Pikkupedagogi

Kasvatustieteellistä diskurssia VAKAVA-kokeen Samalta viivalta

Monivalintakysymyksiä Niiniluodon artikkelista

Kategoriassa: — pikkupedagogi @ 9:02 Lauantaina, Huhtikuun 5. 2008

Kohlbergin teorian mukaan moraali

a) kehittää jokaiselle universaalit eettiset periaatteet.

b) kehittyy vaiheittain.

c) konformoituu prenataalisesti.

d) vaihtelee kehitystasolta toiselle epälineaarisestikin.

Itseisarvon ja väliarvon

a) ero on negatiivisuuden ja positiivisuuden välillä.

b) yhteinen nimittäjä on konkreettinen arvonkantaja.

c) sosiaalinen ulottuvuus ovat preskritiiviset.

d) keskeinen ero on suhtautumisessa arvo-objektiin.

Jos Å pitää arvokkaana Ö:tä,

a) Å on arvosubjekti ja Ö on arvo-objekti.

b) Å on arvo-objekti ja Ö on arvosubjekti.

c) Å on arvon kantaja ja Ö on arvo-ominaisuus.

d) Ö on arvon kantaja, jolla on Å:n arvostama arvo-ominaisuus.

Uuden ajan filosofiassa ihminen nähdään

a) ärsykkeiden toimintaan ohjaamana.

b) intellektuallina ja eläimellisenä.

c) tavoitteiden ja uskomusten ohjaamana.

d) vakaasti harkitsevana.

Elämäntapaa voi määrittää

a) pysyvänä ja irrationaalisena.

b) ympäristön muokkaamana käyttäytymiskaavana.

c) ailahtelevana ja rationaalisena.

d) suhteellisen pysyvänä toimintaohjeena.

Postmoderni

a) on elämäntavan pysyvä ominaisuus.

b) seuraa muotia.

c) luottaa valistukseen.

d) korostaa järkiperäistä tiedostamista.

Kantin kategorinen imperatiivi

a) rakentuu hyödyn käsitteelle.

b) tarkoittaa universaloitavissa olevia ohjeita.

c) on ehdoton ohje.

d) on lainsäätämisen perusta.

Arvojen perusta on

a) kognitiivisen psykologian mukaan emotionaalisessa kokemuksessa.

b) emotionalistin mukaan tiedollinen.

c) on esimoderni ja esimoraalinen vaihe.

d) emotionalistin mukaan erilainen kuin kognitiivisessa psykologiassa.

Kolmikolla (I, V, U) Niiniluoto tarkoittaa

a) uskomusta, itseisarvoa ja välinearvoa.

b) itseisarvoa, väliarvoa ja uskomusta.

c) itsenäistä, välineellistä ja ulkoista arvoa.

d) välineellistä, utilitaristista ja infantiilia arvoa.

10 Kommenttia »

433

Kommentti @ Johanna-blogittaja

5.4.2008 @ 16.01 |Muokkaa

Hei Jaakko,
Kiitos viime vuotisesta avustasi paljon. Varmaan aina tulen pitämään sinua ensimmäisenä kasvatustieteiden opettajanani. :) Nyt on taas kova yritys päästä OKL:ään ja ajattelin, että tuo perustamani blogi pitää luku-motivaatiota hyvin yllä. Ainakin näin ensimmäiset neljä päivää se on toiminut ihan hyvin. Mukavaa, että sinäkin olit noteerannut blogini ja lisännyt sen tuonne linkki-listaasi. Noh, mutta asiaan..
Oliko sulla vastauksia näihin tekemiisi monivalintoihin? Kiitos paljon näistä kysymyksistä (kyllä olit taas kiperiä koukeroita osannut keksiä!) :D

434

Kommentti @ pikkupedagogi

5.4.2008 @ 16.24 |Muokkaa

Niin… Tuttu juttu viimevuodesta, en ihan heti kolauta tänne sitä vastausriviä. Odotan ensin kommentteja ja ehkä vastakysymyksiä.

Viime keväänä oikeastaan parhaat keskustelut ja argumentaatiot syntyivät juuri siitä, kun yksi jos toinenkin yritti perustella, miksi minun vastausrivini oli väärin… ;)

447

Kommentti @ pikkupedagogi

7.4.2008 @ 13.56 |Muokkaa

Heitän tähän nyt vastausehdotukseni:

B D A/d C B B B/d D A

/ tarkoittaa, että tietyin varauksin myös toinen vaihtoehto käy.

452

Kommentti @ thoia

8.4.2008 @ 6.03 |Muokkaa

Elämäntapa kysymyksestä: “Elämäntapa on suhteellisen pysyvä, peritty tai ympäristöstä opittu käyttäytymiskaava, jonka rationalisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi..” Eli eikö tämän mukaan vastaus ole D eikä B? Sinä tietysti hait juuri tätä, että joku lähtee korjaamaan, heh! Kiva, että viitsit näitä tänne tehdä. :)

455

Kommentti @ pikkupedagogi

8.4.2008 @ 13.22 |Muokkaa

Kysymyksen laatija on tässä ajatellut kahta eri vaihtoehtoa.

Elämäntapaa voi määrittää
b) ympäristön muokkaamana käyttäytymiskaavana.
d) suhteellisen pysyvänä toimintaohjeena.

Merkkaisin vastaukseksi B/d

B antaa ymmärtää, että elinympäristö, johon laajasti ottaen myös perimä kuuluu, ellei lapsi ole adobtoitu, muokkaa ihmistä. B on kyllä suppeahkosti oikein.

D on myös oikein, jos toimintakaavaa ja toimintaohjetta pitää synonyymeina. Kysymyksen laatija on tässä ajatellut, että toimintaohje olisi käsitteenä käyttäytymiskaavaa suppeampi. Toimintaohjeesta tulee mieleen käyttöohjekirja tms. jollainen elämäntapa siis kuitenkaan ei ole. Tietenkin fundamentalistin kohdalla näinkin tietysti voi olla.

Olet ehdottomasti hyvässä diskurssin alussa. Jatka samaan malliin.

466

Kommentti @ Perhonen

9.4.2008 @ 11.43 |Muokkaa

Joudun nyt ilmeisesti tunnustamaan tyhmyyteni, mutta mitä tarkoittavat väliarvo ja välinearvo? Tai siis mikä niiden ero on..?

467

Kommentti @ pikkupedagogi

9.4.2008 @ 12.40 |Muokkaa

Tämä lienee selvää, mutta ei kertaus pahasta ole:
Välinearvo tarkoittaa siis arvoa (arvostusta), jonka avulla pyritään saavuttamaan jotakin muuta. Esimerkiksi voi arvostaa koulutusta, koska sillä saavuttaa paremman palkan… Erotukseksi siis itseisarvoa, jossa koulutusta arvostetaan sen itsensä vuoksi…

Sen sijaan väliarvo on puhtaasti matemaattinen käsite, joka liittyy differentiaalilaskentaan… Siis kysymyksenlaatijan hämäystä!

469

Kommentti @ länkkäri

9.4.2008 @ 19.33 |Muokkaa

eikös tuo kantin kategorinen imperatiivi, tarkoita myös ehdotonta ohjetta? :O vai oonko ymmärtänyt ihan väärin?

470

Kommentti @ pikkupedagogi

9.4.2008 @ 20.42 |Muokkaa

Kantin kategorinen imperatiivi
a) rakentuu hyödyn käsitteelle.
b) tarkoittaa universaloitavissa olevia ohjeita.
c) on ehdoton ohje.
d) on lainsäätämisen perusta.

Tässäkin voi useaa vaihtoehtoa pitää oikeana. B ja myös C ja D tietyin varauksin.
Kategorisen imperatiivin määritelmä meille opetettiin filosofiassa, että ihmisen tulisi aina toimia siten, että hänen toimintamallinsa voisi toimia lakina.

477

Kommentti @ bobcat

12.4.2008 @ 19.52 |Muokkaa

Minäkin olen hieman hukassa tuon kategorisen Imperatiivin kanssa.

Tekstissähän vain sanotaan s.24. “Kantin velvollisuusetiikassa korkein motiivi on “kategorisen imperatiivin”, ehdottoman siveyslain määräysten noudattaminen(ks. Kant, 1989). ”

Wikipedia taas: Kantin ajattelussa kategorinen imperatiivi on normi, joka pätee olosuhteista riippumatta. Kategorinen imperatiivi on Kantin mukaan ehdoton normi, joka sitoo kaikkia järkeviä olentoja.

Kategorisen imperatiivin mukaan teko on moraalisesti hyvä, jos maksiimin, jonka perusteella tekoon ryhdyttiin, voitaisiin toivoa olevan yleispätevä laki. Tästä seuraa loogisesti, että ketään ihmistä ei saa käyttää välineenä, ellei hän ole samalla päämäärä: sama moraalinen laki koskee minua kuin muitakin, eikä kukaan saa erioikeuksia (tai kaksinaismoraalia). Kategorisen imperatiivin mukaan ihmisen olisi siis toimittava oman itsensä täydellistämiseksi ja muiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Kant muotoili kategorisen imperatiivin useilla tavoin:

1. Toimi aina siten, että toimintatavastasi voitaisiin tehdä yleinen moraalilaki.
2. Kohtele kaikkia ihmisiä, myös itseäsi, ikään kuin he olisivat päämääriä sinänsä, älä koskaan pelkkinä välineinä.
3. Toimi aina niin kuin tahtosi olisi eettisten periaatteittesi nojalla yleismaailmallinen lain säätäjä.
4. Toimi aina niin kuin olisit eettisine periaatteinesi päämäärien kuningaskunnan lakia säätävä jäsen.

Lakihan tuossa sanana vilahtelee, mutta eikö tuo tarkoita sitä että pitäisi toimia niin kuin toivoisi muiden toimivan samassa tilanteessa. Tuo luettelon 2. kohta (Kohtele kaikkia ihmisiä, myös itseäsi, ikään kuin he olisivat päämääriä sinänsä, älä koskaan pelkkinä välineinä.)kyllä ihmetyttää edelleen.

RSS-virta tämän artikkelin kommentteihin. URI jäljitykseen

Jätä kommentti

*
Syötä viereisessä kuvassa näkyvä sana tekstikenttään.
Anti-Spam Image

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

 

Mainokset

 | 

 |  |  | 

 |  | 

 |  |