Pikkupedagogi

Kommentti @ Keijo

17.4.2008 @ 10.45 |Muokkaa

Mulle tuo artikkeli on kyllä ihan täyttä hepreaa. Olisin kiitollinen jos voisit jotenkin tiivistää tuon artikkelin ydinajatuksen sellaiseen muotoon, että tällainen tyhmempikin lukija sen tajuaisi.

Kommentti @ anne

17.4.2008 @ 10.53 |Muokkaa

jep, olen samaa mieltä pelkkää hepreaa, joten olisi kyllä tosi kiva saada siitä sellanen tiivis ja ” suomennettu ” paketti. Kiitos kaunis

Kommentti @ Tyttö

17.4.2008 @ 14.03 |Muokkaa

Joo..tiivistystä odotellaan Ihan pää pyörällä Itä-Länsi ja Koillinen kappaleista! Siis osaan sijoittaa kulttuuriset ilman suunnat maantieteellisten paikoille, MUTTA mitä ne sitten tarkoittavat. Mitä hyödyn tiedosta että Itä on etelässä. Mitä se kulttuurinen Itä sitten tarkoittaa? Venäjän historia kun ei ole alkuunkaan tuttua.

Sitten mielestäni tuossa sanotaan ristiin:” Paratiisi on Idässä ja helvetti Lännessä, Länsi on pohjoisessa ja Itä etelässä. Heti seuraavassa lauseessa sanotaan että Itä on ylhäällä ja etelässä ja Länsi alhaalla ja pohjoisessa…että mitäh.. mitä noilla alhaalla ja ylhäällä käsitteillä tarkoitetaan. Tuskin ainakaan ilmansuuntia koska sitten menee ristiin…

nii ja tää blogi on muuten todella hyvä!

Kommentti @ ninskuu

17.4.2008 @ 14.10 |Muokkaa

Ihanaa että löysin tän blogin.. voi olla että elämä pelastuu.. oon lähössä huomenna thaimaahan vaikka lukemiset onkin hurjasti kesken.. mutta luotan rannalla lukemiseen.. Kuitenkin, tämä Venäjä-teksti on hepreaa.. Toivottavasti täältä löytyisi helpotusta siihen!

Kommentti @ satu

17.4.2008 @ 15.25 |Muokkaa

Mahtavaa, että joku jaksaa ja viitsii selventää artikkeleiden sisältöjä ja jakaa tietonsa meille pääsykoemateriaalin kanssa takkuaville!!

Semiotiikka on myös minulla aivan hukassa, venäläisestä kulttuurista puhumattakaan! Ei ole yksi eikä kaksikaan kertaa, kun kiroa artikkeleita syvimpään pimeyteen. Filosofinen ja pohdiskeleva en ole sitten yhtään, enkä kyseisiä ominaisuuksia ole viimeisen neljän vuoden aikana tarvinutkaan työssäni koulussa (sekä avustajana, että pienen mamu-luokan opettajana). Nähtävästi pääsykokeessa halutaan nimenomaan korostaa “kasvatustieteellisessä koulutuksessa tarvittavia akateemisia opiskelutaitoja”. Käytännön työstä varsinkin pelon semiotiikka -artikkeli on kaukana.

Kuten jo edelliset materiaalin kanssa kamppalaivat totesivat, toivottavasti saisi hieman (ei ihan niinkään vähän) ymmärrysapua Lotmanin artikkeliin. Koitetaan jaksaa valitsemallamme taipaleella! Kyllä meistä vielä opettajia tulee, toivottavasti.

Kommentti @ niiskuneiti88

17.4.2008 @ 17.36 |Muokkaa

(tyttö kirjoitti)
“Heti seuraavassa lauseessa sanotaan että Itä on ylhäällä ja etelässä ja Länsi alhaalla ja pohjoisessa…että mitäh.. mitä noilla alhaalla ja ylhäällä käsitteillä tarkoitetaan. Tuskin ainakaan ilmansuuntia koska sitten menee ristiin…”

Mielestäni “ylhäällä” tarkoittaa taivasta ja paratiisia ja “alhaalla” helvettiä.

Kommentti @ maaria

17.4.2008 @ 19.48 |Muokkaa

Wuhuu, uskaltaudun nyt pitkällisen sivujen tutkiskelun jälkeen tänne kommentoimaan.
Mun mielestä toi Venäjä-artikkeli ei muutaman lukukerran jälkeen tuntunut enää niin pahalta kuin ensimmäisellä lukukerralla. Aihe on mun mielestä tosi mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Laitan tähän nyt muutamia ajatuksia, joista toivottavasti on hyötyä teille.
Eli Lotman aloittaa artikkelinsa geopolitiikan käsitteellä, joka tarkoittaa suurvaltojen mahtia naapurivaltioihin; mitä pienempi naapurivaltio sitä suurempi valta suurvallalla on ( esim. Venäjä vs. Baltian maat). Lotman nostaa geopolitiikkaa, josta Venäjällä edelleen haaveillaan, vastaan ihmisoikeudet.
Venäjällä vallitsee länsimaista poiketen yleisiä pelkotiloja, semioottisia malleja, jotka ovat juurtuneet suhteellisen syvälle. Ne ovat pysyviä komplekseja, joista on vaikea päästä eroon. Lotman esittelee näitä venäläisten kirjailijoiden, filosofien ja yhteiskuntakriitikoiden kautta. Hän nostaa yhdeksi hallitsevaksi peloksi agorafobian eli torikauhun. Venäjällä vallitsee pelko sen suurta maantieteellistä tilaa kohtaan, joka kirjailijoiden mukaan on syypää siihen, ettei Venäjällä oikein ole yhtenäistä kulttuuria…pinta-ala on niellyt sen, agorafobia vallitsee.
Venäläiset näkevät uhkaavana asiana myös pohjoisen sijaintinsa, toisin kuin me suomalaiset. Heille pohjoinen, Siperia, on pimeä ja pelottava aivan toisin kuin me Lapistamme ajattelemme! (Siperiahan on Venäjän lappi). Lotman nostaa tässä esille Radistsevin ja Puskinin ja heidän ratkaisunsa ongelmaan (itse ajattelin tutustua artikkelissa viliseviin nimiin googlettamalla ja wikipedittamalla ne!).
Toivottavasti saitte jotain irti ajatuksistani (tässä aika suppeasti enkä vielä ottanut kantaa Koillinen-kappaleeseen!). Lotmanin artikkelissa ei oikein ole mitään yhtenäistä punaista lankaa, hän vain esittelee pelkotiloja muiden ajatusten ja kirjoitusten kautta, joten älkää vaipuko epätoivoon.

Kommentti @ Suski

18.4.2008 @ 18.32 |Muokkaa

Iso kiitos pikkupedagogille tästä blogista!!
Oon tänään pähkäilly Lotmanin artikkelia ja yrittäny ymmärtää Tsaadajevin ajatuskulkua. Miten hän näkee ton Itä-Länsi jutun? Artikkelissa sanotaan että ”Tsaadajevin mukaan Idän valtava laveus ajaa ihmisen kaikilla tavoin ahtaalle samaan aikaan kun Lännen tilan rajallisuus sallii ihmisen vapaan kehityksen.” Mitä hän tällä tarkoittaa? Näkeekö hän siis Lännen paratiisina toisin kun aikasemmin artikkelissa sanotaan? Artikkelissa sanotaan myös että ”Länsi on hänelle positiivisen oppositioparin roolissa.”
Koillis kappaleessa sanotaan että Tsaadajevin ajatukset Idästä etelänä palauttaa mieleen paratiisin josta arkkipiispa Vasilin puhui…
Nyt en pysy kärryillä! Mitä ihmettä toi Tsaadajev sekoilee =)

Kommentti @ Sandy

19.4.2008 @ 8.55 |Muokkaa

Suski, Olen pähkäillyt tässä ihan samoja asioita. Lopputulos on, että mietin mitä tuo koko Lotman-äijä sekoilee! Samoin ihmetyttää, että mitä mieltä ne slavofiilit sitten on asiasta. Puhutaan “uuden koulukunnan slavofiileistä” mutta ymmärsin että juuri slavofiilit kannattavat ns. vanhaa Venäjää/Neuvostoliittoa. Olenko nyt ihan hakoteillä..

Eniten ihmetyttää siis tuo hänen käsityksensä Idästä ja Lännestä.. Miten ne kulttuuriset ja maantieteelliset käytännössä eroavat toisistaan..

ja kiitos teille jotka yritätte selventää

Kommentti @ Kenka

23.4.2008 @ 8.13 |Muokkaa

Heipä hei!

Kyllä on pähkinää tässä pelko-artikkelissa.
Kiitos Pikkupedagogille ja muille kommentoijille!

Minä yritän purkaa Tsaadajevin ristiriidan näin:

Koillinen -luvun alussa mainitaan Tsadajevin mallista:
- Itä on etelässä, (siis fyysisessä ilmansuunnassa)
-yleislaavilaisessa taas Itä on Etelässä (kulttuurinen ilmansuunta)

Sain sellaisen ajatuksen poimittua, että Tsaadajev puhuu etelän pyhistä rannoista, joka palauttaa Vasilin puheet mieleen. Vasilin mielestä siis Itä on paratiisi. Tästä päättelen, että Tsaadajev pysyy ruodussaan, ja ajattelee vain etelää paratiisina. (eikä Itää)

Kappaleesta voi lukea myös, että nämä molemmat paikat (Itä ja etelä) ovat tavoittamattomissa. —-> Venäjä pohjoinen, joten “Itämme on Siperia”

Olisiko Tsaadajevin Länsi etelässä (=paratiisi)?

Kommentti @ Kenka

23.4.2008 @ 8.32 |Muokkaa

Eiku nyt meni vikaan:

Siis Tsaadajevin Itä etelässä ja Länsi oppositiossa. Ja siitä johdetaan: Myöhempien aikojen rinnastus Itä-Pohjoinen..

Kommentti @ Manta

30.4.2008 @ 20.36 |Muokkaa

s.182
… Niimpä venäläisessä kulttuurissa Istanbul on Itää kun taas Konstantinopoli (Toinen Rooma) on Etelää tai jopa Lounasta.

Onko kukaan muu joka on jämähtänyt pohtimaan, että miksi? Kysehän on kuitenkin yhdestä ja samasta kaupungista. Liittynee jotenkin uskontoihin vai? Miten? Himmee… Näkeekö kuka muu Lotmanin artikkelissa ns. monta eri tilamallia?

Kommentti @ pikkupedagogi

30.4.2008 @ 21.54 |Muokkaa

Tämä on kyllä monista kohdin vaikea teksti. Itseäni hämää siinä erityisesti se, etten saa siihen ammatillista otetta…

Konstantinopoli on kreikkalaisroomalaisen uskonnon pääkaupunki, Istanbul taas islamin. Kuvittelisin tämän selittävän eroa kaupunkien välillä.

Kommentti @ Manta

1.5.2008 @ 5.57 |Muokkaa

Kas, mä en ollut ajatellut tuota Istanbul - islamia, mietin vaan kapeakatseisesti kristinuskon muotoja… ja noinhan sen täytyy olla. Toivottavasti…

Mä koin jonkunlaisen ahaaelämyksen kun lakkasin ajattelemasta noita kaikkia ilmansuuntia toistensa kanssa yhteydessä vaan erottelen niistä tavallaan erillisiä tilamalleja. Siten eivät ole vastakkaiset asiat päälekkäin. Tuo Tsaadajevin tilamalli on ihan oma maailmansa (, mutta toisaalta sen vuoksi juuri helppo oppia/muistaa)…

Mun mielestä tämä artikkeli ei suoraan liitykään mitenkään kasvatustieteisiin, joten sellasta ammatillista otetta siitä ei voi saadakan. Ammatillinen näkemys tähän haettaneen opehommia ajatellen jonkin tietyn substanssitiedon kautta. Mä väitän että kirjaan on haluttu laittaa yksi ihan uppo-outo artikkeli, jolla voidaan testata kuinka lukija sisäistää omalle kiinnostusalalleen vieraan tekstin, ts. tässä artikkelissa ollaan periaatteessa “samalla viivalla” kaikki jotka esim. on opiskellut kasvatustieteiden appron avoimessa yliopistossa ja ne jotka eivät ole. Hakijamateriasta marginaalisempi osa on varmaan harrastuksenaan perehtynyt venäläiseen kirjallisuuteen tässä mielessä.

Kommentti @ pikkupedagogi

1.5.2008 @ 6.15 |Muokkaa

Hienoa, että syntyy ahaa-elämyksiä. Se pitää pääsykokeisiin lukemisen mielekkäänä.

Ajatuksesi, Manta, hakijoiden laittamisesta samalle viivalle Lotmanin tekstin avulla on varmasti ainakin osatotuus. Mutta jos maalina on suomalaisen koulujärjestelmän kehittämiseen tähtäävä opettajuus, en ole oikein vakuuttunut siitä, että lähtöviiva pitäisi viedä Kiovaan…

;)

Kommentti @ Sussu

1.5.2008 @ 9.23 |Muokkaa

Terve!
Koillis kappaleen alussa sanotaan “Jos yleisslaavilainen malli samaistaa Idän Etelään, niin myöhempänä aikana Itä yhdistyy Pohjoiseen”. Mitä tällä oikein tarkoitetaan? Ilmeisesti se liittyy Tsaadajevin ajatuksiin vaikoko?

Kommentti @ pikkupedagogi

1.5.2008 @ 15.22 |Muokkaa

Mäkin olen kyllä melko solmussa näiden ilmansuuntien ja Ilmansuuntien kanssa. Koillis-kappaleessa sanotaan 189:
“Koillinen ei ole itsenäinen suunta tai kompromissi pohjoisen ja itäisen suunnan välillä, vaan ennen kaikkea Itä, vieläpä Itä äärimuodossaan.”

“

Kommentti @ pikkupedagogi

1.5.2008 @ 15.35 |Muokkaa

Mäkin olen kyllä melko solmussa näiden ilmansuuntien ja Ilmansuuntien kanssa. Koillis-kappaleessa sanotaan 189:
“Koillinen ei ole itsenäinen suunta tai kompromissi pohjoisen ja itäisen suunnan välillä, vaan ennen kaikkea Itä, vieläpä Itä äärimuodossaan.”

s. 189-190:
“Ensi lukemalta on vaikea ymmärtää, että syrjäseutu, josta Solovjov puhuu, on Moskova. Vaikuttaa siltä, että kysymys on vain siirtymälinjasta:
suhteessa Kiovaan Moskova on todellakin koillisessa. Kuitenkin todellisuudessa Solovjovilla on toinen suuntajärjestelmä. Koillinen ei ole niinkään ilmansuunta kuin paikka, ääripiste, eräänlainen eristäytyneisyyden absoluutti.”

“Suhde Koilliseen voi olla myös jyrkän kielteinen tai myönteinen.
Kielteisenä se esiintyy esimerkiksi Vladimir Solovjovilla.”

Kommentti @ pikkupedagogi

1.5.2008 @ 15.36 |Muokkaa

Yleisslaavilaisella minusta tarkoitetaan perinteistä venäläistä, jopa aikaa ennen Pietari Suurta.