Monivalintakysymyksiä Tynjälän artikkeliin pohjautuen…
1. Oppimisen tutkimuksen kaksi pääsuuntausta ovat
a) cognagtiivinen ja sidukaalinen.
b) didaktinen ja pedagoginen.
c) situationaalinen ja kognitiivinen.
d) konstruktivistinen ja behavioristinen.
2. Hakkarainen ym. ovat laajentaneet oppimisen tutkimusta
a) lumenluomisen metaforalla.
b) asiantuntijuuden ja tiedonluomisen käsitteillä.
c) asiantuntijuuden kustannuksella.
d) asiantuntijuuden konstruoinnilla relaatiossa informaatioon.
3. Mielensisäinen näkökulmaa asiantuntijuuteen voidaan
a) nähdä siman komponettina.
b) tiedon keskeisenä komponenttina.
c) kutsua myös kognitiiviiksi.
d) pitää tietoa painottavana.
4. Osallistumisnäkökulma asiantuntijuuteen näkee
a) asiantuntijuuden määrittäjänä osallistumisen yhteisön toimintaan.
b) kaiken duaalisena.
c) aktiivisen osaamisen asiantuntijuuden
d) osallistumisen osaksi kulttuurista praktiikkaa.
5. Asiantuntijuutta on tutkittu mm. seuraavista näkökulmista:
a) mielensisäinen, kognitiivinen ja osaaminen.
b) kognitiivinen, yhteisöön osallistuminen ja tiedon luominen.
c) henkilökohtainen, yhteisöllinen ja vuorovaikutuksellinen.
d) kutsumuksellinen (nature) ja (koulutuksen rakentama) nurture.
6. Osallistumisnäkökulmasta asiantuntijuuden keskeinen lähde on
a) sosiaalisyy.
b) sosialismi.
c) sosiologismi.
d) sosialisaatio.
7. Kognitiivinen näkökulma asiantuntijuuteen ei tarkoita
a) rutiinitehtävien automatisoitumista.
b) täsmällisempää ja nopeampaa päätöksentekokykyä.
c) kokonaisongelmien nopeampaa hahmottamista.
d) tietorakenteiden hierarkisempaa organisointumista.
8. Eksperttiyden kolme keskeistä osatekijää ovat
a) teoreettinen tieto, kokemuksellinen tieto ja itsesäätelytieto.
b) proseduraalinen tieto, empiirinen tieto ja formaali tieto.
c) intuitiivinen, faktuaalinen ja refleksiivinen tieto.
d) tiedolliset, taidolliset ja affektiiviset kokemukset.
9. Opettajan asiantuntijuuden kannalta keskeistä on substanssitiedon ja pedagogisen tietämyksen integroituminen
a) pedagogiseksi taitotiedoksi.
b) pedagogiseksi sisältötiedoksi.
c) demogogiseksi taitotiedoksi.
d) opetuskokemusten kautta rakentuvaksi proseduaaliseksi tiedoksi.
10. Itsesäätelyyn liittyvien reflektiivisyyden ja metakognitiivisten taitojen merkitys nousee erityisen tärkeäksi ammatissa, jossa näiden taitojen hallintaan tulisi ohjata myös oppilaita ja opiskelijoita, minkä vuoksi opettajankoulutuksessa onkin omaksuttu näitä asiantuntijataitoja kehittäviä
a) töitä.
b) arviointimalleja.
c) opetusmetodeja.
d) työmuotoja.
11. Kun eksperttiyteen olennaisesti kuuluvaa professionaalista formaalia informaatiota soveltaa reaali-oppimisympäristöissä ilmenevään ja niistä nousevaan problematiikkaan, se alkaa kehittyä (develope) adabtaation ja assimilaation kautta ekspertin taidoiksi, minkä vuoksi hyväksi opettajaksi kehittymisen prosessissa olisi tekstimuotoisen informaation pelkän omaksumisen sijaan suosittava
a) tiedon soveltamista.
b) tiedon muokkaamista.
c) tiedon kehittämistä.
d) taidon soveltamista.
12. Lave ja Wenger esittävät esimerkkinä nuoren maia-tytön kasvamista kätilön tehtäviin kuvaamaan
a) osallistumalla siirtyvää asiantuntijuutta.
b) liberialaisen räätälin tehtäviä.
c) teekkarien eristäytymistä AA-kerhosta.
d) hiljalleen vaativampien tehtävien kehittävää vaikutusta kasvamisessa asianluulijaksi.
13. Formaaliin koulutukseen osallistumiskulttuurin kautta siirtyvää asiantuntijuutta halutaan tuoda
a) tunnettujen alan eksperttien tuottaman literaalin materiaalin eksploratiivisella ja kreatiivisella käytöllä.
b) monipuolisten pienryhmien ja eri-ikäisten opiskelijoiden yhteisten ja yksityisten kokemusten prosessointia kriittisellä tavalla.
c) erilaisten työharjoittelujen, kuten oppisopimuskoulutuksen, monipuolisen työssäoppimisen ja opetusharjoittelun avulla.
d) ekspertti–noviisi-kulttuurista erotukseksi vertaisryhmän tuella rakennettujen oppimiskokemuksien kautta.
14. Guilen ja Griffitsin työprosessimallissa työkokemuksen hyödyntäminen koulutuksessa avaintaitomallin mukaan tapahtuu lähinnä
a) opiskelijan ja ohjaajan tiiviin vuorovaikutuksen kautta.
b) opiskelijan oman suunnittelun ja arvioinnin kautta.
c) opiskelijan oman toiminnan kriittisen reflektion kautta.
15. Suuri muutos opettajan työssä on tapahtunut
a) opettajien omista kouluajoista nykyisiin kehittyneissä opetusvälineissä.
b) elinikäisen oppimisen vaatimuksissa.
c) kulttuurin taantumisessa yksilökeskeisempään suuntaan.
d) suuren ja kiihtyvän muutoksen myötä kasvavissa vaatimuksissa.
16. Mikä seuraavista ei ole Hargravesin erittelemä opetustön kulttuuri individualistisen ja kollaboratorisen lisäksi?
a) stabiili mosaiikki.
b) balkanisaatio.
c) teennäinen kollegiaalisuus.
d) klikkiytyvä kollaboraatio.
17. Adaptiivisen ja rutiiniekspertin keskeinen ero on
a) halussa omaksua uusia tietoja.
b) suhtautumisessa käsitteiden ymmärrykseen.
c) suhtautumisessa muutokseen.
d) taidossa kehittää toimintaansa.
18. Carl Bereiterin mukaan opettajan professio ei ole moderni professio, koska
a) professionaalista tietoa jaetaan avoimesti.
b) kasvatusalalla yhteisöllisyys viihtyy lähinnä norsunluutorneissa.
c) professioon liittyvää tietoa ei rakenneta yhteisöllisesti.
d) opetus on avointa kaikissa oppilaitoksissa.
19. Konnektiivinen malli
a) yhdistelee formuloitua tietoa tunteisiin.
b) integroi formaalia ja informaalia oppimista.
c) yhdistää oppimisen käsitteitä.
d) yhdistää kauneuden ja älykkyyden työssään.
20. OECD:n tutkimusten mukaan
a) opetustyössä ollaan avoimia tekniselle kehitykselle.
b) opetustyössä luotetaan käytännön kokemukseen.
c) suomalaiset koululaiset ovat kiistatta maailman parhaita.
d) opetustyössä ollaan avoimia uudelle tutkimustiedolle.
Kaikki johon vastasin oli oikein. Kysymykseen 7 jätin vastaamatta, ku tuntu niin epäselvälle.
