Pikkupedagogi

Kasvatustieteellistä diskurssia VAKAVA-kokeen Samalta viivalta

Ajatuksia ja sitaatteja Pihlströmin artikkelista

Kategoriassa: — pikkupedagogi @ 12:30 Sunnuntaina, Huhtikuun 6. 2008

Sami Pihlström kirjoittaa saduista ja niiden kautta lapsille välittyvästä moraalista. Artikkeli on kaiken kaikkiaan rankkaa filosofista pohdiskelua. Pihlström mm. toteaa sivulla 53: ” En kuitenkaan tässä halua eksyä teologian enkä uskonnonfilosofian alueelle tämän enempää.”

Ihmettelen vain, miten hän saa artikkelistaan niinkin pitkän, vaikka sanookin lopettavansa teologisen pohdiskelun.

Yhtenä keskeisenä tehtävänään Pihlström kokee selventää lukijoille moraali käsitteen ja erottaa sen moralismista. ”Räikeimmillään kykenemättömyys ymmärtää moraalin luonnetta saattaa näkyä paitsi lain ja moraalin sekoittamisena tai (kuten saduissa) moraalisen palkkion ja rangaistuksen naiivina liioitteluna, myös kykenemättömyytenä erottaa moraali moralismista.”

Moralismi on tiukan siveellistä elämää, joka myös jakaa omia moraalisia ohjeitaan. ”Moraalin näkökulmasta voimme todeta jonkin – tyypillisesti dogmaattisen, johonkin valmiina annettuun oppijärjestelmään perustuvan, kriittisesti reflektoimattoman, toisenlaisten ajattelutapojen kannattajia herkästi tuomitsevan – näkemyksen olevan moralistinen.”

Mitä moraali itse asiassa on? Olennainen moraalin käsitettä koskeva edellytys on, ettei moraaliseen toimintaan voida sitoutua keinona tai välineenä johonkin muuhun. Tämä moraaliin kasvavan olisi opittava niin koti- kuin koulukasvatuksessakin – niin arkipäiväisissä suhteissaan toisiin ihmisiin kuin kasvussaan ”toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä”.

Moraali kuitenkin ennen kaikkea herättää kysymyksiä, tekee elämästämme, jokaisesta teostamme, ongelmallisen. Moraali haastaa meidät pohtimaan sitä, mikä elämässämme on todella merkityksellistä, ja muistuttaa, kuinka kaukana aina olemme siitä, millaisia meidän pitäisi olla (vrt. Pihlström 2001, 2005).

Moraalin ja moralismin eroa itse Pihlströmin kuvauksen pohjalta kuvaisin Platonin luolavertauksen avulla. Moralisti luulee itse olevansa luolan ulkopuolella ja tietävänsä, että sisällä olevan näkemä varjo on vain heijastus todellisuudesta. Sen sijaan moraali herättää kysymyksen, olemmeko me sisä- vai ulkopuolella.

“Moraali on nyky-yhteiskunnassa kaikin puolin hämärtyvä ja fragmentoituva elämänalue.” 

”Artikkelissa käsitellään moraalikasvatuksen perustavaa ongelmaa satujen moraalisen sisällön pohjalta. Oppiiko lapsi saduista, että hänen kannattaa olla moraalinen (tehdä oikein jne.), koska tästä on hänelle hyötyä – ja jos hän oppii moraalin tällaisena palkkioiden ja rangaistusten järjestelmänä, voidaanko hänen sanoa aidosti kasvavan moraaliseksi toimijaksi? Tämä moraalikasvatuksen ongelma johdattaa kysymykseen siitä, mitä moraali itse asiassa on.”

”Haluan tarttua saduille tyypillisen moraalisen sisällön ja eettisen rakenteen problematiikkaan.”

“Moraali itse velvoittaa meitä aitoon sitoutumiseen, vilpittömyyteen, mutta vain tuon sitoutumisen kautta moraali voi olla todellista.”

7 Kommenttia »

439

Kommentti @ Milka

6.4.2008 @ 19.27 |Muokkaa

Hienoa, että jaksat taas auttaa meitä pääsykoeurakassa! Lisäsin blogisi blogilistalleni.

486

Kommentti @ Joh4nna

13.4.2008 @ 15.50 |Muokkaa

Taas tökkäsi luku..tän artikkelin yks kappale ei aukene mulle millään. Voisikohan joku vähän valaista, että mikä ton kappaleen keskeinen sanoma on. Kappale löytyy siis sivulta 47 ja alkaa sanoilla: ” Relativistit ovat kyllä oikeassa…”

492

Kommentti @ Tuisku

14.4.2008 @ 12.14 |Muokkaa

Ihan aluksi ihan mahtavaa, että autat täällä meitä pänttääviä:)..hmm,edelliseen kirjoitukseen,itselläni tökkäsi juuri sama kohta…eli apuja otetaan mielellään vastaan:)…pakko myös sanoa,että pruijun vipa artikkeli tuottaa mulle ainakin harmaita hiuksia…uskon, että kun artikkeli aukeaa mulle,sanoma voi ollakin todella kiinnostava..sitä odotellessa:)…

493

Kommentti @ pikkupedagogi

14.4.2008 @ 13.54 |Muokkaa

Sivulta 47 suomeksi kankeasti käännettynä:

Relativistien mukaan tieto ja totuus ovat riippuvaisia kontekstista ja kokijasta, totuus ei siis ole absoluuttinen. Pihlström myöntää relativistien ajattelun oikeaksi nimenomaan moraalin kohdalla, sillä moraalin ja moralismin ero riippuu siitä moraalisesta näkökulmasta, josta tilannetta katsotaan. Tämä absoluuttisen totuuden ja moraalin puuttumista kutsutaan tässä relativismin ongelmaksi.

Relativismin ongelma ei kuitenkaan olisi ongelma, jos sitä ajattelee moraalisesti puolueettomana, jolloin kaikki moraalijärjestelmät ovat ikään kuin samalla viivalla, yhtä ”hyvin” ympäristönsä kautta perusteltavissa. Pihlström kärjistää relativismin ”kaikki käy” -ajatukseksi. Tällöin siis mikä tahansa voi olla moraalisesti oikein oikeaan ympäristöön suhteutettuna. (Talousrikollinen voi vankilassa vaikuttaa kunnon kansalaiselta esim. murhamiehiin verrattuna.) Täydelliseen relativismiin ei voida kuitenkaan mennä, sillä moraaliin kuuluu jatkuva itsen ja muiden moraalinen arviointi.

En tiedä auttaako yhtään. Monimutkainen asia on vaikea kääntää yksinkertaiseksi… Jos tämän pohjalta voitte tarkentaa kysymyksiänne?

494

Kommentti @ Joh4nna

14.4.2008 @ 14.35 |Muokkaa

Kiitos taas suuresta avusta!! Käännöksesi oli todella hyvä.. teit monimutkaisesta asiasta hyvinkin ymmärrettävän ja ainakin mulle kappaleen sisältö aukeni.

509

Kommentti @ zeddy

18.4.2008 @ 8.10 |Muokkaa

Heips Pikkupedagogi!
Ensinnäkin suuri Kiitos blogistasi! Näistä tiivistelmistä ja asioiden selventämisistä on ollut itselleni paljon apua. Voisitko selventää mitä Pihlströmin artikkelissa tarkoitetaan modus ponens ja modus tollens -ilmaisuilla (s.52)? Ja tsemppiä kaikille tuleviin pääsykokeisiin! :)

512

Kommentti @ pikkupedagogi

18.4.2008 @ 13.50 |Muokkaa

Modus tollens ja modus ponens ovat logiikan ”sääntöjä”.

Modus ponens
Sääntö: Jos P, niin Q.
Ilmenee P
Siksi Q

Modus tollens
Sääntö: Jos P, niin Q. (P →Q)
Ei Q:ta
Siksi ei P:tä.

s. 51-52: “Yhden ajattelijan modus ponens on toisen modus tollens: ateistille ajatus siitä, että
pahimmatkin ihmiset pelastuvat, on hyvä syy olla uskomatta Jumalaan, joka moiseen pelastusoperaatioon ryhtyisi.”

Seuraava esimerkki on kovin kankea, eikä välttämättä edes kaikkien “taiteen sääntöjen” mukainen, mutta toivottavasti se jotenkin kuvaa, mistä on kyse.

Modus ponens –päättelyä
Sääntö: Jos Jumala on olemassa, niin armo pelastaa kaikki.

Jumala on,
siis kaikki pelastuvat.

Modus tollens –päättelyä
Sääntö: Jos Jumala on olemassa, niin armo pelastaa kaikki.

Kaikki eivät voi pelastua,
ei siis ole Jumalaa.

RSS-virta tämän artikkelin kommentteihin. URI jäljitykseen

Jätä kommentti

*
Syötä viereisessä kuvassa näkyvä sana tekstikenttään.
Anti-Spam Image

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

 

Mainokset

 | 

 |  |  | 

 |  | 

 |  |