Pikkupedagogi

Kommentti @ Ronja

4.4.2008 @ 12.29 |Muokkaa

Huh huh.. Eilen sain luettua koko kirjan loppuun.. Tuo viimoinen artikkeli oli näin ekaa kertaa luettuna aivan hepreaa.. Muuten kyllä vaikutti ihan mielenkiintoiselta opukselta..

Kommentti @ Bobcat

4.4.2008 @ 20.42 |Muokkaa

Samat fiilikset kuin Ronjalla. Viimeisen artikkelin lukenut tänään tavaamalla uudestaan ja luulen hiljalleen saavani kiinni joistain seikoista, mutta kokonaisuutta en ole pystynyt ainakaan vielä avaamaan. Intuitio asiasta on ettei se kyllä minulle selvene. Noo… onhan tässä toisaalta vielä aikaa

Kommentti @ Hanski

5.4.2008 @ 7.25 |Muokkaa

Mä aloitin konstruktivismi-artikkelista, ja sekin oli pala purtavaksi ekalla lukukerralla! Ei auennut sitten millään, mutta toisella kerralla alkoi jo hieman valaistua. Mielestäni tämän kirjan artikkelit tuntuvat paljon selkeämmiltä kuin viime vuoden kirjassa..

Kommentti @ Netta

5.4.2008 @ 20.08 |Muokkaa

Heippa!
Tuskastelin nyt todenteolla tuon Pihlströmmin artikkelin kanssa. En tajua, vaikka kuinka luen, että mikä se moraalin ja moralismin ero nyt sitten on (s.46->)! Kirjoittajahan tosin toteaa, että siihen ei voi vastata, mutta mitä ne seuraavat 4 sivua sitten yrittävät sanoa?! Se relativismin mukaanotto sekoittaa entisestään.. Kellään mitään selkeetä ajatusta tästä?

Kommentti @ Bobcat

6.4.2008 @ 13.21 |Muokkaa

Itse ymmärrän että moralismi on “suppea” moraalikäsitys johon ei kuulu tämän moraalikäsityksen itsetarkastelua. Kun taas moraali ei anna valmiita, pysyviä suhtautumistapoja asioihin. Sivulta 48. “Moraali (toisin kuin valmiina omaksuttuihin oppeihin perustuva moralismi) kuitenkin ennen kaikkea herättää kysymyksiä, tekee elämästämme, jokaisesta teostamme, ongelmallisen.”
“Hieman” huonosti selvitetty mutta itse myös vasta availemassa kyseistä asiaa

Kommentti @ Ukkis

8.4.2008 @ 11.49 |Muokkaa

Terve.
Kun nyt mahdollisuus tuli niin piti tulla todennäköisesti enemmän tietäviltä hiukan tuosta aineistosta. Monessa artikkelissa on todella paljon viittauksia lainauksiin muista teksteistä, erityisesti mieleen tulee kolmas artikkeli Konstruktivismista. Kuinka paljon näihin kannattaa käytännössä kiinnittää huomiota? Olisiko lainattuihin opuksiin perehtymisestä mitään hyötyä? Aikaa kuitenkin on rajallisesti ja tuntuu että välillä näitä lainauksia viljellään melkein jokaisessa lauseessa.

Vielä tiivistäen: Voinko luottaa siihen että kysymyksiin löytyy vastaukset tarjotusta aineistosta vai pitääkö vielä sen ulkopuolelta haalia jotain?

Kommentti @ pikkupedagogi

8.4.2008 @ 13.42 |Muokkaa

Missään tapauksessa kokeessa ei voida olettaa, että on tutustunut muihin lähteisiin. Kysymykset pohjautuvat vain Samalta viivalta 2 -teokseen. Runsas ja näkyvä lähteistö korostuu erityisesti nykyisessä järjestelmässä, jossa kirja on koottu valmiista artikkeleista. Usein tällaisissa populistisissa kurssikirjoissa lähteistö sijoitetaan loppuun tai esitetään varsin pienimuotoisesti. Sen sijaan oikeasti tieteelliseksi tarkoitetussa tekstissä lähdeviitteet on oltava prikulleen, koska lähteistö on yksi keskeinen teoksen arviointiperuste.

Onko lähdeteoksiin perehtymisestä sitten hyötyä? Kyllä ja ei.

On sikäli, että tietysti se kasvattaa tieteelliseen diskurssiin ja auttaa varmasti paljon esim. tutkielmanteko vaiheessa. Lisäksi siinä tulee tutustuttua kasvatustieteelliseen tekstiin ja kokonaiskuva laajenee.

Ja ei. Hyötyä olisi oikeasti tosi paljon, jos tarvitsisi kirjoittaa essee. Mutta koska kyseessä on monivalintakoe, joka rajoittuu kirjantietoihin, lisämateriaalin haalimisesta ei ole suoranaisesti hyötyä. Jos löytää jotakin ristiriitaista tietoa lähdemateriaaleista, siitä saatta jopa olla haittaa.

Siis, valintakoetta ajatellen siitä ei ole mitään hyötyä, mutta matkalla professionaaliksi kasvatustietelijäksi, se tietenkin kehittää, mitä enemmän lukee…

Kommentti @ Ukkis

8.4.2008 @ 14.47 |Muokkaa

Kiitos nopeasta vastauksesta ja hyvistä pointeista. Taidan ottaa nyt sen linjan etten lähteisiin ala perehtymään niin jää enemmän aikaa perehtyä itse artikkeleihin. Täytyy priorisoida kouluun pääsy mielenkiinnon edelle tässä kohtaa kun on muitakin pääsykokeita tulossa ja aikaa todellakin rajatusti.

Kommentti @ Barbababa

12.4.2008 @ 15.32 |Muokkaa

huoh…

tuntuu etten ymmärrä tosta metakognitio-kappaleesta hölkäsen pöläystä.. ihme tutkimusesimerkkejä etc. Jotenkin sen Metakognitiivinen tieto-osion esimerkit yritin ymmärtää mutta kun tulin Metakognitiivinen taito-osioon ja siihen helv noppaesimerkkiin ni teki kyllä mieli tunkea kirja uunin luukusta sisään : / ja tekee vieläkin… jos joku viisaampi haluais selventää sitä noppaesimerkkiä niin olis kiva.. uuni käy kuumana!

Kommentti @ Ruu

18.4.2008 @ 21.34 |Muokkaa

Tietäisikö joku millainen pääsykokeen kirjallinen osio on? Koostuuko se tosiaankin ainoastaan monivalintatehtävistä vai odotetaanko siinä myös essee-tyyppisiä vastauksia? Kovasti olisin kiitollinen tiedosta

Kommentti @ pikkupedagogi

19.4.2008 @ 5.56 |Muokkaa

Tästä ei itse asiassa tiedetä, ja jotka tietävät istuvat tietonsa päällä kuin hanhiemo. (Viime vuonna tätä yritettiin kysyä etukäteen.)

Todennäköisesti kokeenpääpaino on monivalintakysymyksissä. Ihmettelen, jos sieltä jotakin muuta tulee. (Olen minä tosin ennenkin hämmästynyt…)

Kommentti @ zeddy

23.4.2008 @ 7.59 |Muokkaa

Heips!
Samalta viivalta 2 - teoksen sivulla 8 todetaan seuraavasti: “Pilottivuoden pääasialliseksi tehtäväksi muodostui monivalintakokeen toimivuuden testaaminen suurella hakijamäärällä….Kokemuksesta rohkaistuneena vuonna 2007 siirryttiin Vakavan seuraavaan vaiheeseen.” Tästä voisi päätellä kokeen olevan monivalintakoe, mutta päätelmä voi toki olla vääräkin

Kommentti @ pikkupedagogi

23.4.2008 @ 14.32 |Muokkaa

Todennäköisesti kyseessä on pelkkä monivalintakoe. Ei kuitenkaan pienimuotoinen esseekään ole poissuljettu… Yksi mahdollisuus on tietysti sellainenkin, että II-vaiheeseen kutsuttaviksi valikoituvista otetaan rajatapaukset, jotka karsitaan esseen perusteella… Mutta se on siis epätodennäköistä. Ei kuitenkaan mahdotonta.

Kommentti @ Anski

28.4.2008 @ 8.00 |Muokkaa

Osallistun minakin tahan keskusteluun nain viime hetkilla…Mielestani essee-kysymykset tasta aineistosta ja kokeen luonteesta johtuen olisivat epareiluja, silla aikaisemminhan soveltuvuuskokeeseen paasi papereiden,tyokokemuksen ym.perusteella. Artikkeleista tahan asti helpoimmin ymmarrettavia ovat olleet nuo loppupaassa olevat, jotka kasittelevat asiantuntijuutta ja erilaisia oppijoita. Alkupaassa meinasi usko loppua >) Mutta tama on vain henk.koht mielipide….

Kommentti @ Gwen

28.4.2008 @ 8.19 |Muokkaa

Selailin noita tekemiäsi monivalintoja (kiitos muuten olemassaolostasi, tekee lukemisesta miellyttävämpää kun on jotain mihin treenata muistiaan ja ymmärrystään) ja heti pisti silmääni, että vastauksia periaatteessa saattoi olla enemmän kuin yksi. Eli, onko mahdollista (oliko viime vuonna) että kokeessakin olisi yhteen kysymykseen useampi oikea vastaus, ja hyväksytäänkö sitten mikä tahansa niistä oikeista vastaukseksi vai pitääkö valita “eniten oikein” ja millä perusteella sekin sitten päätetään?

Kommentti @ pikkupedagogi

28.4.2008 @ 13.28 |Muokkaa

Kokeessa oli useapia kysymyssarjoja. Siellä voi olla esimerkiksi seuraavanlainen ohje: ‘Tämän sivun kysymyksiin voi olla usempi oikea vastaus.’ Jotakin täntapaista oli viimevuonna.

Kommentti @ Manta

29.4.2008 @ 10.55 |Muokkaa

Ei hyvä ihme… täällä seikkailin juuri muillakin bloginpitäjien sivuilla ja harjotuskysymyksenä esim. jonkun venäläisen äijän nimi ja neljän eri äijän aineistossa esitetty mielipide vastausvaihtoehtoina. Kaikki vastaukset siis kuulostavat tutuilta ja pitäisi pystyä yhdistämään oikea nimi oikeaan lauseeseen. Onko jollain kokemusta, onko kokeessa noin konreettisia kysymyksiä osata kaikki esim. Lotmanin lainaamat kirjailijat? Niitä kun on muutama… toki Tsjaadajev ym. enemmän esillä olevat muistaa, mutta entä ne jota mainitaan vaan kerran/kahdesti..

Epätoivo iskee vaikka erkkaan olisi kova hinku…

Kommentti @ pikkupedagogi

29.4.2008 @ 13.21 |Muokkaa

Voin lohduttaa sillä, että nuo kysymykset ovat vaikeita varmasti kaikille niille, joille Tsehovin, Tsaadajevin ym. kirjallinen tuotanto ei ole ennestään tuttuja. Luulen kyllä, että Lotmanin artikkelista tulee jokin tuontyyppinen kysymys, mutta ei se voi montaa kysymystä tulla. Eri kirjailijat ovat kuitenkin niin keskeisessä asemassa Lotmanin artikkelissa, että olisi ihme, jos heistä ei tulisi kysymystä.