Olen tuolla Lehdon artikkelin käsittelyn yhteydessä hieman tarkemmin esitellyt tätä jaettua asiantuntijuutta…

Nyt yritys ymmärtää artikkelia on paljon paljon parempi!

en silti halua edes ajatella että mitä monivalintakysymyksiä noista ylipuolisista “tutkimusesimerkeistä” siihen kokeeseen tulee..

*tuskastunut ilme*

- todelliset ongelmat, esimerkiksi joen saastumisongelma
- tavoitteena syvempi ymmärrys tutkittavasta ongelmasta ja siitä, miten eri tiedonlähteistä saatu informaatio vaikuttaa oppimiseen ja opitun tiedon soveltamiseen uusissa ongelmanratkaisutilanteissa
- oppimisympäristöön kerätty luetteloiksi tietoa erilaisista vesinäytteiden keräämisessä tarvittavista välineistä, kuten haaveista ja niiden ominaisuuksista
- Keskustelun jälkeen oppilas kirjasi oman valintansa perusteluineen oppimisympäristöön.
- Oppilas sai välittömästi tietokoneohjelmalta palautteen omasta valinnastaan.
- Palautteet ohjasivat oppilaan ajattelua ja mallinsivat haavin valintaan vaikuttavia tekijöitä.
- Palautteen pohjalta oppilaan tuli miettiä erilaisia vaihtoehtoisia tapoja edetä tehtävässä.
- Oppilaat katsoivat aiheesta videon ja saivat palata siihen työskentelyn eri vaiheissa.
- Lisämateriaalit eri haavien ominaisuuksista oli rakennettu siten, että oppilaat oivaltaisivat itse, mitä tietoa he vielä tarvitsisivat.

Alvenin ja Koedingerin tutkimuksessa hyödynnettiin Geometry Cognitive Tutor -opetustietokoneohjelma
- Tutkimuksessa 15–16-vuotiaat oppilaat ratkaisivat geometriaan liittyviä ongelmatehtäviä.
- Ongelmatehtävissä oppilaiden tuli ratkaista annetun kuvan ja sen sisältämän informaation perusteella esimerkiksi kolmion pinta-ala tai kolmion tuntemattoman kulman suuruus sekä perustella saamansa ratkaisu.
- Oppilailta vaadittiin myös tietoa, mitä tietoja ja keinoja heillä on ongelman ratkaisemiseksi.
- Geometry Cognitive Tutor -opetusohjelma sisälsi tietopankin, jossa geometrian käsitteet selitetty ja havainnollistettu esimerkein.
- Ratkaisun perustelun oppilas kirjoitti itse tai hän etsi tietopankista ratkaisuun liittyvän avainkäsitteen.
- Tietopankin tarkoituksena oli tukea oppilaiden omia selityksiä ongelmanratkaisun eri vaiheista. Oppilas ei päässyt ohjelmassa eteenpäin ennen kuin hän oli suorittanut tehtävän oikein ja antanut ratkaisulle täsmällisen selityksen.
- Ongelmanratkaisuprosessin etenemiseksi oppilaat voivat käyttää ohjelmaan sisään rakennettuja vihjeitä, jotka opastivat tiedon etsimisessä.
- Vihjeet helpottuivat asteittain.
- Ohjelmaan sisältyvät vihjeet ohjasivat oppilasta arvioimaan omaa toimintaansa ja millaista oppimisen strategiaa hänen olisi tarkoituksenmukaista käyttää tehtävässä etenemiseksi..

Knowledge Forum -verkko-oppimisympäristö seitsemännen luokan todennäköisyyslaskennan kurssilla (Hurme & Järvelä 2005)
- Oppilaat työskentelivät pareittain.
- tehtävänä oli tehdä todennäköisyystutkimus opettajan antamasta aiheesta ja tuoda ajatteluaan näkyväksi tutkimuksen eri vaiheissa sekä kommentoida toisten parien työskentelyä.
- Tutkimusaiheita olivat nopan heitto, voittaminen lotossa ja kuulien nostaminen astiasta.
- Todennäköisyystutkimuksen vaiheita olivat tutkimussuunnitelman tekeminen, kokeellinen vaihe sekä loppuraportointi.

SCI-WISE-oppimisympäristö (White ym. 2000)
- oppilaat ratkaisevat laatimiaan tutkimusongelmia
- asettaa tutkimusongelman
- muodostaa hypoteesin
- suorittaa empiirisen tutkimuksen
- analysoi tutkimusaineiston ja arvioi työskentelyään.
- Oppilas voi muokata itse, miten oppimisympäristö tukee hänen työskentelyään eri vaiheissa esimerkiksi valitsemalla itselleen ”avustajia”.
- Oppilas ennen tehtävän aloittamista miettii, mitä hän tekee ja miten sekä missä kohtaa ajattelee
tarvitsevansa avustajan apua.

Turun yliopiston luokanopettajaksi opiskelevien tutkimusmenetelmien opintojen tutkimustyöpaja Työporukka (WorkMates, WM)
- opiskelijat valitsevat todellisia tutkimusongelmia, joita pienryhmissä selvittävät tieteellistä tutkimusprosessia noudattaen.
- Näin opiskelijat pyritään sosiaalistamaan osaksi tutkivaa kulttuuria tutkimustyöpajassa työskennellään kasvokkain ja Turun yliopiston Opetusteknologiayksikön suunnittelemassa verkostoperustaisessa oppimisympäristössä, Työporukassa (WorkMates, WM)
- Työporukka mahdollistaa töitten tallennuksen ja keskustelun.
- Pienryhmät tallentavat Työporukkaan tutkimustensa eri vaiheita ja kommentoivat toisten pienryhmien töitä.
- Pienryhmien tulee huomioida toisten tutkimuksista oleelliset asiat, pohtia tutkimusten vahvuuksia ja heikkouksia, esittää kehittämisideoita ja vaihtoehtoisia näkökulmia asioihin sekä kysyä tutkimusta eteenpäin vieviä kysymyksiä.
- Pienryhmät vastaavat saamiinsa kommentteihin, jolloin Työporukkaan muodostuu keskustelua, joka pyritään saamaan mahdollisimman korkeatasoiseksi, metakognitiivista ajattelua edellyttäväksi ja kehittäväksi; pienryhmien tulee perustella antamansa kommentit jatkuvasti.
- opiskelijat tarvitsevat taitoa suunnitella oman työskentelynsä ja tutkimuksensa etenemistä
- taitoa suunnitella, milloin tarvitsevat ohjausta ja muiden kommentteja tutkimukselleen
- taitoa tarkkailla esimerkiksi työskentelynsä etenemistä Työporukassa
- opiskelijat tarvitsevat taitoa arvioida työskentelyprosessiaan