Pikkupedagogi

Kommentti @ pikkupedagogi

27.4.2008 @ 6.43 |Muokkaa

Kysymysten laatijan ehdotus vastausriviksi:
VOV OVVO VOVVO OVOO

Kommentti @ pähkinä

27.4.2008 @ 7.06 |Muokkaa

Kiitoksia väittämistä! (: Mutta eikös väittämiä ollut 17 elikkä yksi vastaus puuttuu?

Kommentti @ Elina

27.4.2008 @ 8.12 |Muokkaa

Minäkin huomasin, että yksi vastaus puuttuu jostain… muuten erittäin hyvä tehtävä!

Kommentti @ länkkäri

27.4.2008 @ 10.50 |Muokkaa

tuo 14 on hämärä… ja mitä tarkoittaa tuo konstruktion syntyminen on ohjeistettua?

Kommentti @ pikkupedagogi

27.4.2008 @ 11.08 |Muokkaa

Uusi yritys:
VOV VOVVO VOVVO OVOO

Konstruktio on se, mikä syntyy konstruktoinnin tuloksena. Ja konstruktivismissahan nimenomaan korostetaan, että jokainen prosessoi omat konstruktionsa suhteessa aiempaan tietoonsa. Näin siis konstruktion syntymisen ohjeistaminen ei ole konstruktivismin periaatteiden mukaista, vaan päin vastoin.

Sainkos sotkettua?

Kommentti @ länkkäri

27.4.2008 @ 11.30 |Muokkaa

mitä muuten tarkoitetaan kun kappaleessa sanotaan että motivaatio voi olla konstruoitu kognitio, mutta muutkin selitysmallit voivat olla mahdollisia?

Kommentti @ länkkäri

27.4.2008 @ 11.41 |Muokkaa

Olen tänään kovin hankalalla päällä mutta miksi tuo nelonen on muka väärin? kirjassa sanotaan että konstruktivismin näkyvimmät suomalaiset opetussovellutukset on nähtävä juuri paradigmana…

Kommentti @ pikkupedagogi

27.4.2008 @ 11.58 |Muokkaa

Siis lisäys tuli väärään kohtaan, hö.
Yritän taas:
VO VOVVO VOOVVO OVOO

Konstruoitu kognitio viittaa siihen, että ihminen itse aktiivisesti rakentaisi motivaationsa. Se saattaa olla myös ainakin osin esim. perinnöllistä…

Kommentti @ Tyttö

27.4.2008 @ 13.10 |Muokkaa

Hei! kivoja noi väittämät mut jos vielä teet niitä ni pistä väittämän eteenu numerot! Helpottaa huomattavasti sekä niiden tekemistä että tarkistamista, eikä tule sitten vastausriviinkään sekaannuksia

Tuota minä-orientaatiota jäin miettimään. Ymmärsin että se tarkoittaa sitä että epäonnistumisen pelossa orientoidutaan tehtävään, mutta sekö tarkoittaakin sitä, ettei pystytä tekemään sitä ollenkaan kun pelätään epäonnistumista?

Kommentti @ atmos

27.4.2008 @ 15.17 |Muokkaa

Hyvät väittämät.. kiitoksia. Yksi oli väärin, kun en taaskaan lukenut ajutksella kysymystä oppia ikä kaikki..

Kommentti @ pikkupedagogi

27.4.2008 @ 19.08 |Muokkaa

s. 68:
“Minäorientaatio ilmaisee, että oppilas pyrkii epäonnistumisen pelossa kokonaan irrottautumaan tehtävästä (Lepola ym. 2002; ks. myös Lahdes 1997, 144–145).”

Mä käsitän tämän niin, että nimenomaan yritetään päästä irti koko hommasta, kun pelätään epäonnistumista.

—————————–
Juu, numerointi helpottaa kivasti kyllä, mutta se on vain tietoteknisesti haastavaa, kun ensin on nämä Microsoftin tekstinkäsittelyt, ja sitten ne tulee hötömölöksi…

Mutta koitetaan pärjätä. Yritän ryhmitellä sentään vastauksia siten, ettei ne vallan yhtenä ryppäänä tule.

Kommentti @ thoia

28.4.2008 @ 7.19 |Muokkaa

“Minäorientoituneelle oppilaalle tärkeää oppimisessa on menestyminen suhteessa muihin. Oppilas vertaa suorituksiaan muihin oppilaisiin ja on huolissaan siitä, kuinka hyvin hän eteen tulevissa tilanteissa pärjää. Oppilaan itsearviointi on siis normatiivista, ja hän kokee onnistumisen ja tyydytyksen tunteita ollessaan etevämpi kuin vertaisryhmänsä. Vastaavasti oppilaan huomatessa tehtävän olevan hänelle vaikea, hän yrittää välttää tehtävän tai keksii tekosyitä, joilla voi huonoa menestystään selittää. (Papaiannou 1995, 247.)”

http://64.233.183.104/search?q=cache:cEuvywqVzWoJ:https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/10289/URN_NBN_fi_jyu-2005214.pdf%3Fsequence%3D1+min%C3%A4orientaatio&hl=fi&ct=clnk&cd=2&gl=fi

Tuo selkeytti minulle ainakin tuota minäorientaatiota

Kommentti @ Manna

28.4.2008 @ 7.59 |Muokkaa

-Lehdon mukaan paras määritelmä konstruktivismin kategorisoimiseksi on kutsua sitä paradigmaksi.

Hmm, itse laitoin tämän vääräksi, joten jäi mietityttämään millä perusteella tämä on oikein:) Tai siis, artikkelissa sanotaan että “–konstruktivismi voidaan hyvin ymmärtää paradigmaksi”, mutta en tuon perusteella välttämättä sanoisi että se on Lehdon mielestä PARAS määritelmä. Vaiko?

Hyviä monivalintoja, sai oikein kunnolla miettiä muutamissa kohdissa.

Kommentti @ pikkupedagogi

28.4.2008 @ 13.06 |Muokkaa

s. 64:
“Nähdäkseni [Hakkarainen ym. (2004, 371)] osuvat asian ytimeen: konstruktivismin näkyvimmät suomalaiset opetussovellutukset on nähtävä juuri paradigmana tai ideologiana, jonka avulla koulutusjärjestelmää pyritään muuttamaan.”

Liekö nyt paras, mutta tähän minun nähdäkseni Lehto jollakin tavalla päätyy…

Kommentti @ Alma

3.5.2008 @ 10.50 |Muokkaa

Tuosta minäorientaatiosta… Olin vastikään didaktiikan luennoilla ja siellä käsiteltiin nämä motivaatio-orientaatiot. Siellä minä-orientaatio oli nimellä minää puolustava motivaatio-orientaatio, mikä mielestäni selkiyttää heti sen sisällön. Minäorientaatio on nimenä paljon epämääräisempi.

Sitten Pikkupedagogi, mihin artikkelin kohtaan viittaat tuolla viimeisellä väittämällä, joka siis on oikein? Saisko sivunumeroa?

Kommentti @ Tacsu

3.5.2008 @ 15.13 |Muokkaa

Hei!

Hokasin tän sivun vasta tänään, aivan mahtavia juttuja täällä käydään läpi ja kiitos vain sivujen tekijälle!

Voisiko joku viisaampi selittää/perustella minulle väitteen “Konstruktivismi ei ole uudistuksellinen korostaessaan oppilaan aktiivisuutta oppimisprosessissa.” Tarkoittaako tämä yksinkertaisesti vain sitä, että oppilaan aktiivisuutta on korostettu jo aikaisemmin, eikä se oli mitenkään uusi asia?

Kiitos!

Kommentti @ pikkupedagogi

3.5.2008 @ 19.04 |Muokkaa

Tacsu, juuri sitä…
esim. s. 67:
“Uusikylä ja Atjonen (1999, 19) huomauttavatkin, että oppilaiden aktiivisuus on suomalaisessa kasvatuskeskustelussa nähty tavoitteena jo kauan.”

Alma on tehnyt hyvän havainnon…
“Hakkaraisen mukaan koulujen muutosvastarinta palvelee yhteiskuntaa.”

Hiukan soveltavaa päättelyä, mutta tähän perustuu (s. 76):
“Hakkarainen ym. (2004, 371–372) näkevät Olsonia siteeraten yhtenä syynä koulun muuttumattomuuteen sen vanhan institutionaalisen luonteen, joka näyttää varsin hyvin palvelevan yhteiskuntaa ja yksilöä.”

Kommentti @ elise

5.5.2008 @ 8.16 |Muokkaa

Mikä kolmosessa mättää?

Kommentti @ Aku

5.5.2008 @ 10.12 |Muokkaa

“Lehdon tutkimus osoittaa, että kasvatusalan lehdissä konstruktivimista kirjoitetaan lähinnä marginaalissa.”

Lieneekö tahallinen hämäys, mutta _marginaalissa_ tuskin kirjoitetaan mitään Sivulla 62 sanotaan myös: “– kontsruktivismi näyttäisi silti olevan (kasvatus)psykologian tutkimuksen suhteellisen marginaalinen kenttä”.

Kommentti @ Täh?

5.5.2008 @ 14.08 |Muokkaa

Terve!

Kiitos viimeisimmästä vastauksesta!

Vielä tarvitsisin yhteen kysymykseen vastauksen: eli mitä eroa Konstruktivismilla ja Realismilla on? Luin tuolta Lehdon artikkelista (s.65) seuraavaa:
“Hän näkee konstruktivistisen paradigman teoreettisena vastakohtana realismin- toisin kuin konstruktivismin- ihmisen on mahdollista saada luotettavaa tietoa todellisuudesta ja hän voi myös korjata tuota tietoa.”

Voisitko vähän syventää minulle tuota lausetta ja noiden kanhden paradigman eroa?

Kommentti @ elise

5.5.2008 @ 14.20 |Muokkaa

Konstruktivismin mukaan tieto on suhteellista, näkökulmiin sidottua ja muuttuvaa. Rakennan oman tietoni ympäristöstä omien lähtökohtieni ja aiemman tiedon mukaan.

Kommentti @ pikkupedagogi

5.5.2008 @ 14.33 |Muokkaa

Eliselle. Kyllä marginaaliin kirjoittelu on hämäystä… Marginaalithan on yleensä niitä alueita, jotka kirjailijat itse jättävät tyhjiksi lukijoiden raapusteltaviksi.

Täh! Realismin ja konstruktivismin ero palautuu viime vuoden aineistoon ja Puolimatkan artikkeliin. Tältäkin sivustolta löytyy siitä juttua runsaasti… Kyse on ensinnäkin realismin ja relativismin eroista. Relativistien mukaan totuus on suhteellista ja se riippuu ympäristöstä, näkökulmasta, ihmisestä yms.

Lehto näkee konstruktivismin pohjautuvan relativismiin. Tämä siksi, että konstruktivismihan tarkoittaa sitä, että jokainen yksilö aktiivisesti etsii tietoa ja muokkaa omia tietorakenteita aiempia tietoja korjaten ja muokaten… Näin ollen tieto ei olisikaan riippuvainen totuudesta vaan jokaisen yksilön aiemmista käsityksistä ja hänen käyttämistään tietolähteistä…

———————————–
Tässä palataan siihen, että on sittenkin parempi, että opettaja vain sanoo mikä on totuus ja piste! Tämä siis Pikkupedagogin oma sarkastinen huomautus…