Pikkupedagogi

Kommentti @ pikkupedagogi

26.4.2008 @ 7.48 |Muokkaa

Tässä siis oikein–väärin-väittämiä Niiniluodon ja Pihlströmin artikkeleista.

Kysymyksenlaatijan ehdotus vastausriviksi:
VOOVO O VOO VO VOOVO
O VOO VO VO

Kommentti @ länkkäri

26.4.2008 @ 9.54 |Muokkaa

oma rivi olisi ollut muuten sama mutta tuo 7 ja 4 tuottaa minulle vaikeuksia hyväksyä: eikö juuri relitivistien mielestä arvot ole suhteessa kulttuuriin jne… ja tuo 4 on muuten vaan hämärä… eikö elämäntapa ole juuri ympäristöstä omaksuttu, vai onko tämä joku kompa? mutta kiitos näistä, hyviä olivat mielestäni…

Kommentti @ pikkupedagogi

26.4.2008 @ 15.10 |Muokkaa

“Elämäntapana pidetään suhteellisen ympäristön opettamaa toimintatraditiota.”
Alunperin: V

Kysymyksen tekijä on tässä yrittänyt sotkea mahdollisimman paljon käsitteitä: “suhteellinen ympäristö” ynnä “toimintatraditio” samassa sekamelskassa… Ympäristö ei sinällään opeta, ympäristöstä omaksutaan. Mitä ihmettä tekee suhteellinen ympäristö… En tiedä, en ehkä sotkenut tarpeeksi, kun vaikuttaa suhteellisen oikealta tuo virke… Empä sano mitään.

Arvorelativistien mukaan kulttuuri ja ympäristö vaikuttavat arvoihin.
V

Tämä on tavallaan lyöntivirhe, koska kysymyksentekijä on tarkoittanut seuraavaa:
Arvorealistien mukaan kulttuuri ja ympäristö vaikuttavat arvoihin.
Se olisi ilman muuta väärin. Nykyinen väite näyttää olevan oikein…

Kysymyksen tekijälle kävi, kuten Jim Careylle elokuvassa Valehtelija, valehtelija…

Kommentti @ atmos

26.4.2008 @ 15.18 |Muokkaa

:)

Mä mietin tota nelosta kans aamulla ja tulin siihen tulokseen et sen on pakko olla väärin kun ei tuntunut olevan tolkkua, mutta jos se olis ollu oikein pikkupedagogin vastauksissa, niin olisin senkin hyväksynyt..
Kiitos hyvistä O/V tehtävistä.. oli pari oikein haastavaa. Ja näistä sun monivalinnoista oon oppinu et kannattaa lukee pariin kertaan se tehtävä..:)

Kommentti @ pikkupedagogi

26.4.2008 @ 15.26 |Muokkaa

Se on se keskeinen pointti, että näkee vähän kuinka v-mäisiä itseasiassa monivalinnat voi ollakaan. Toisaalta näiden tarkoitus on saada selailemaan kirjaa ongelmalähtöisesti ja -keskeisesti, vastauksia etsien.

Kommentti @ Nasu

26.4.2008 @ 19.28 |Muokkaa

Onko tuo fundamentalismi osa arvojen löystymistä samoin kun tuo toinen, arvosubjektivistinen ääripää. En oikein ymmärrä mitä tuossa oikein ajetaan takaa. Voisiko joku viisaampi selventää? Jos tuo arvojen löystyminen on kerta yksi “arvotyhjiön” muoto.

Kommentti @ pikkupedagogi

26.4.2008 @ 20.06 |Muokkaa

Kun arvot alkavat löystymään ja uhkaa syntyä arvotyhjiö, löytyy aina se pieni kansanosa, joka tuomitsee kaiken ja tietää kuinka asioiden pitäisi olla. Siis tavallaan arvojen löystyminen ja uhkaava arvotyhjiö synnyttävät fundamentalismia. Heiluriliike nääs…

Kommentti @ Sussu

27.4.2008 @ 6.45 |Muokkaa

Muokin vähän mietityttää toi fundamentalismi juttu?? niin eikös se ole niin että siinä arvojen puuttumis kappaleessa se fundamentalismi on laitettu siihen vastakohdaksi arvojen löystymiselle (ja arvojen löystymistä on se konformismi) ja samoin se puritanismi on laitettu vastakohdaksi nihilismille? Johanna on vakava blogissaan laittanut että se fundamentalismi ja puritanismi olis myös arvojen puuttumista. Mitenköhän mahtaa olla?
Hyviä noi oikein väärin väittämät! Pistää lukemaan kriittisemmin =)

Kommentti @ pikkupedagogi

27.4.2008 @ 7.13 |Muokkaa

Mä en nyt Johannan blogista löytänyt tuollaista. Mä tulkitsin sen ainakin siten, että Johanna kirjoitti ainakin osittain samaa, että kun uhkaa syntyä arvotyhjiö, syntyy vastareaktioksi fundamentalismia ja puritanismia.

Kommentti @ länkkäri

27.4.2008 @ 10.06 |Muokkaa

niin, mutta onko se vastareaktio myös osoitus arvojen puutteesta, koska niin minäkin tulkitsin johannan blogia…

Kommentti @ pikkupedagogi

27.4.2008 @ 10.55 |Muokkaa

Mun mielestä siis fundamentalismi osoittaa on vastareakti ympäristön arvotyhjiölle. Muiden arvot löystyvät, fundamentalisti haluaa palauttaa arvoja ja tuomitsee kaiken muun. Tällaisessa tilanteessa on helppoa moralistisesti tuomita toisia.

Kommentti @ Sivetti

27.4.2008 @ 12.58 |Muokkaa

Tuo neljäs kysymys hämää hiukan selventelyistä huolimatta. Artikkelissa sanotaan että “elämätapa on suhteellisen pysyvä, peritty tai ympäristöstä opittu käyttäytymiskaava” tarkoittaako ympäristöstä opittu ja ympäristön opettama sitten eri asiaa? (Väite oli siis Elämäntapaa pidetään suhteellisen ympäristön opettamaa toimintatraditiota.) Suhteellinen ympäristö on väitteessä ilmeisesti se joka on väärin, mutta entä se toimintatraditio, miten se eroaa käyttäytymiskaavasta?

Kommentti @ pikkupedagogi

27.4.2008 @ 13.52 |Muokkaa

Lähinnä kysymyksentekijä pitää virheellisenä ympäristön aktiivisuutta. Ympäristö ei varsinaisesti tee mitään, se ei esimerkiksi opeta. Ympäristössä ollaan ja sieltä omaksutaan asioita. Suhteellinen ympäristö tietysti sekin on hyvin kummallinen käsite sinällään. Toimintatraditio ja käyttäytymiskaava näin yhtäkkiä ajatellen ovat käsitteinä aika lähellä toisiaan… Tarkoitus on ollut sotkea siis suhteellinen ympäristöön eikä pysyvyyteen. Oikea olisi esimerkiksi:

Elämäntapaa pidetään ympäristöstä omaksuttuna suhteellisen pysyvänä toimintamallina.

Kommentti @ Bobcat

27.4.2008 @ 19.22 |Muokkaa

kiitos että olet jaksanut pykätä näitä kysymyksiä. Tulee “selvätkin” asiat sisäistettyä paremmin kun kysymyksen asettelut herättävät lisää kysymyksiä.

Kommentti @ pikkupedagogi

27.4.2008 @ 19.32 |Muokkaa

Se on tässä se keskeinen tavoite. Se, että opettaja kysyy, ei ole erityisen hedelmällistä, eikä varsinkaan se, että opettaja itse vastaa. Paljon hedelmällisempää on, jos opettaja saa oppijoissa heräämään kysymyksiä ja heidät asettamaan itse ongelmia, joihin etsivät vastausta. Sitten hankittua tietoa voidaan asiantuntijoiden kesken jakaa ja pohtia. Jos oppijat alkavat kehittää omia ongelmatehtäviä opettajan virheistä lähtien, ollaan jo melko pitkällä Hakkaraisen viitoittamaa tietä selkä kohden Juhani E. Lehtoa… Hehe…

Kommentti @ Miina

28.4.2008 @ 19.35 |Muokkaa

Kohlbergin teoriaa on kritisoitu sen perustumisesta arvo-objektivismiin.
Mistä perusteluja tähän? itse en löydä.

Sadut ovat keskeinen lasten kasvatuksen väline.
Itse sanoisin että sadut ovat keskeinen väline moraalikasvatuksessa, taidekasvatuksessa ym., mutta jotenkin vaikealta tuo lause noin yleisellä tasolla tuntuu

Kommentti @ pikkupedagogi

29.4.2008 @ 4.03 |Muokkaa

“Kohlbergin teoriaa on kritisoitu sen perustumisesta arvo-objektivismiin.”

Sivulta 25:
“Kohlbergin teoria on mielenkiintoinen, mutta selvästi itse sitoutunut
yhteen arvofilosofiseen malliin, jossa järkiperäinen harkinta
kykenee periaatteessa saavuttamaan yleispätevät arvot.[–]
Arvosubjektivistit ja -relativistit eivät myöskään välttämättä yhtyisi
hänen korkeimmalle tasolle antamaan ihanneasemaan. [–] Kohlberg näyttää aliarvioivan vaikeutta muotoilla näiden arvopäämäärien sisältöä
tavalla, joka voi saavuttaa yksimielistä kannatusta.”

Kohlbergin teoria siis rakentuu ajatukselle, että moraali kehittyy ihmiselle luonnostaan samojen vaiheiden kautta. Tavoitteena ovat “yleispätevät arvot”, mikä siis viittaa arvo-objektivismiin. Kohlbergin mukaan yleiset arvopäämäärät ovat olemassa.

—————————————-
“Sadut ovat keskeinen lasten kasvatuksen väline.”

Pihlström kirjoittaa sivulla 38:
“Kukaan voi tuskin kiistää sitä, että sadut ovat mitä keskeisin pienten
lasten moraalikasvatuksen metodi [–] ja liki kaiken muunkin kasvatuksen.”

Kommentti @ Jenni

2.5.2008 @ 6.09 |Muokkaa

Omko eetos aina vain ITSEISarvojen hierarkinen järjestys…? Siihen ei siis vois siältyä välinearvoja?

Kommentti @ pikkupedagogi

2.5.2008 @ 8.34 |Muokkaa

Wiktionary kertoo:
“eetos ~ moraalinen mielenlaatu tai katsomustapa.

Kyllä kai se eetos voidaan ajatella yleensä arvojen hierarkiana, mutta toisaalta voiko jonkun välinearvon katsoa kuuluvan “mielenlaatuun tai “katsomukseen”. Jos itseisarvon tilalle sijoittasi sanan perusarvot, päästään ehkä hyvin lähelle totuutta juuri merkitystä muuttamatta…

Vastasinko kysymykseen? En.

Kommentti @ pikkupedagogi

2.5.2008 @ 8.59 |Muokkaa

Eetos ry.
http://org.utu.fi/yhd/eetos/

“Eetos / ethos (~kreik.) alk. asuinpaikka, tavat, yleinen mielenlaatu, myöh. erityisesti moraalinen, eettinen katsomustapa.”

Kommentti @ Herkku

2.5.2008 @ 10.34 |Muokkaa

Heippa! Hyviä väittämiä. Yhtä kohtaa en millään ymmärrä, nimittäin Systemaattiset arvoteoriat osoittavat selkeästi arvotyhjiön idealistiseksi. Mitä tuo tarkoittaa?

Kommentti @ Herkku

2.5.2008 @ 10.36 |Muokkaa

Hymiö meinaa edellisessä viestissä 8. eli kahdeksas väittämä. Se tuli vahingossa

Kommentti @ pikkupedagogi

2.5.2008 @ 10.45 |Muokkaa

“Systemaattiset arvoteoriat osoittavat selkeästi arvotyhjiön idealistiseksi.”

Tämä viittaa sivulle 22:
“Ovatko arvot olemassa ihmisestä riippumatta? Ovatko ne vain henkilökohtaisia kannanottoja vai onko niillä objektiivisia perusteita? Onko olemassa ”oikeita” arvoja?
Näihin kysymyksiin pyrkivät vastaamaan filosofiassa esitetyt systemaattiset arvoteoriat.
Mitään yksimielisyyttä näiden teorioiden piirissä ei ole saavutettu kahden ja puolen vuosituhannen aikana – eikä sitä ole näköpiirissäkään.”

Kommentti @ Täh?

2.5.2008 @ 18.23 |Muokkaa

Voisiko joku mulle nyt kertoa tuon arvo tyhjiö jutun???

Kuuluvatko arvojen kovenemiseen absolutismi ja fundamentalismi?
Mihin konformismi ja opportunismi liittyvät? Luin noita edellisiä kirjoituksia ja menin ihan sekasin?

Koostuuko arvo tyhjiö: 1.Arvojen kovenemisesta. 2.Arvojen löystymisestä ja 3. Arvojen häviäminen????

Kommentti @ pikkupedagogi

2.5.2008 @ 20.28 |Muokkaa

s. 16:
“[V]äite maamme ajautumisesta ‘arvotyhjiöön’ näyttää olevan väärä, epätarkka tai harhaanjohtava diagnoosi nykyisestä tilanteesta.”
“Nykyisen tilanteen peruspiirteenä ei olekaan arvottomuus tai arvotyhjiö, vaan arvojen runsaus, hajanaisuus ja ristiriitaisuus.”

27: “Voimme nyt esittää kolme erilaista tapaa täsmentää puhetta ‘arvojen
puuttumisesta’ tai ‘arvotyhjiöstä’.”

Ajatellen, että arvot ovat lähtökohtaisesti hyviä, pahuus on arvottomuutta l. arvotyhjiö.

Myös arvojen koveneminen voidaan nähdään askeleina arvotyhjiön suuntaan. Kun rakkaus, perhe yms. perinteiset hyvät asiat eivät olekaan arvojen kärjessä.

Toinen tilanne, joss ajaudutaan lähemmäs arvotyhjiötä, on arvojen löytyminen. Mutta vastaavasti yleisten arvojen löystyessä, syntyy vastareaktiona absolotismia ja fundamentalismia.

Kolmas tilanne, jossa arvotyhjiö häämöttää, on moraalinen nihilismi, eettisten arvojen häviäminen. Moraalisen löystymisen vastareaktioksi kehittyy puritanismi.

———————————–
Arvotyhjiötä ei siis oikeasti pääse syntymään, koska aina tyhjiön uhatessa, nostaa radikalismi päätään. Näin siis pienen horjunnan jälkeen ihmiskunta seikkailee jollakin keskitiellä - keskimäärin…

Nyt tosin globalisaatio osaltaan räjäyttää arvomarkkinoita. Kyse ei siis ole todellakaan arvotyhjiöstä, vaan runsauden pulasta, kuten tuore kansleri artikkelissaan asian on ilmaissut.

Kommentti @ Susse

3.5.2008 @ 7.07 |Muokkaa

Onko toi konformismi esimerkkinä arvojen löystymisestä ja egoistinen utilitarismi moraalisesta nihilismistä?

Kommentti @ pikkupedagogi

3.5.2008 @ 8.21 |Muokkaa

Kyllä kai.