Terveiset Jukalle, Kirstille, Matille, Janille, Jannelle, Jarille, Markolle, Karille, Leenalle, Riitalle, Kimmolle, Helleville, Artolle, Sirpalle, Aulille, Sannalle, Satulle, Kirstille, Mikolle, Ossille, Inkerille, Tuomakselle, Anulle ja muille tutuille.
Yllättävää, kuinka paljon voi saada huomiota osakseen, vaikka fyysisesti oleilee 50 km:n päässä lähimmästä kaupungista ja yli 300 km:n päässä Helsingistä!

Maalta se Pikkupedagogikin ponnista!

Yksi kaksituntinen kirjallisuuskoe, vartin haastattelu ja tunnin ryhmätilanne. Kokonaisuudessaan kyse on alle viidestä tunnista. Älkää antako sen lannistaa, oli tulos mikä tahansa. Jos nyt ei päässyt, ensi vuonna on jo monta kokemusta viisaampi kokeeseen mennessään.
Niin käy, kun on suotu. Se on korkiammas käres. Asioilla on tapana järjestyä.

Itse pääsin sisään jo toisella yrittämällä, ja olin yksi porukan nuorimpia välivuodesta huolimatta. Jos on välivuosi tiedossa, kannattaa käyttää se jotenkin järkevästi… Opiskelua, työtä, matkustelua tai jotakin muuta mielekästä ja kehittävää.

Elämästä ei kannata välivuotta pitää, vaikka koulutusputkeen sellainen tulisikin.
Helsinkiin kahdesti pyrkineenä ei kertaakaan tullut ajatelleeksi, että ei kuuluisi siihen viiden prosentin parhaimmistoon, joka pääsee sisään. Vasta vuosien päästä ymmärsi, kuinka paljon oikeastaan saavutti.

Jos on saanut opiskelupaikan, kannattaa nauttia todella hienosta saavutuksesta. Osoittakaa olevanne opiskelupaikkanne arvoisia, opiskelkaa ahkerasti. Olkaa avoimia ja aktiivisia, ja kehittäkää omaa ajatteluanne. Olkaa kriittisiä, kommentoikaa, kysykää. Osallistukaa järjestötoimintaan, tutustukaa uusiin ihmisiin. Kehittäkää itseänne ja ympäristöänne.

Tulevaisuus on tehtävä - meidän tehtävä.

Noniin, aloitetaanpa sitten. Kerro hieman itsestäsi.

Mukava kuulla ja sitten ristikuulustelu:
Miksi haet juuri ko. paikkakunnalle opiskelemaan?
Mitä tiedät LO-koulutuksesta?
Kiinnostaako aineenopettajuus?
Miten olet valmistautunut pääsykokeisiin?

Miksi sinusta tulisi hyvä opettaja?
Lempiaineesi koulussa?
Millainen on hyvä opettaja?
Millainen on sinun lempiopettajasi?
Mitkä ovat omat vahvuutesi ja heikkoutesi opiskelijana (ja opettajana)?

Mikä on mielestäsi peruskoulun suurin haaste?
Miten kehittäisit suomalaista peruskoulua?

Miksi suomalaiset lapset mielestäsi menestyvät niin hyvin kansainvälisissä vertailuissa?

Soveltuvuus kokeet alkavat yhteisellä infolla, jossa kerrotaan päivän kulusta. Sen jälkeen alkaa odottelu, joka varsinkin meillä aakkosten loppupäässä olevilla kestää keskikokoisen iäisyyden.

Haastattelu
Ensin on haastattelu, joka kestää vartin. Haastattelijoita on kolme, joista kaksi kysyy kysymyksiä ja yksi kirjoittaa. Omassa haastattelussani (en muista kummassa) haastattelijat istuivat kulmapöydän takana, haastateltavan tuoli oli aseteltu kahden metrin päähän pöydästä. Haastattelijoista kaksi katsoivat suoraan päin ja kolmas istui puoliksi selän takana. Kysymyksiä esittivät selän takana oleva ja toinen suoraan päin katsovista.

Ei siis kannata hämmästyä, jos tilanne on mahdollisimman inhottava. Helsingissä ainakin monet didaktikot ovat melko päällekäyviä haastattelijoita. Todellisuus osoittaa heidät sitten hyvin erilaisiksi.

Haastattelu kestää pitkät 15 minuuttia loppuen siihen, että haastattelijat kysyvät, onko jotakin kysyttävää…

Ryhmätilanne
Helsingissä järjestelmä toimi aiemmin ainakin siten, että haastattelusta tultua hakija arpoi itselleen ryhmätilanteeseen kolme aihetta, joista yhden valitsi. Asia-aihe antaa jonkun yhteiskunnallisen otsikon tai teeman, toiminnallinen aihe edellyttää jotakin toimintaa ja esine antaa paljon vapauksia. Ryhmätilaneteen voi toteuttaa siten, että ensimmäinen osio eläydytään koululaisiksi…

Asia-aiheita
näkökulma vaikuttaa,
formulakuljettajat esikuvia,
liikunta koulussa,

Toiminnallisia aiheita
taikatemppu,
laululeikki,
piirileikki,
rentoutus,

Esineitä
kulmaviivotin,
punakynä,
henkari,
pallo,
triangeli,

Haastattelun jälkeen oli 45 minuuttia aikaa valmistella ryhmätuokiota. Käytettävissä oli kyniä, papereita, koulun kirjasto… Itse tein päätöksen aiheesta nopeasti, jolloin jäi aikaa valmisteluun mahdollisimman paljon. Itse lähdin kokeilemaan ennakkoluulottomasti ja siitä palkittiin kyllä. Jos esineestä nousee ideoita, niitä kannattaa käyttää. Se on ehkä vaativin, mutta palkitsevin. Tavallinen tuokio riittää, mutta sitä näkee paljon. Kannattaa olla persoonallinen.

Muistakaa, että olette elinikäisiä oppijoita, joita parin tunnin koesuoritus ei saa lannistaa, oli tulos mikä hyvänsä.

Mutta eihän se toki tähän lopu, vaan toinen vaihe tulee vielä. Siitäkin voidaan keskustella, vaikka omat tietoni asiasta rajoittuvatkin Helsinkiin.

Itselleni on tästä ollut sikäli hyötyä, että tämä projekti pakottaa lukemaan kasvatustiedettä ja pohtimaan tulevaisuuden koulua vakavasti. Kasvatustieteen lukeminen taas auttaa arvioimaan omaa työtä, mikä tässä tapauksessa on välillä lohduttanut, kun työ ei aina palkitse. Lotmanin artikkeli jäi itselleni hampaan koloon, kun en siihen oikein otetta saanut enkä pystynyt tarjoamaan parasta mahdollista tukea. Se ehkä kertonee artikkelin vaativuudesta jotakin.
Onnea kokeeseen, kyllä siellä sitäkin tarvitaan.

Ovatko ne vain henkilökohtaisia kannanottoja vai onko niillä objektiivisia perusteita?

Onko olemassa ”oikeita” arvoja?

Miten opettajat osaavat opettaa tällaisia asioita, joihin he eivät itse ole saaneet koulutusta?

Oppiiko lapsi saduista, että hänen kannattaa olla moraalinen (tehdä oikein jne.), koska tästä on hänelle hyötyä – ja jos hän oppii moraalin tällaisena palkkioiden ja rangaistusten järjestelmänä, voidaanko hänen sanoa aidosti kasvavan moraaliseksi toimijaksi?

Onko ihmisten mahdoton ymmärtää, että moraali velvoittaa meitä toimimaan tietyllä tavalla täysin riippumatta siitä, mitä laki milloinkin sanoo?

Miten moraali ja moralismi sitten ovat erotettavissa toisistaan?

Ajaudummeko nyt relativismiin, oppiin moraalisten arvojen ja periaatteiden (sekä siten myös moraalin ja moralismin välisen moraalisen erottelun) suhteellisuudesta kulttuuriin, aikakauteen, viitekehykseen tai jopa yksilöön?

Voiko ihminen oppia mitä tahansa?

Minkälainen peruskoulun oppilas on ”asiantuntija”, sellainen ekaluokkalainen, joka on oppinut lukemaan vai sellainen 9-luokkalainen, joka on oppinut laskemaan toisen asteen yhtälöitä?

Miten kokeneet opettajat eroavat noviiseista?

Mistä asiantuntijatieto muodostuu?

Minkälaisia mahdollisuuksia nuorella opettajalla on tällöin toimia muutosagenttina?

Ovatko sitten opettajien työyhteisöt tuollaisia uutta tietämystä luovia yhteisöjä ja voiko opettajan professiota kuvata asiantuntijaprofessioksi tiedon luomisen näkökulmasta katsottuna?

Millä tavalla sitten tiedon rakentamiseen kulttuuriin voitaisiin päästä opetusalalla?

Miten onnistutaan siinä, että annetun opetuksen taso kohtaa kaikkien ryhmässä olevien lasten omat kehitystarpeet?

Millaisesta ideologisesta valikoinnista voi olla kyse, jos ympärillä on vain harhoja, ja nekin ovat pohjattomia?

Jos joku haluaa oikeasti saada palautettakin tekstistään, minulle voi lähettää s-postia. Näitä voi toki myös tehdä ihan itsekseen, mutta suosittelen näitä erityisesti heille, jotka eivät nyt juuri keksi, mitä VAKAVAn tiimoilta olisi vielä tehtävissä…

Pohdi asiantuntijuutta koulussa

Arvot osana kulttuuria 

(Alempana on poimittu hiukan kieli poskessa vielä astetta vaativampia sitaatteja.)
Tehtävä on tietysti helppo, jos käyttää Ctrl+F yhdistelmää ja vain hakee sitaatin, mutta jos niin teette, katsokaa myös mihin sitaatti liittyy. Olen yrittänyt nämä ylimmät sitaatit koota niin, että ne kertovat artikkelista jotain olennaista…

Kommentoikaa, niin keskustellaan.

1 Niiniluoto, Arvojen muutos ja moraalikasvatus

2 Pihlström, Satujen moraaliopetukset

3 Lehto, Konstruktivimi peruskoulun didaktiikan ohjenuoraksi?

4 Tynjälä, Opettajan asiantuntijuus ja työkulttuuri

5 Iiskala&Hurme, Metakognitio teknologisissa oppimisympäristöissä

6 Alijoki, Erityistä tukea tarvitsevien lasten integraatio ja segragaatio…

7 Pulkkinen Lapsuusiän kasvatusilmapiiri ja aikuisiän sosiaalinen toimintakyky

8 Lotman, Pelkotila – Pelon seminiotiikka venäläisessä kulttuurissa

Kenen artikkelista seuraava sitaatti on? (1-8)

”Moraalisääntöjen kohoamista itseisarvoiksi, mihin yleensä liittyy niiden ymmärtäminen ’korkeamman voiman’ tiukoiksi siveellisyysnormeiksi, kutsutaan puritanismiksi.”

”Pahuus, tai sen mahdollisuus, ei piile jossakin kauhistuttavassa, kasvottomassa toisessa, ’pahuuden akselilla’, eikä myöskään satujen mustavalkoisesti kuvatussa maailmassa, jossa hyvä aina voittaa.”

”On vaikea ymmärtää, miten ideaalinen malli toimii, jos ikäkausiin sidottua kehitystä ei oteta huomioon.”

”Opettajan työssä keskeinen osaaminen liittyy opetustaitoon ja oppimisen ohjaamisen taitoon.”

—————————————–

”Itsetunnon kehityksen kannalta on kuitenkin olennaista, että lapsi saa tuntea olevansa hyväksytty ja arvokas myös silloin, kun hän epäonnistuu.”

”[P]elot synnyttävät tietyn tekstin, joka puolestaan valitsee itselleen yleisönsä.”

”Tavoitteena on syvempi ymmärrys tutkittavasta ongelmasta ja siitä, miten eri tiedonlähteistä saatu informaatio vaikuttaa oppimiseen ja opitun tiedon soveltamiseen uusissa ongelmanratkaisutilanteissa.”

”Luokanopettajat, jotka vastustavat fyysistä integraatiota, vetoavat koulutukseensa.”

—————————————–

”Kokemuksen merkitystä ei toki ole syytä aliarvioida, mutta samalla tavoin kuin lääketieteellinen tutkimus tuottaa lääkäreille tärkeää tietoa, myös opetuksen ja oppimisen tutkimus tuottaa opettajille tärkeää tietoa.”

”Riippumatta siitä, millaista teoriaa moraalisesti hyvän ja pahan tai oikean ja väärän luonteesta edustetaan (toisin sanoen siitä, ollaanko esimerkiksi utilitarismin tai kantilaisen deontologisen etiikan kannalla), on selvää, ettei moraalisen toiminnan – ollakseen aidosti moraalista – tule motivoitua henkilökohtaisista palkkioista (tai rangaistusten pelosta) vaan vilpittömästä pyrkimyksestä tehdä oikein, toimia niin kuin pitää toimia.”

”Konstruktivismi voidaan ymmärtää siten, että yksilöt konstruoivat eli prosessoivat aktiivisesti informaatiota.”

”Luonnollisten tarpeiden (viettien) ohella ihmiseen voidaan palkintojen ja rangaistusten avulla ehdollistaa opittuja haluja ja reaktiotaipumuksia.”

—————————————–

”Puhtaassa, historiasta irrotetussa tilassa ajatus katkeaa ja puhe vaikenee.”

”Yksilötyöskentelyn puutteena todettiin, ettei se kehitä lapsen sosiaalisia taitoja.”

”Ratkaistuaan tehtävän oikein oppilaat saavat pisteitä.”

”Ympäristömme on täynnä informaatiota, jonka laatua on arvioitava kriittisesti.”

—————————————–

”Kai Hakkarainen, Tuire Palonen ja Sami Paavola (2002) ovat laajentaneet tätä tarkastelua asiantuntijuuden tematiikkaan ja lisänneet jäsennykseen kolmannen suuntauksen, tiedon luomisen metaforan.”

”Relativistit ovat kyllä oikeassa siinä, että esimerkiksi moraalin ja moralismin välisen erottelun kaltaiset moraalisesti merkitykselliset käsite-erottelut on aina suhteutettava siihen moraaliseen viitekehykseen, jonka kautta maailmaa ja toimintaamme katselemme.”

”Etäisyys sanoista tekoihin on nykyisin ehkä pitempi kuin koskaan aikaisemmin.”

”Perhe-elämä rakentuu vanhempien suhteen laadulle.”

—————————————–

”[M]etakognitio rakentuu, kehittyy ja ilmenee yksilöiden välillä ja oppijoiden yhteisessä ajattelutoiminnassa.”

”Olennaista on, että tiedon jakamisen lisäksi tuetaan oppilaiden konstruointiprosessia.”

”Akrasia tarkoittaa ’heikkoluonteisuutta’ tai ’-tahtoisuutta’: tiedämme, mikä on oikein tai mitä pitäisi tehdä, mutta toimimme silti väärin.”

”[L]isääntyvä kilpailu niukentuvista voimavaroista johtaa arvojen kovenemiseen.”

—————————————–

”[V]alinnan ehkä hankalin piirre on se, että meitä ei ole opetettu ja rohkaistu ottamaan itse kantaa asioihin.”

”[K]eskeisenä tehtävänäni on ollut paikantaa moraali siinä inhimillisen ajattelun ja käytäntöjen kentässä, joka kaikkien kasvattajien on jollakin tavalla siirrettävä kasvatettavilleen.”

”Se mikä toiselle on negatiivista eristäytyneisyyttä, voi toiselle olla positiivista itsenäisyyttä.”

”Asiantuntijan tehtävänä on selvittää ja jakaa tietoa vastuualueestaan.”

—————————————–

”Käsitteen ymmärrystä on osaltaan hankaloittanut se, että sitä on käytetty hyvin yleisellä tasolla.”

”Vertaistyhmän myönteinen vaikutus saattaa kuitenkin toisinaan jäädä toivottua vähäisemmäksi.”

”Pohdittaessa teknologian hyödyntämistä metakognition tukemisessa on oleellista muistaa myös, että teknologian käytöllä metakognition ilmentämisessä ja tukemisessa on välinearvoa, mutta ei itseisarvoa.”

”Opettaja ei jaa tietoa, vaan oppilas oppii ratkomalla yksin tai ryhmässä joko opettajan antamaa tai itse keksittyä ongelmaa.”

—————————————–

”[V]alinnan ehkä hankalin piirre on se, että meitä ei ole opetettu ja rohkaistu ottamaan itse kantaa asioihin.”

”Noviisiopettajat taas kuvasivat opetuksensa tavoitteita yksittäisten oppituntien tasolla ilman tavoitehierarkioita.”

”Metakognition voidaan siis nähdä olevan yksi taitavan ja korkeatasoisen ajattelun merkeistä, kykyä tarkastella ajattelu- ja tiedonkäsittelyä ns. lintuperspektiivistä.”

”Diskurssin logiikalla on kauaskantoiset seuraukset.”

—————————————–

”Kovin vakuuttavaa todistusaineistoa ei ole sille, että ihmisen moraalinen kehitys aina noudattaisi kohlbergilaisia askeleita.”

”Käytännössä lapsen epäilty erityisyys on vaikeuksista huolimatta diagnosoitava, koska erityispalvelujen piiriin pääseminen edellyttää lapsen erityishoidon ja kasvatuksen tarpeen toteamista.”

”Suomessa tuloerot ovat suhteellisen vähäiset ja ihmissuhteiden laatu vaikuttaa lapsen kasvuoloihin enemmän kuin taloudelliset seikat.”

”[K]onstruktivismi voidaan hyvin ymmärtää paradigmaksi.”

—————————————–

”Tractatus-teostaan edeltävissä Muistikirjoissaan Wittgenstein totesi myös stoalaista tyyneyden ihannetta mukaillen, että se, joka elää nykyhetkessä, ’elää vailla pelkoa ja toivoa’.”

”[H]yvän ammattietiikan tulisi syntyä avoimessa yhteistyössä alan omien asiantuntijoiden ja filosofien välillä.”

”Oppilaalle myönteiset oppimiskokemukset ovat ratkaisevan tärkeitä, koska ne luovat lapselle käsityksen itsestään oppijana.”

”Opettajien pitäisi olla halukkaita ottamaan tämä tehtävä vastaan, ja heillä pitäisi olla siihen taitoa.”

—————————————–

”Voidaan havaita jopa kiehtova, loogisesti vaikeasti selitettävä, muttei suinkaan satunnainen vastakkainasettelu: geopolitiikka vs. ihmisoikeudet.”

”Artikkelin keskeinen kysymys on, voidaanko teknologiaa hyödyntää oppijoiden metakognition ja siten oppimisen tukemisessa.”

”Osallistumisnäkökulman rajoituksena on se, että se ei kiinnitä huomiota käsitteellisen tiedon merkitykseen ja kognitiivisiin prosesseihin, jotka joka tapauksessa ovat keskeisiä asiantuntijuudessa.”

”Keskeinen näkemys on se, että tukipalvelut viedään oppilaiden luo eikä oppilaita tukipalveluiden luo.”

—————————————–

”Uusi oppimiskäsitys noudattelee joidenkin tutkijoiden esittämiä näkökulmia, joiden mukaan konstruktivismista johdetut periaatteet ovat ainoa tapa kehittää opetusta.”

”Hyvä saa ansionsa mukaan, samoin paha.”

”Didaktiikan näkökulmasta kiintoisampi kysymys kuin persoonallisuuden yhteys oppimiseen on opetusmenetelmien soveltuvuus persoonallisuudeltaan erilaisille oppilaille.”

”Kun asia tunnistetaan ja tunnustetaan ajoissa, vältytään turhilta epäonnistumisilta ja lapsi saa mahdollisuudet edetä kykyjensä mukaan.”

—————————————–

”Lapset oppivat ratkaisevan tärkeitä totuuksia ihmisenä olemisesta tutustumalla satujen maailmaan.”

”Teknologisten ratkaisujen avulla ympäristöön voidaan luoda oppimista tukevia ja omaa ajattelua ohjaavia tukirakenteita, jolloin oppijan on mahdollista ratkaista sellaisia ongelmia, joita hänen olisi ollut mahdotonta ratkaista itsenäisesti.”

”[E]lämme arvoin väritetyssä maailmassa, jossa eettisen arvioinnin ja suuntautumisen vaatimus asettuu eteemme yhä uudestaan ja uudestaan.”

”Kehitystausta ei sitä vastoin selittänyt psyykkistä toimintakykyä, jota määrittivät psyykkinen hyvinvointi ja itsetunto.”

—————————————–

”Opetuksen tulisi olla joustavaa, ja kaikkia oppilaita tulisi kohdella tasapuolisesti ja kunnioittavasti.”