kasvatustodellisuudesta. Toisaalta luodessaan ristiriitaista kuvaa kasvatustieteestä artikkelikokoelma aiheuttaa päänvaivaa erityisesti nimenomaan heille, jotka eivät tunne kasvatustiedettä entuudestaan.</p> <p>Artikkelikokoelmasta paistaa myös sen kielen kautta, että artikkelit on alunperin tarkoitettu varsin perehtyneille pedagogeille (Poikela & Poikela 2007, 55):</p> <p>”Tietoon ja oppimiseen liittyvät käsitykset voidaan tiivistää kolmeen epistemologiseen kategoriaan eli metaorientaatioon, joista ensimmäinen on transmissio-orientaatio. Transmissio kuvaa modernin aikakauden mekanistista ja luonnontieteellistä ajattelua, joka on saanut kasvatuksellisen muotonsa behavioristisen psykologian kautta ja kuvataan oppimisessa tiedon siirtämisenä. Toinen epistemologinen orientaatio on transaktio, jossa oppiminen nähdään tiedon konstruointina, vuorovaikutuksena ja sidoksissa kontekstiinsa sekä eri tiedonaloja integroivana ongelmanratkaisuna.”</p> <p>”Tietäminen puolestaan edellyttää totuuden käsitettä, koska tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Jos asia muotoillaan niin, että tosiasioiden saatavuus edellyttää vain sitä, että henkilö omaksuu tietyn informaation, silloin meidän on edellytettävä, että tuo informaatio on totta, koska muussa tapauksessa tuohon informaatioon uskominen vie harhaan.”(Puolimatka 2007, 94.)</p> <p>Alkuperäinen ajatus siitä, että kaikki hakijat olisivat samalla viivalla tuntuu artikkelikokoelmaa lukiessa melko teennäiseltä. Tuntuu jopa siltä, että nyt, kun opettajakoulutukseen hakeminen ei vaadi huikeaa ylioppilastodistusta, halutaan kirjallisuuskokeella todella erotella jyvät akanoista.</p> <p>Sanoisin, ettei mikään oikeasti muutu… </p> </div> <div class="feedback"> <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/24/vakava-1-3/#comments" title="Kommentoi artikkelia Onko kaikki muka Samalla viivalla, VAKAVAsti?">Kommentit (88)</a> </div>  </div> <div class="post"> <h3 class="storytitle" id="post-16"><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/22/vakava-1-4/" rel="bookmark">Kuvitteellinen kertomus tutkimuksen tekemisestä</a></h3> <div class="meta">Kategoriassa: <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/tag/vakava-1/" title="Aihe: VAKAVA 1" rel="category tag">VAKAVA 1</a> — pikkupedagogi @ 17:01 Sunnuntaina, Huhtikuun 22. 2007 </div> <div class="storycontent"> <p>Sanotaan, että haluamme tehdä tutkimuksen koululaisten asenteista ja kouluviihtyvyydestä. Ensiksi tulee mieleen, että kyse on arvositoutuneesta asiasta ja vaikeasti määriteltävästä käsitteestä. Siksipä lähdemme ensiksi tekemään tutkimusta laadullisesti, kvalitatiivisesti. Haastattelemme (esimerkiksi) yhden luokan oppilaat, ja heidän haastatteluistaan etsimme yhdistäviä tekijöitä kouluviihtyvyydelle; lempeä opettaja, hyvät luokkatoverit, haastavat koulutehtävät…</p> <p>Kouluviihtyvyys on selvästi asia, jonka todellista olemusta on erittäin vaikea määrittää, siksi on melko selvää, että tutkimuksessa pitää suhtautua totuuteen relativistisesti, realistiseen totuuteen lienee turha pyrkiä.</p> <p>Episteemisistä teorioista praktinen totuusteoria lienee mielekkäin tutkimuksen kannalta. Etsimme kouluviihtyvyyteen liittyviä tekijöitä, joiden avulla kouluviihtyvyyttä voidaan parantaa. Voimme saada esimerkiksi selville, että oppilaat viihtyvät paremmin, jos heillä on pehmustut tuolit. Siis käytännön toimia, jotka heijastuvat positiivisina asenteina. Siis käytännön hyötyä. Tällöin voimme siis väittää, että praktisen totuusteorian mukaan, pehmustetut istuimet ovat selvä kouluviihtyvyyttä lisäävä tekijä.</p> <p>Kuitenkin tulemme toisiin aatoksiin, että kouluviihtyvyys onkin selvä asiakokonaisuus. Tällöin voimme suhtautua tutkimukseen positivistisesti pyrkien matemaattisesti tulkittavaan aineistoon. Teemme siis määrällisen tutkimuksen, esimerkiksi kysely-menetelmällä. Voimme kysyä oppilailta, miten he viihtyvät koulussa asteikolla 1-5. Pyydämme vastaukset vaikkapa tuhannelta oppilaalta, nettiaikana käy kätevästi. Saamme keskiarvoksi 2,5. Keräämiemme muiden tietojen avulla saamme myös selville, että vanhempien tulot korreloivat suoraan (esim .60) oppilaiden viihtyvyyteen. Voimme tehdä tulkintoja, että varakkaat vanhemmat voivat ostaa lapsilleen loistavat kouluvälineet, jotka lisäävät oppilaiden viihtyvyyttä. Realistinen totuus siis näyttää olevan tämä, mutta matemaattisesti voimme määrittää, että tämä on totuus (esim.) 67 %:n todennäköisyydellä (vrt. virhemarginaali).</p> <p>Aivotutkimuksen kautta saamme selville, että aivoissa GABA-välittäjäaineen määrä korreloi kääntäen kouluviihtyvyyteen. Toteamme, että on siis olemassa realistinen totuusasiasta, joka vain on tutkimalla löydettävä. Tällöin voimme realistisesti määrittää positivistisilla tutkimuksilla tuloksen, joka ei enää ole ”arvosidonnainen”. Voimme suhtautua tuloksiin foundationalistisesti, eli tulokset kertovat realistisesta totuudesta. </p> </div> <div class="feedback"> <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/22/vakava-1-4/#comments" title="Kommentoi artikkelia Kuvitteellinen kertomus tutkimuksen tekemisestä">Kommentit (11)</a> </div>  </div> <div class="post"> <h3 class="storytitle" id="post-15"><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/18/vakava-1-5/" rel="bookmark">Monivalinnat osa II</a></h3> <div class="meta">Kategoriassa: <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/tag/vakava-1/" title="Aihe: VAKAVA 1" rel="category tag">VAKAVA 1</a> — pikkupedagogi @ 12:32 Keskiviikkona, Huhtikuun 18. 2007 </div> <div class="storycontent"> <p></p> <p><strong>1 Mikä seuraavista ei ole normaalin keskustelun peruselementti?</strong><br /> a) kuulluksi tulemisen kokemus<br /> b) Keskustelu on joskus turhauttavaa ja hyödytöntä.<br /> c) Keskustelulla on merkitystä aiheen käsittelyn kannalta.<br /> d) Keskustelijat ovat aidossa vuorovaikutuksessa keskenään.</p> <p><strong>2 Oppikoulujen kouluneuvostoissa</strong><br /> a) puolet jäsenistä oli koulun henkilökunnan edustajia.<br /> b) tehtävät päätökset olivat melko pieniä.<br /> c) oli alkusysäys oppilasdemokratiavajeelle.<br /> d) tarjottiin neuvoja oppimisessa.</p> <p><strong>3 Koulujen politisoitumisvaiheen jälkeen</strong><br /> a) opetuksessa lisättiin yhteiskunnallista sisältöä.<br /> b) opetuksesta tuli kielipainotteista.<br /> c) oppilaita alettiin viedä vierailuille demokratian syntysijoille.<br /> d) politiikka haluttiin keskittää opettajanhuoneeseen.</p> <p><strong>4 Suomalaista yhteiskunnallisten aineiden opetusta kuvaa</strong><br /> a) objektiivisuus ja tietopainotteisuus.<br /> b) sisältö- ja taitopainotteisuus.<br /> c) objektiivinen keskustelevuus ja taitopainotteisuus.<br /> d) sisältötiedon soveltaminen käytäntöön.</p> <p><strong>5 Kotimaan politiikan sijasta yhteiskunnallisessa kouluopetuksessa</strong><br /> a) keskitytään kansainväliseen politiikkaan.<br /> b) on potentiaalista kriittisyyttä.<br /> c) keskitytään poliittisen järjestelmän tietoperustaiseen opetukseen.<br /> d) edistetään kriittisen potentiaalin kehittymistä.</p> <p><strong>6 Suomen kouluissa on olemassa selvä tarve</strong><br /> a) keskustella muun muassa kansainvälisestä politiikasta.<br /> b) kehittää tietoperustaista opetusta.<br /> c) lisätä opettajien didaktisia valmiuksia.<br /> d) kouludemokratian nykytilan vaalimiselle.</p> <p><strong>7 Arkiajattelussa ‘kovat ja pehmeät arvot’ -jaottelu on teennäinen,</strong><br /> a) sillä kansaivälisessä politiikassa kaivataan pehmeämpiä arvoja.<br /> b) koska eurot ovat lujempaa materiaalia kuin entiset markat.<br /> c) sillä omanedun tavoittelu on inhimillistä.<br /> d) koska Sihvolan mukaan arvot muodostavat jatkumon eikä vain ääripäitä.</p> <p><strong>8 Demokratian kaventumisella tarkoitetaan</strong><br /> a) Tarja Halosen hoikistumista.<br /> b) päätöksen teon mahdollisuuden kaventumista EU:n myötä.<br /> c) poliittisten järjestöjen jäsenmäärän roimaa laskua.<br /> d) eduskuntavaaleissa puolueiden määrän vähentymistä.</p> <p><strong>9 Näkökulmien rajoittumista koulussa</strong><br /> a) on mahdollista vähentää keskustelevalla opetusmenetelmällä.<br /> b) edesauttaa rajattomat silmälasit.<br /> c) globaalissa diskurssissa on preferoitu.<br /> d) on mahdollista vähentää oikeilla tutkimusmenetelmillä.</p> <p><strong>10 Suomen koulujärjestelmä</strong><br /> a)<strong> </strong>tukee individuaalista evaluaatiota.<br /> b) disorientoi demokratiavajeeseen.<br /> c) preferoi diskursiivista pedagogiikka.<br /> d) on poliittisten trendien inkluusio.</p> <p><strong>11 Yhteisöllisen oppimisen taustalla on havainto siitä, että</strong><br /> a) yhteisö on se konteksti, jossa taidot auktorisoituvat.<br /> b) yhdessä oppiminen on kivaa ja motivoi oppilaat parhaiten.<br /> c) oppimista ei voi erottaa ympäristöstään.<br /> d) tekemällä oppii parhaiten.</p> <p><strong>12 Nuorisosta mediassa muodostuva kuva on</strong><br /> a) kriittinen ja kantaaottava.<br /> b) yksipuolisesti muodostunut.<br /> c) digi-TV:n myötä parantunut.<br /> d) todellista yhteinäisempi.</p> <p><strong>13 Hiljaista tietoa voidaan</strong><br /> a) pitää lähinnä yksilöllisenä ja jakamattomana pääomana.<br /> b) tutkia auditomallinnuksella.<br /> c) tuoda esiin yhteisöllisessä oppimisessa avoimessa vuorovaikutuksessa.<br /> d) tuottaa työskentelemällä pitkään hiljaa.</p> <p><strong>14 Keskustelun ja neuvottelun tavoitteena on</strong><br /> a) toisen osapuolen taivuttelu ja suostuttelu.<br /> b) oman mielipiteen ehdoton puolustaminen.<br /> c) yhteinen ymmärrys.<br /> d) keskustelu ja neuvottelu itsessään.</p> <p><strong>15 Suomalaiset oppilaitokset on totuttu ajattelemaan</strong><br /> a) opetusyhteisöinä.<br /> b) oppimisyhteisöinä.<br /> c) opetus- ja oppimisyhteisöinä.<br /> d) opettaja–oppilas-yhteisöinä.</p> <p><strong>16 Mikä sanapari ei kuvaa suomalaisen oppilaan asemaa oppitunnilla?</strong><br /> a) kuuntele ja toista<br /> b) puhuu ja ilmaisee<br /> c) lue ja muista<br /> d) kirjasta oppija</p> <p><strong>17 Kaveripiirin ryhmäkoheesio</strong><br /> a) ei välttämättä salli eriävän mielipiteen ilmaisua.<br /> b) luo puitteet mielipiteistä keskustelulle.<br /> c) kohentaa yksilöllisyyttä ryhmässä.<br /> d) polarisoituu usein ryhmädynamiikan metadiskurssiin.</p> <p><strong>18 Koulutuskriisillä tarkoitetaan</strong><br /> a) kriisitilanteisiin valmistavaa koulutusta.<br /> b) koulutuksen kiihtyvää tarvetta uudistua opetussuunnitelmatasolla.<br /> c) koulutuksen ja työelämän välille muodostunutta kuilua.<br /> d) yhteiskunna kyseenalaistavaa suhtautumista koulutuksen hyötyyn.</p> <p><strong>19 Mitä nimitystä PBL menetelmästä ei käytetä suomeksi?</strong><br /> a) ongelmakeskeinen oppiminen<br /> b) ongelmaperustainen oppiminen<br /> c) ongelmalähtöinen oppiminen<br /> d) ongelmasuuntautunut oppiminen</p> <p><strong>20 Ongelmaperustaisen oppimisen kehitys on suurimmaksi osaksi lähtöisin</strong><br /> a) antiikin filosofeilta.<br /> b) yliopistopedagogiikan alkutaipaleelta.<br /> c) ammatillisen koulutuksen innovatiisesta kehittämisestä.<br /> d) peruskoulunopettajien komitean innovatiivisuuden kehittämishankkeesta.</p> <p><strong>21 Transformaatioon ei olennaisesti liity</strong><br /> a) sosio-inkluusio.<br /> b) kriittisyys.<br /> c) refletointi.<br /> d) diskurssi.</p> <p><strong>22 Positivismi</strong><br /> a) on filosofisesti positiivinen tiedesuuntaus.<br /> b) on tiedekäsitykseltään foundationalistinen.<br /> c) perustuu tiedeperustaltaan luonnonkansojen tutkimukseen.<br /> d) on kasvatustieteen menelmä oppilaiden asenteiden tarkkailuun.</p> <p><strong>23 Kriittinen kasvatustiede</strong><br /> a) on vaikuttanut tieteen painopisteen siirtymiseen informatiivisuuden ja selitysvoimaisuuden tavoitteita kohti.<br /> b) kritisoi historiallis-materialistista tiedonkäsitystä.<br /> c) korostaa valistuksen perinteen vanhanaikaisuutta.<br /> d) on tutkimuksissaan kehitellyt vain vähäisessä määrin kasvatusteoriaa.</p> <p><strong>24 Koherenssiteoria on totuusteoria, joka</strong><br /> a) induktoi totuutta informaatioyksikköjen yhteensovittamisella.<br /> b) pidä totuutta ihmisestä riippuvaisena.<br /> c) luokitellaan realistiseksi totuusteoriaksi.<br /> d) perustuu aiemman ajatusjärjestelmän totuudellisuuden varaan.</p> <p><strong>25 Praktisessa totuusteoriassa käsitysten hyödyllisyys</strong><br /> a) on totuuden kriteeri.<br /> b) on käytännönläheinen diskurssi.<br /> c) on sen suurin ongelma.<br /> d) totuuden kehittyminen käsitysten muuttuessa on joustavaa.</p> <p><strong>26 Asiantuntijat voivat muodostaa yksimielisen kuvan totuudesta suotuisissa olosuhteissa,</strong><br /> a) jos totuuskäsitys perustuu realistisiin totuusteorioihin.<br /> b) eksplikoi konsensusteoria.<br /> c) vaikka yksimielisyys olisi demokratinen kompromissi.<br /> d) kuten Puolimatkan tapauksessa.</p> <p><strong>27 Puolimatkan mukaan lupaavin episteeminen totuusteoria on</strong><br /> a) koherenssiteoria.<br /> b) praktinen totuusteoria.<br /> c) realistinen totuusteoria.<br /> d) konsensusteoria.</p> <p><strong>28 Émilen kasvatuksen tavoitteena oli</strong><br /> a) seksuaalisuuden kautta rakentuva perheidylli, joka johti yhteiskunnan jäsenyyteen.<br /> b) auttaa lasta vapautumaan yhteiskunnan orjuudesta.<br /> c) valistusajan käsitysten kritisointi.<br /> d) yksilön hyvinvoinnin liittäminen osaksi yhteisön hyvinvoinnin kehitystä.</p> <p><strong>29 Émilen ensimmäinen lause kuuluu: ”Kaikki on hyvää lähtiessään…</strong><br /> a) vapaasti tutkimaan maailmaa.”<br /> b) luojan käsistä: kaikki huononee ihmisen käsissä.”<br /> c) vanhempiensa käsistä: yhteiskunta kohtelee monia kaltoin.”<br /> d) kuten Émile maailmaan.</p> <p><strong>30 Rousseaun mukaan aikuisjärki</strong><br /> a) kiinnittyy lapsuuden aistikokemuksiin.<br /> b) rakentuu maailman ohjatulle havainnoinnille.<br /> c) on itsessään tavoiteltava ihmisominaisuus.<br /> d) kehittyy vuorovaikutuksessa ympäröivään maailmaan aikuisten ohjaamien kokemusten kautta.</p> <p><strong>31 Yksi keskeisimpiä kysymyksiä Émilessä on</strong><br /> a) aikalaishistorian heikkoudet.<br /> b) vapauden ja vallankäytön suhde.<br /> c) Émilen saaman kasvatuksen vaikutus tämän tulevaisuuteen.<br /> d) Émilen luovuuden kehittyminen. </p> </div> <div class="feedback"> <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/18/vakava-1-5/#comments" title="Kommentoi artikkelia Monivalinnat osa II">Kommentit (58)</a> </div>  </div> <div class="post"> <h3 class="storytitle" id="post-13"><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/18/vakava-1-6/" rel="bookmark">Oikein/Väärin-väittämiä, osa II</a></h3> <div class="meta">Kategoriassa: <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/tag/vakava-1/" title="Aihe: VAKAVA 1" rel="category tag">VAKAVA 1</a> — pikkupedagogi @ 10:24 Keskiviikkona, Huhtikuun 18. 2007 </div> <div class="storycontent"> <p></p> <ol> <li>Suomalainen keskustelu kulttuuri näyttäisi tukevan osallistumattomuutta yhteiskunnalliseen toimintaan.</li> <li>Suomalaisessa koulukulttuurissa on aina tuntunut olevan tarve vaieta politiikasta.</li> <li>Kouluneuvostot olivat niiden lakkauttamisen aikaan hyvin vasemmistolaisia, kuten ne olivat aina olleet.</li> <li>Uusissa opetussuunnitelmissa on tietojen rinnalla painotettu taitojen opetusta.</li> <li>Kansalaiskasvatuksen näkökulmasta keskustelulla olisi erittäin merkittävä asema opetusmenetelmänä.</li> <li>Keskustelussa luovuuden ja viisauden jakaminen on tiedon syventämisen kannalta keskeistä.</li> <li>Koulussa aitoon keskusteluun riittää jo mitättömän pienikin keksitty tilanne.</li> <li>Kouluissa vallitsee demokratiavajeenomainen tila.</li> <li>Nuorille ei ole ajateltu tarvittavan opettaa päätöksentekoa, koska nuorten institutionaalinen vaikutusvalta on olematon.</li> <li>Ärsyke ja vahvistaminen ovat perinteisiä behavioristisia käsitteitä.</li> <li>PBL-menetelmänä tuottaa kriittistä ajattelua.</li> <li>Kasvatustieteen erityisenä haastena on, ettei se tarjoa varmaa tietopohjaa opettajan työhön.</li> <li>Kokemuksellisessa oppimisessa joudutaan käsittelemään myös tunteita.</li> <li>Totuus edellyttää tietämistä, sillä tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus.</li> <li>Puolimatkan mukaan ihmisen rajoittunut havainnointikyky kertoo realistisen totuuden olemassolosta.</li> </ol> </div> <div class="feedback"> <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/18/vakava-1-6/#comments" title="Kommentoi artikkelia Oikein/Väärin-väittämiä, osa II">Kommentit (24)</a> </div>  </div> <div class="post"> <h3 class="storytitle" id="post-11"><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/11/essee-kysymyksia-samalta-viivalta/" rel="bookmark">Essee kysymyksiä Samalta viivalta</a></h3> <div class="meta">Kategoriassa: <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/tag/vakava-1/" title="Aihe: VAKAVA 1" rel="category tag">VAKAVA 1</a> — pikkupedagogi @ 8:14 Keskiviikkona, Huhtikuun 11. 2007 </div> <div class="storycontent"> <p>Tässä muutama esseetehtävä, jotka minun mielestäni kattavat myös kirjan punaisen langan…</p> <p></p> <p>- Mitä kasvatustieteen tulisi mielestäsi tutkia? Perustele kirjan avulla.</p> <p>- Mikä on kasvattajan rooli lapsen kasvattamisessa yhteiskunnan jäseneksi?</p> <p>- Mitkä tekijät rajoittavat kasvatustieteen mahdollisuuksia kuvata todellisuutta? </p> </div> <div class="feedback"> <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/11/essee-kysymyksia-samalta-viivalta/#comments" title="Kommentoi artikkelia Essee kysymyksiä Samalta viivalta">Kommentit (6)</a> </div>  </div> <div class="post"> <h3 class="storytitle" id="post-9"><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/11/oikein-vai-vaarin/" rel="bookmark">Oikein vai väärin?</a></h3> <div class="meta">Kategoriassa: <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/tag/vakava-1/" title="Aihe: VAKAVA 1" rel="category tag">VAKAVA 1</a> — pikkupedagogi @ 6:19 Keskiviikkona, Huhtikuun 11. 2007 </div> <div class="storycontent"> <p><title /></p> <p>Seuraavassa on viitisenkymmentä väitettä pohjautuen Samalta viivalta -teokseen.<br /> Ne ovat oikein - väärin väittämiä. Siis vastaus on O tai V.<br /> En ainakaan vielä laita näihin oikeita vastauksia. Keskeistä näiden ratkaisussa onkin itse pohtia… Vastaan kyllä jos on kysymyksiä.</p> <p>—————————————————————</p> <p>Suomalaisessa koulussa oppikirjan asema on keskeinen.</p> <p>Suomalaisessa kulttuurissa on vielä herkkiä kohtia, jotka vaientavat keskustelua.</p> <p>Kasvatustiede on tutkimuksissaan hyödyntänyt monien tieteiden menetelmiä.</p> <p>Totuuden saavuttamiseen vaaditaan konsensusteorian määritelmän mukaan ideaalitila.</p> <p>Foundationalistiset tieteen päämäärät ovat tyypillisiä luonnontieteille.</p> <p>Totuusjärjestelmien määrittely on koherenssiteoreettisen totuuden määrittelyn keskeinen ongelma.</p> <p>Keskustelu ei ole demokratian kannalta välttämätöntä.</p> <p>Kriittinen potentiaali tarkoittaa, että PBL tuottaa kriittisyyttä.</p> <p>Positivismin soveltaminen kasvatustieteessä tuottaa tilastomatemaattisia analyyseja.</p> <p>Kasvatustiede on sidoksissa moniin tieteisiin ainesisältöjen dianetiikan kautta.</p> <p>Tieteen vallankumous tarkoittaa vallitsevan paradigman kyseenalaistamista.</p> <p>Episteeminen totuuskäsitys pitää totuutta ihmisten ulkopuolisena.</p> <p>Sisältökeskeisellä opetuksella vähennetään mahdollisuutta keskusteluun ja kriittisyyteen.</p> <p>Keskustelu on koulussa uusi opetusmenetelmä.</p> <p>Kasvatustiede tarjoaa opettajille kasvatus- ja opetusteorian.</p> <p>PBL on yksi vastaus työelämän ja koulutuksen välisiin ristiriitoihin.</p> <p>Postmodernissa relativismissa on keskeistä arvomuutos.</p> <p>Konsensusteoria pohjautuu ajatukseen asiantuntijoiden päätymisestä totuuteen.</p> <p>Transaktio on keskeinen paradigma suhteessa reflektioon.</p> <p>Inquiry-Based Learning on sovellus Problem Based Learningistä.</p> <p>Suomella olisi hyvä mahdollisuus edistää kansainvälistä keskustelua.</p> <p>Episteeminen totuuskäsitys tieteen luotettavuuden perustelemisessa perustuu kehäpäätelmään.</p> <p>Positivismin episteeminen lähtökohta on relativismi.</p> <p>Itserakkaus on Rousseaun mielestä tärkeää erityisesti yhteiskunnassa.</p> <p>Ongelmaperustaisessa opetuksessa tiedon sijasta tärkeää on itse ongelmanratkaisuprosessi.</p> <p>Didaktinen tutkimus on tuottanut laajaa tietoa oppimisesta.</p> <p>Realistiset totuusteoriat pitävät totuutta ihmisten käsitysten realisoitumisena.</p> <p>Humanismi pohjautuu behavioristiseen perinteeseen.</p> <p>Pohjoismaiset nuoret ovat selvästi sisäpolitiikkaa kiinnostuneempia kansainvälisestä politiikasta.</p> <p>Ongelmaperustainen oppiminen tuottaa kriittisyyttä.</p> <p>Arvomurros tarkoitti, että arvovapaa tutkimus kyseenalaistettiin.</p> <p>Émile-teoksen mukaan yhteiskunta orjuuttaa ihmisen.</p> <p>Ongelmaperustaisen oppimisen pohjalla on relativistinen tiedon käsitys.</p> <p>Suomalaisten nuorten kokemuksissa opettajat eivät kiellä osallistumista keskusteluun.</p> <p>Empiristisissa tutkimuksissa kokemusperäinen tieto on teorioiden lähtökohta.</p> <p>”Totuus, koko totuus ja vain totuus” kuvaa hyvin relativistisia tieteen päämääriä.</p> <p>Rousseaun Émilessä oli paljon samoja aineksia kuin muussa valituksen ajan keskustelussa.</p> <p>Arviointi suoritetaan ongelmaperustaisen oppimisen ratkaisuvaiheessa.</p> <p>Rousseaun Émile teos tunnetaan hyvin ja siksi siihen viitataan usein.</p> <p>Aistihavainnot ovat tunteiden ja järjen kehittymisen edellytys Rousseaun kasvatuksessa.</p> <p>Problem Based Learning on selkeä toimintamalli.</p> <p>Suomalaisissa kouiluissa oppilaita kannustetaan mielipiteen muodostamiseen.</p> <p>Ongelmaperustainen oppiminen on keksittyjen ongelmien ratkaisemista.</p> <p>Totuus, ihmislähtöisyys ja monipuolisuus ovat tieteen kognitiivisia päämääriä.</p> <p>Totuus voidaan saavuttaa Rousseaun mielestä tutkimuksen avulla.</p> <p>Kasvatustieteen tutkimusalue on melko rajattu ja selkeä.</p> <p>Vapaus on Rousseaun mielestä vapautta valita aikuisen näyttämä suunta.</p> <p>Suomessa oppilaskuntatoiminta on nuorten passiivisuudesta huolimatta poikkeuksellisen aktiivista.</p> <p>Kasvatusoppi oli suomalaisessa kasvatustieteessä positivistinen vaihe.</p> <p>Relativismin mukaan tieteen avulla voidaan selvittää totuudenmukainen todellisuus.</p> <p>Émileen kirjoitettiin myös jatko-osaa, jossa Émilen kasvatus osoittautui onnistuneeksi. </p> </div> <div class="feedback"> <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/11/oikein-vai-vaarin/#comments" title="Kommentoi artikkelia Oikein vai väärin?">Kommentit (32)</a> </div>  </div> <div class="post"> <h3 class="storytitle" id="post-8"><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/08/bardyn-artikkeli-s-101-123/" rel="bookmark">Bardyn artikkeli, s. 101-123.</a></h3> <div class="meta">Kategoriassa: <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/tag/vakava-1/" title="Aihe: VAKAVA 1" rel="category tag">VAKAVA 1</a> — pikkupedagogi @ 19:11 Sunnuntaina, Huhtikuun 8. 2007 </div> <div class="storycontent"> <p>Rousseaun Émile ilmestyi 1762 ja se on muodostunut kasvatusfilosofian klassikoksi. Se herätti jo aikanaan runsaasti mielipiteitä. Usein vain nykyisin Émileen viitataan tuntematta teosta juuri lainkaan. Émile on myös hyvin monipuolinen teos ja usein siihen viitatessa ei otetakaan huomioon kaikkia sen näkökulmia.</p> <p>Rousseau (1712-1778) eli valistuksen aikana, jolloin tieteet uudistuivat ja luonnontieteet varsinaisesti syntyivät. Yhteiskuntakritiikki oli voimakasta ja käytti hyödykseen uusia kommunikaation muotoja, kuten sanomalehtiä. Koko yhteiskunta oli muutoksessa ja myös kasvatuksen kysymykset herättivät paljon keskustelua. Valistuksen yksi tavoite oli irrottautua taikauskoisuudesta ja epämääräisyydestä, elämä oli empiirisesti ja rationaalisesti käsitettävä asia.</p> <p>Hänen keskeiset kysymyksensä ovat: Millainen ihminen on? Miten ihmiset liittyvät yhteen? Kuinka ihmisyhteisö syntyy sekä miten yksilön ja yhteisön väliset suhteet tulisi järjestää? Émile on koostuu viidestä kirjasta, joissa käsitellään ihmisen elämää syntymästä 25. ikävuoteen. Keskeinen Rousseaun ajatus on, että ihmisen tunteminen on prosessi, ei tila. Émile on monimuotoinen teos, joka käsittelee paljon muutakin kuin kasvatusta.</p> <p>Yhteiskunnan laitokset vievät ihmiseltä tämän oman olemuksen. Rousseaun mukaan laitokset tekevät ihmisen riippuvaiseksi orjaksi. Yhteiskunnan vastapainoksi Rousseau halusi turvallisen perheidyllin.</p> <p>Rousseaun mielestä ihminen on luonnostaan eheä. Lapsen pitää antaa omin käsin ja jaloin aistia maailma. Aistien ja tuntemisen kautta kehittyy järki. Kieli puolestaan kehittyy tunteiden ilmaisemiseksi ja koska tunteen ovat järjen perusta, kieli on erittäin tärkeä osa kumpaakin. Rousseaun kasvatuksellinen tavoite on järjellinen ihminen. Kehittynyt inhimillinen ajattelu ajattelun kerroksiin, siihen että aikuisjärki ”imee ravintoa” mielen aistikerroksista. Järki siis rakentuu tunteille.</p> <p>Émilessä kritisoidaan yhteiskunnan aikuiskeskeisyyttä, lapsia pidettiin pikkuaikuisina, kun Rousseaun mielestä lapsi on ihminen itsessään. Lapsia pitäisi kohdella lapsina.</p> <p>”Rousseaun ehdotukset tunkeutuvat vastakohtaisuuksien väliin: lapsen iloa ei saa tappaa, mutta lapsen pitää tietää paikkansa, lasta pitää rakastaa eikä pelätä tai totella, lasta pitää auttaa eikä käskeä. Tie ulos joko-tai -asetelmasta on oikein järjestetty vapaus.”</p> <p>Émilen keskeinen kysymys on, miten manipulaatio sekoittuu vapauteen. Rousseau yhdistää lapsikeskeisen ajattelun ja aikuisen manipulaation, jossa aikuinen johdattelee lapsen vapaaehtoisesti hyväksymään aikuisen tahdon. Kasvatuksessa on kaksi vaihetta: ihmiseksi kasvaminen ja kansalaiseksi kasvaminen. Ensin on tärkeää suhtautua lapseen myönteisesti ja rakkaudella, jotta tämä oppii rakastamaan itseään. Kansalainen ihmisestä tulee avioliiton ja perheen kautta.</p> <p>Viite:<br /> Bardy, M. 2001. Rousseaun Émile ja kantavat kysymykset ihmiseksi kasvamisessa. Teoksessa <font size="3">M. Hillilä & P. Räihä (toim.) Samalta viivalta. Jyväskylä: PS-kustannus</font>, 101–123. </p> </div> <div class="feedback"> <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/08/bardyn-artikkeli-s-101-123/#comments" title="Kommentoi artikkelia Bardyn artikkeli, s. 101-123.">Kommentit (10)</a> </div>  </div> <div class="post"> <h3 class="storytitle" id="post-7"><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/06/ensimmainen-puolikas-monivalintasarja/" rel="bookmark">Ensimmäinen puolikas monivalintasarja</a></h3> <div class="meta">Kategoriassa: <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/tag/vakava-1/" title="Aihe: VAKAVA 1" rel="category tag">VAKAVA 1</a> — pikkupedagogi @ 8:23 Perjantaina, Huhtikuun 6. 2007 </div> <div class="storycontent"> <p></p> <p>(Sulkeissa on lähdeartikkelin järjestysnumero.)</p> <p><strong>Mikä kuvaa parhaiten suomalaisten nuorten keskustelua politiikasta? (I)</strong><br /> a) Suomalaiset nuoret puhuvat keskenään politiikkaa melko paljon.<br /> b) Suomalaisten nuorten tiedot politiikasta ovat eurooppalaisittain heikot.<br /> c) Suomen ruotsinkieliset nuoret keskustelevat suomenkielisiä enemmän poliitikasta.<br /> d) Suomalainen koulu kannustaa oppilaita keskustelemaan.</p> <p><strong>Suomalaisessa koulussa valtaa on keskitetty (I)</strong><br /> a) koululautakunnalle.<br /> b) rehtorille.<br /> c) yksittäisille opettajille.<br /> d) opetuslautakunta.</p> <p><strong>Tutkivalla puheella tarkoitetaan (I)</strong><br /> a) avointa keskustelua, jossa pyritään säilyttämään yhteisymmärrys.<br /> b) yhteiskunnallista metadiskurssia.<br /> c) tavoitteellista opetuskeskustelua.<br /> d) keskustelua, jossa vertaillaan avoimesti erilaisia selitysmalleja.</p> <p><strong>Suomalaiset nuoret keskustelevat poliittisista kysymyksistä enimmäkseen (I)</strong><br /> a) vanhempiensa<br /> b) tovereidensa<br /> c) opettajiensa<br /> d) ulkomaisten ystäviensä kanssa.</p> <p><strong>Suomalaisessa koulussa (I)</strong><br /> a) on painotettu yhteiskunnallisten taitojen opetusta.<br /> b) pyritään välttämään ristiriitoja painottamalla tietopuolista opetusta.<br /> c) oppilaat uskaltavat keskustella mielipiteistään.<br /> d) opettajat ja oppilaat keskustelevat enimmäkseen keskenään.</p> <p><strong>Tutkimusten mukaan (I)</strong><br /> a) suomalaiset oppilaat kokevat voivansa ilmaista mielipiteensä venäläisiä vapaammin.<br /> b) Suomen kouluissa eriävän mielipiteen ilmaus on Venäjää vapaampaa.<br /> c) Suomen kouluissa käsitellään poikkeuksellisen vähän ajankohtaista poltiikkaa.<br /> d) suomalaisten oppilaiden kokema ilmausvapaus on Pohjoismaiden laajimpia.</p> <p><strong>Suomessa oppilaiden osallistuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on (I)</strong><br /> a) tehty mahdottomaksi.<br /> b) saatu tuntumaan mahdottomalta.<br /> c) saatu tuntumaan vaikealta ja vastenmieliseltä.<br /> d) vaikeaa ja vastenmielistä.</p> <p><strong>Problem Based Learning suomennetaan yleensä (II)</strong><br /> a) ongelmiin pohjautuvaksi oppimiseksi.<br /> b) ongelmaperustaiseksi oppimiseksi.<br /> c) ongelmakeskeiseksi oppimiseksi.<br /> d) ongelmalähtöiseksi oppimiseksi.</p> <p><strong>Ongelmaperustaista oppimista kuvaa parhaiten (II)</strong><br /> a) aiempien tietojen hyväksi käyttäminen uuden tiedon tuottamiseksi.<br /> b) aiempien tietojen uudelleen järjestely.<br /> c) aimmin opitun tiedon kertaaminen.<br /> d) oppimisen perustavana olevan ongelma selkeä rakenne.</p> <p><strong>Tehtäväorientoitunut ongelmanratkaisu (II)</strong><br /> a) keskittyy suorittamaan asioita ratkaistakseen ongelman.<br /> b) ei edistä kriittistä ajattelua.<br /> c) on luovaa ja uusia ratkaisuja etsivää.<br /> d) reflektoi oppimista tehtävän suorittamisen sujuvuuden kannalta.</p> <p><strong>Ongelmaperustaisessa oppimisessa keskeisintä on (II)</strong><br /> a) tiedonmuokkaustaitojen kehittyminen oppimisprosessissa.<br /> b) oppimisprosessin muokkautuminen ongelmakeskeiseksi.<br /> c) ammatillisten käytäntöjen ongelmien kriittinen tarkastelu.<br /> d) prosessin loppuvaiheessa tapahtuva reflektio.</p> <p><strong>Mikä seuraavista termeistä kuvaa parhaiten tiedon konstruointiin perustuvaa oppimista? (II)</strong><br /> a) transaktio<br /> b) transformaatio<br /> c) transmissio<br /> d) transinformaatio</p> <p><strong>Kriittinen reflektointi oppimisprosessin ajallisessa kehyksessä (II)</strong><br /> a) evaluoi refleksiivisyyden potentiaalia.<br /> b) orientoi intuitiivisesti kommunikatiiviseen prosessiin.<br /> c) luo kreatiivisen ja kriittisen ajattelun potentiaalia.<br /> d) edellyttää orientaatio diskurssia ongelmanratkaisun fokuksessa.</p> <p><strong>Kasvatustieteen keskeisimpiä tehtäviä on (III)</strong><br /> a) evaluoida formaalia informaatiota ongelmaperustaisesti.<br /> b) tuottaa tietoa kasvatuskäytäntöön.<br /> c) kasvattaa informaation määrää.<br /> d) ylläpitää tieteiden välistä diskurssia.</p> <p><strong>Kasvatustieteen positivistisella suuntautumisella tavoiteltiin (III)</strong><br /> a) kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmällistä monipuolisuutta.<br /> b) empiirisesti todistettua ihmiskuvaa.<br /> c) postmodernin ajan holistista ymmärrystä.<br /> d) kasvatustieteen tieteellistymistä kasvatusopin perinteistä.</p> <p><strong>Ainejakoinen opetussuunnitelma motivoi (III)</strong><br /> a) yliopistollisen opettajankoulutuksen.<br /> b) opettajankoulutuksen didaktisen painottumisen.<br /> c) oppilaan holistisen kohtaamisen oppijana.<br /> d) filosofis–historiallisen lähestymistavan opettajankoulutuksessa.</p> <p></p> <p><strong>Puolimatkan keskeisin kritiikin kohde kvalitatiivisissa tutkimuksissa on (IV)</strong><br /> a) korrespondenssin relevanssin kehäpäättely.<br /> b) inhimillisesti koottavan tiedon luotettavuus.<br /> c) episteemisten totuusteorioiden käyttäminen realistisen totuuskäsityksen asemesta.<br /> d) korrespondenssiteorioiden väärinkäyttö.</p> <p><strong>Rousseaun Émile on (V)</strong><br /> a) nykyisin vähän luettu mutta usein viitattu.<br /> b) vahvasti kristillinen aikalaiskritiikki.<br /> c) esimerkki aikakaudestaan erottuvana radikaalina.<br /> d) laaja kasvatusopas. </p> </div> <div class="feedback"> <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/06/ensimmainen-puolikas-monivalintasarja/#comments" title="Kommentoi artikkelia Ensimmäinen puolikas monivalintasarja">Kommentit (17)</a> </div>  </div> <div class="post"> <h3 class="storytitle" id="post-6"><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/04/6/" rel="bookmark">Puolimatkan artikkeli, s. 85–100.</a></h3> <div class="meta">Kategoriassa: <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/tag/vakava-1/" title="Aihe: VAKAVA 1" rel="category tag">VAKAVA 1</a> — pikkupedagogi @ 14:24 Keskiviikkona, Huhtikuun 4. 2007 </div> <div class="storycontent"> <p></p> <p><em>Tieteellistä tutkimusta toteutetaan aina jonkin totuuskäsityksen pohjalta, koska tieteellisen tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoamme todellisuuden asiaintiloista. Totuuden määritelmästä on kuitenkin kiistelty filosofiassa ilmeisesti niin kauan kuin filosofian tutkimusta on harjoitettu. Artikkelin tarkoituksena on perustella näkemystä, jonka mukaan ainoastaan totuuden vastaavuusteoria (korrespondenssiteoria) kelpaa totuuden määritelmäksi myös kvalitatiivisessa tutkimuksessa. Kvalitatiivisen tutkimuksen perustaksi on joskus ehdotettu jotakin episteemisen totuusteorian muotoa, joiden mukaan totuus on riippuvaista ihmisen tiedosta sen sijaan että se olisi riippuvaista todellisuuden asiaintiloista. Episteemisen totuusteorian eri muodot onnistuvat tuomaan esille joitakin totuuden kriteerejä, mutta ne eivät kelpaa itse totuuden määritelmäksi.</em></p> <p>Empiirisen tutkimuksen luotettavuus tarkoittaa totuudellista vastausta siihen ongelmaan, johon tutkimuksella haetaan vastausta. Kvantitatiiviselle (vrt. määrällinen) tutkimus perustuu realistiselle totuuskäsitykselle, kun taas kvalitatiivinen (vrt. laadullinen) tutkimus perustuu episteemiselle totuuskäsitykselle.</p> <p>Laadullisessa tutkimuksessa on kyseenalaistettu mahdollisuus saada havainnoimalla ihmisestä riippumatonta objektiivista tietoa, korrespondenssiteoriat on hylätty ja siirrytty episteemisiin totuusteorioihin. Laadullisen tutkimuksen teoreetikkojen mukaan korrespondenssiteoriat kuuluvat positivistiseen tutkimusotteeseen, joka luonnehtii kvantitatiivista tutkimusta. Ja positivistisesta tutkimusotteesta luopuminen johtaa luopumiseen korrespondenssiteorioista.</p> <p><strong>Korrespondenssi (totuuden vastaavuus) teoria</strong></p> <p>”Totuuden vastaavuusteoria on realistinen totuusteoria, jonka mukaan totuus on väitteiden yhteensopivuutta todellisuuden kanssa.”</p> <p><strong>Episteemiset totuusteoriat</strong><br /> ”Koherenssiteorian mukaan totuus on yhteensopivuutta yhtenäisen, laajakantoisen ja kattavan tiedollisen järjestelmän kanssa.” Tämän näkemyksen mukaan totuus sopii yhteen muiden tieto- tai ajatusjärjestelmän totuuksien kanssa. Tämän tulkinnan ongelma on siinä, että alkuperäinen tietojärjestelmä, johon uutta tietoa verrataan voi periaatteessa olla millainen vain. Tässä siis luotetaan aiemman tiedon totuuteen.</p> <p>Praktisen totuusteorian mukaan totuus käyttökelpoista ja hyödyllistä, kuitenkin käytännöllistä hyötyä on mahdollista saavutta myös epätotuuksien avulla. William Jamesin mukaan totuus on voitava oikeuttaa tai todistaa oikeaksi. Ongelma on siinä, että tällöin totuuden määrittää käytettävissä oleva todistusaineisto, joka voi olla hyvinkin puutteellista.</p> <p>Yksimielisyysteorian (eli konsensusteorian) mukaan totuudesta asiantuntijat ovat yksimielisiä, määritelmä pohjautuu Peircen määritelmään. Tällöin oletuksena on, että tutkimus vie kohti totuutta lopulta johtaen siihen ja että on olemassa ihanteellinen tiedollinen tilanne, jolloin tutkijalla on käytettävissään kaikki tarvittava todistusaineisto. Tämän käsityksen haaste on kuitenkin ihanteellisen tilanteen määrittelyssä ja totuuden vaatiman todistusaineiston määrittelystä. Tätä Puolimatka pitää kehittyneimpänä totuusteoriana.</p> <p>Totuuden määritteleminen on joka tapauksessa vaikeaa. Ihmisen, asiantuntijankin, ajattelu on rajoittunutta. On myös monia asioita, joista ihminen ei voi saada tietoa. Episteeminen totuus kuitenkin perustuu kehäpäätelmään: Ihanteellinen tiedollinen tilanne on sellainen, jossa voimme löytää totuuden, ja totuus on sellainen käsitys, joka voidaan saavuttaa ihanteellisessa tilanteessa. Totuus voidaan perustella hyvin, ja hyvät perustelut ovat sellaisia, joilla voidaan perustella käsityksen totuus.</p> <p>Puolimatka ei pidä perusteltuna tukeutumista episteemiseen totuusteoriaan, vaan pitää kiinni realistista totuusteoriasta. Siirtyminen korrespondenssiteorioista ja episteemisiin johtaa sekaannukseen, jossa totuuden määritelmästä ja merkitys sekoittuvat.</p> <p>”Totuuden kriteereillä viitataan niihin tunnusmerkkehin, joiden perusteella totuus tunnistetaan. Tällaisia kriteerejä ovat koherenssi, käytännöllinen toimivuus, asiantuntijoiden yksimielisyys jne. Totuuden merkitys puolestaan viittaa siihen, mitä totuuden käsitteellä tarkoitetaan. Episteemisen totuusteorian kannattajat pyrkivät tekemään jostakin totuuden kriteeristä totuuden merkityksen. Tämä johtaa puutteelliseen totuuskäsitykseen, koska totuutta harvoin pystyy tunnistamaan yhden kriteerin pohjalta, ja vielä vähemmän totuus määrittyy minkään yhden tunnistamiskriteerin pohjalta.”</p> <p>”Määriteltyään aluksi havaintojen epätarkkuuden totuuden vastaavuusteorian pohjalta se etenee väitteeseen, jonka mukaan tältä pohjalta on luovuttava totuuden vastaavuusteoriasta. Looginen yhteyshän menee juuri päin vastoin. Ihmisen erehtyväisyydestä puhuminen tässä mielessä edellyttää totuuden vastaavuusteoriaa. Se, että emme voi välttää puhumasta totuudesta vastaavuusteorian pohjalta kertoo sen, että totuuden vastaavuusteorian ilmaisee totuuden oikean merkityksen.”</p> <p>Viite:</p> <p></p> <p>Puolimatka, T. 2005. Kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuus ja totuusteoriat. Teoksessa <font size="3">M. Hillilä & P. Räihä (toim.) Samalta viivalta. Jyväskylä: PS-kustannus</font>, 85–100. </p> </div> <div class="feedback"> <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/04/6/#comments" title="Kommentoi artikkelia Puolimatkan artikkeli, s. 85–100.">Kommentit (18)</a> </div>  </div> — <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/tag/vakava-1/page/2/">Seuraavat »</a>  </div> </div>  <div id="menu"> <div id="nav"> <ul> <li id="linkcat-1"><h4>Linkit</h4> <ul> <li><a href="http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/">Sivistyssanakirja</a></li> <li><a href="http://vakava.blogspot.com/" rel="colleague">Toinen VAKAVA-blogi</a></li> <li><a href="http://www.yle.fi/opinportti/keskustelu/viewforum.php?f=2">Opinportti!</a></li> <li><a href="http://pikkupedagogi.net/" rel="me">Pikkupedagogin omat sivut</a></li> <li><a href="http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=category&ionid=16&id=58&Itemid=126" rel="me">Maisteri Viitala blogisee</a></li> <li><a href="http://koti.mbnet.fi/iimaija/vakava.html" title="Kyselee sitaatteja ja antaa feedbackiä.">Durabellin VAKAVA-visa</a></li> <li><a href="http://atmos.laif.fi/" rel="colleague" title="Kolmas VAKAVA-blogi">VaKavasti vol.2</a></li> <li><a href="http://milkkis.blogspot.com/" rel="colleague">Kolmas VAKAVA blogi</a></li> </ul> </li> <li><ul><li><script type="text/javascript"></script> <script type="text/javascript" src="http://pagead2.googlesyndication.com/pagead/show_ads.js"> </script></li></ul></li> <li id="categories"><h4>Kategoriat:</h4> <ul> <li><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/tag/lo/" title="Aihe: Luokanopettajakoulutus">Luokanopettajakoulutus</a> </li> <li class="current-cat"><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/tag/vakava-1/" title="Edellinen VAKAVA keskustelu…">VAKAVA 1</a> </li> </ul> </li> <li id="archives"><h4>Arkistot:</h4> <ul> <li><a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/06/' title='Kesäkuu 2008'>Kesäkuu 2008</a></li> <li><a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/05/' title='Toukokuu 2008'>Toukokuu 2008</a></li> <li><a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/' title='Huhtikuu 2008'>Huhtikuu 2008</a></li> <li><a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/05/' title='Toukokuu 2007'>Toukokuu 2007</a></li> <li><a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/' title='Huhtikuu 2007'>Huhtikuu 2007</a></li> <li><a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/03/' title='Maaliskuu 2007'>Maaliskuu 2007</a></li> </ul> </li> <li class="pagenav"><h4>Sivut</h4><ul><li class="page_item"><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/tietoja/" title="Pikkupedagogi">Pikkupedagogi</a></li> </ul></li> <br/> <li id="meta"><h4>Ominaisuudet:</h4> <ul> <li><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-login.php">Kirjaudu</a></li> <li><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/feed/" title="Seuraa t�t� sivua RSS-virran avulla"><abbr title="Really Simple Syndication">RSS</abbr></a></li> <li><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/comments/feed/" title="Kaikkien artikkeleiden kommentit RSS-virtana">Kommenttien <abbr title="Really Simple Syndication">RSS</abbr></a></li> </ul> </li> <li id="search"> <h4><label for="s">Haku:</label> </h4> <form id="searchform" method="get" action="http://blogitus.net/pikkupedagogi/"> <div> <input type="text" name="s" id="s" size="15" /><br /> <input type="submit" value="Hae" /> </div> </form> </li> </ul> </div> </div>  <div id="clearer"> </div> <div id="footer"> <p class="credit">  <cite>Moottorina <a href='/' title='Moottorina blogitus.netin tarjoama ilmainen blogi.'><strong>Ilmainen blogi</strong></a></cite></p> </div> </div> </div> </div> <div align="center" id="mainos"><br/><font size="1"><strong>Mainokset</strong><br/><br/><script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(16190886)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script> | <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(16338916)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script><br/><br/><script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(16632932)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script> | <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(17134304)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script> | <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(17130894)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script> | <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(16703808)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script><br/><br/> <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(16567294)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script> | <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(16200020)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script> | <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(16158470)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script><br/><br/> <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(16280378)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script> | <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(13915990)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script> | <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(17302636)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script> </font><br/><br/></div> <script src="http://www.google-analytics.com/urchin.js" type="text/javascript"> </script> <script type="text/javascript"> _uacct = "UA-185573-9"; urchinTracker(); </script> </body> </html>

Pikkupedagogi

Kasvatustieteellistä diskurssia VAKAVA-kokeen Samalta viivalta

Tieteenfilosofiaa…