Artikkelin Oikein/Väärin: Lehdon artikkeli kommentit http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/ Kasvatustieteellistä diskurssia VAKAVA-kokeen Samalta viivalta Sat, 22 Nov 2008 03:10:20 +0000 http://wordpress.org/?v=MU Kirjoittaja: pikkupedagogi http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-709 Mon, 05 May 2008 14:33:52 +0000 http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-709 Eliselle. Kyllä marginaaliin kirjoittelu on hämäystä... Marginaalithan on yleensä niitä alueita, jotka kirjailijat itse jättävät tyhjiksi lukijoiden raapusteltaviksi. ;) Täh! Realismin ja konstruktivismin ero palautuu viime vuoden aineistoon ja Puolimatkan artikkeliin. Tältäkin sivustolta löytyy siitä juttua runsaasti... Kyse on ensinnäkin realismin ja relativismin eroista. Relativistien mukaan totuus on suhteellista ja se riippuu ympäristöstä, näkökulmasta, ihmisestä yms. Lehto näkee konstruktivismin pohjautuvan relativismiin. Tämä siksi, että konstruktivismihan tarkoittaa sitä, että jokainen yksilö aktiivisesti etsii tietoa ja muokkaa omia tietorakenteita aiempia tietoja korjaten ja muokaten... Näin ollen tieto ei olisikaan riippuvainen totuudesta vaan jokaisen yksilön aiemmista käsityksistä ja hänen käyttämistään tietolähteistä... ----------------------------------- Tässä palataan siihen, että on sittenkin parempi, että opettaja vain sanoo mikä on totuus ja piste! Tämä siis Pikkupedagogin oma sarkastinen huomautus... Eliselle. Kyllä marginaaliin kirjoittelu on hämäystä… Marginaalithan on yleensä niitä alueita, jotka kirjailijat itse jättävät tyhjiksi lukijoiden raapusteltaviksi. ;)

Täh! Realismin ja konstruktivismin ero palautuu viime vuoden aineistoon ja Puolimatkan artikkeliin. Tältäkin sivustolta löytyy siitä juttua runsaasti… Kyse on ensinnäkin realismin ja relativismin eroista. Relativistien mukaan totuus on suhteellista ja se riippuu ympäristöstä, näkökulmasta, ihmisestä yms.

Lehto näkee konstruktivismin pohjautuvan relativismiin. Tämä siksi, että konstruktivismihan tarkoittaa sitä, että jokainen yksilö aktiivisesti etsii tietoa ja muokkaa omia tietorakenteita aiempia tietoja korjaten ja muokaten… Näin ollen tieto ei olisikaan riippuvainen totuudesta vaan jokaisen yksilön aiemmista käsityksistä ja hänen käyttämistään tietolähteistä…

———————————–
Tässä palataan siihen, että on sittenkin parempi, että opettaja vain sanoo mikä on totuus ja piste! Tämä siis Pikkupedagogin oma sarkastinen huomautus…

]]> Kirjoittaja: elise http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-708 Mon, 05 May 2008 14:20:36 +0000 http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-708 Konstruktivismin mukaan tieto on suhteellista, näkökulmiin sidottua ja muuttuvaa. Rakennan oman tietoni ympäristöstä omien lähtökohtieni ja aiemman tiedon mukaan. Konstruktivismin mukaan tieto on suhteellista, näkökulmiin sidottua ja muuttuvaa. Rakennan oman tietoni ympäristöstä omien lähtökohtieni ja aiemman tiedon mukaan.

]]> Kirjoittaja: Täh? http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-706 Mon, 05 May 2008 14:08:43 +0000 http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-706 Terve! Kiitos viimeisimmästä vastauksesta! Vielä tarvitsisin yhteen kysymykseen vastauksen: eli mitä eroa Konstruktivismilla ja Realismilla on? Luin tuolta Lehdon artikkelista (s.65) seuraavaa: "Hän näkee konstruktivistisen paradigman teoreettisena vastakohtana realismin- toisin kuin konstruktivismin- ihmisen on mahdollista saada luotettavaa tietoa todellisuudesta ja hän voi myös korjata tuota tietoa." Voisitko vähän syventää minulle tuota lausetta ja noiden kanhden paradigman eroa? Terve!

Kiitos viimeisimmästä vastauksesta!

Vielä tarvitsisin yhteen kysymykseen vastauksen: eli mitä eroa Konstruktivismilla ja Realismilla on? Luin tuolta Lehdon artikkelista (s.65) seuraavaa:
“Hän näkee konstruktivistisen paradigman teoreettisena vastakohtana realismin- toisin kuin konstruktivismin- ihmisen on mahdollista saada luotettavaa tietoa todellisuudesta ja hän voi myös korjata tuota tietoa.”

Voisitko vähän syventää minulle tuota lausetta ja noiden kanhden paradigman eroa?

]]> Kirjoittaja: Aku http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-704 Mon, 05 May 2008 10:12:57 +0000 http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-704 "Lehdon tutkimus osoittaa, että kasvatusalan lehdissä konstruktivimista kirjoitetaan lähinnä marginaalissa." Lieneekö tahallinen hämäys, mutta _marginaalissa_ tuskin kirjoitetaan mitään ;) Sivulla 62 sanotaan myös: "-- kontsruktivismi näyttäisi silti olevan (kasvatus)psykologian tutkimuksen suhteellisen marginaalinen kenttä". “Lehdon tutkimus osoittaa, että kasvatusalan lehdissä konstruktivimista kirjoitetaan lähinnä marginaalissa.”

Lieneekö tahallinen hämäys, mutta _marginaalissa_ tuskin kirjoitetaan mitään ;) Sivulla 62 sanotaan myös: “– kontsruktivismi näyttäisi silti olevan (kasvatus)psykologian tutkimuksen suhteellisen marginaalinen kenttä”.

]]> Kirjoittaja: elise http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-703 Mon, 05 May 2008 08:16:47 +0000 http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-703 Mikä kolmosessa mättää? Mikä kolmosessa mättää?

]]> Kirjoittaja: pikkupedagogi http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-686 Sat, 03 May 2008 19:04:14 +0000 http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-686 Tacsu, juuri sitä... esim. s. 67: "Uusikylä ja Atjonen (1999, 19) huomauttavatkin, että oppilaiden aktiivisuus on suomalaisessa kasvatuskeskustelussa nähty tavoitteena jo kauan." Alma on tehnyt hyvän havainnon... "Hakkaraisen mukaan koulujen muutosvastarinta palvelee yhteiskuntaa." Hiukan soveltavaa päättelyä, mutta tähän perustuu (s. 76): "Hakkarainen ym. (2004, 371–372) näkevät Olsonia siteeraten yhtenä syynä koulun muuttumattomuuteen sen vanhan institutionaalisen luonteen, joka näyttää varsin hyvin palvelevan yhteiskuntaa ja yksilöä." Tacsu, juuri sitä…
esim. s. 67:
“Uusikylä ja Atjonen (1999, 19) huomauttavatkin, että oppilaiden aktiivisuus on suomalaisessa kasvatuskeskustelussa nähty tavoitteena jo kauan.”

Alma on tehnyt hyvän havainnon…
“Hakkaraisen mukaan koulujen muutosvastarinta palvelee yhteiskuntaa.”

Hiukan soveltavaa päättelyä, mutta tähän perustuu (s. 76):
“Hakkarainen ym. (2004, 371–372) näkevät Olsonia siteeraten yhtenä syynä koulun muuttumattomuuteen sen vanhan institutionaalisen luonteen, joka näyttää varsin hyvin palvelevan yhteiskuntaa ja yksilöä.”

]]> Kirjoittaja: Tacsu http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-682 Sat, 03 May 2008 15:13:34 +0000 http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-682 Hei! Hokasin tän sivun vasta tänään, aivan mahtavia juttuja täällä käydään läpi ja kiitos vain sivujen tekijälle! Voisiko joku viisaampi selittää/perustella minulle väitteen "Konstruktivismi ei ole uudistuksellinen korostaessaan oppilaan aktiivisuutta oppimisprosessissa." Tarkoittaako tämä yksinkertaisesti vain sitä, että oppilaan aktiivisuutta on korostettu jo aikaisemmin, eikä se oli mitenkään uusi asia? Kiitos! Hei!

Hokasin tän sivun vasta tänään, aivan mahtavia juttuja täällä käydään läpi ja kiitos vain sivujen tekijälle!

Voisiko joku viisaampi selittää/perustella minulle väitteen “Konstruktivismi ei ole uudistuksellinen korostaessaan oppilaan aktiivisuutta oppimisprosessissa.” Tarkoittaako tämä yksinkertaisesti vain sitä, että oppilaan aktiivisuutta on korostettu jo aikaisemmin, eikä se oli mitenkään uusi asia?

Kiitos!

]]> Kirjoittaja: Alma http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-679 Sat, 03 May 2008 10:50:51 +0000 http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-679 Tuosta minäorientaatiosta... Olin vastikään didaktiikan luennoilla ja siellä käsiteltiin nämä motivaatio-orientaatiot. Siellä minä-orientaatio oli nimellä minää puolustava motivaatio-orientaatio, mikä mielestäni selkiyttää heti sen sisällön. Minäorientaatio on nimenä paljon epämääräisempi. Sitten Pikkupedagogi, mihin artikkelin kohtaan viittaat tuolla viimeisellä väittämällä, joka siis on oikein? Saisko sivunumeroa? :) Tuosta minäorientaatiosta… Olin vastikään didaktiikan luennoilla ja siellä käsiteltiin nämä motivaatio-orientaatiot. Siellä minä-orientaatio oli nimellä minää puolustava motivaatio-orientaatio, mikä mielestäni selkiyttää heti sen sisällön. Minäorientaatio on nimenä paljon epämääräisempi.

Sitten Pikkupedagogi, mihin artikkelin kohtaan viittaat tuolla viimeisellä väittämällä, joka siis on oikein? Saisko sivunumeroa? :)

]]> Kirjoittaja: pikkupedagogi http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-615 Mon, 28 Apr 2008 13:06:26 +0000 http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-615 s. 64: "Nähdäkseni [Hakkarainen ym. (2004, 371)] osuvat asian ytimeen: konstruktivismin näkyvimmät suomalaiset opetussovellutukset on nähtävä juuri paradigmana tai ideologiana, jonka avulla koulutusjärjestelmää pyritään muuttamaan." Liekö nyt paras, mutta tähän minun nähdäkseni Lehto jollakin tavalla päätyy... s. 64:
“Nähdäkseni [Hakkarainen ym. (2004, 371)] osuvat asian ytimeen: konstruktivismin näkyvimmät suomalaiset opetussovellutukset on nähtävä juuri paradigmana tai ideologiana, jonka avulla koulutusjärjestelmää pyritään muuttamaan.”

Liekö nyt paras, mutta tähän minun nähdäkseni Lehto jollakin tavalla päätyy…

]]> Kirjoittaja: Manna http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-609 Mon, 28 Apr 2008 07:59:17 +0000 http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/27/oikeinvaarin-lehdon-artikkeli/#comment-609 -Lehdon mukaan paras määritelmä konstruktivismin kategorisoimiseksi on kutsua sitä paradigmaksi. Hmm, itse laitoin tämän vääräksi, joten jäi mietityttämään millä perusteella tämä on oikein:) Tai siis, artikkelissa sanotaan että "--konstruktivismi voidaan hyvin ymmärtää paradigmaksi", mutta en tuon perusteella välttämättä sanoisi että se on Lehdon mielestä PARAS määritelmä. Vaiko? :) Hyviä monivalintoja, sai oikein kunnolla miettiä muutamissa kohdissa. -Lehdon mukaan paras määritelmä konstruktivismin kategorisoimiseksi on kutsua sitä paradigmaksi.

Hmm, itse laitoin tämän vääräksi, joten jäi mietityttämään millä perusteella tämä on oikein:) Tai siis, artikkelissa sanotaan että “–konstruktivismi voidaan hyvin ymmärtää paradigmaksi”, mutta en tuon perusteella välttämättä sanoisi että se on Lehdon mielestä PARAS määritelmä. Vaiko? :)

Hyviä monivalintoja, sai oikein kunnolla miettiä muutamissa kohdissa.

]]>