PBL oikein toteutettuna antaa jokaiselle mahdollisuuden rakentaa omaa näkemystä maailmasta, mikä ei oikein istu ajatukseen, että maailma olisi yksioikoinen…

Harmi, että löysin nämä pikkupedagogin sivut vasta eilen illalla. Toisaalta nyt päässä pyörii tuhat kysymystä ja pelottaa, miten vaikeiksi monivalinnat voidaankaan tehdä. Jännittää… Sitä on tän kuukauden aikana tullut ryvettyä useaan otteeseen melkosessa itsesäälissä. Hakijoita on miljoona, muisti takkuilee, asiaa on hirveästi ja käsitteitä paljon ja kaiken lisäksi paha kevätflunssa painaa. Mutta näistä sivuista on kyllä ollut paljon tukea. KIITOS!

Haluaisin vielä kysyä yhtä kysymystä rakkaalta pedagogilta: Mainitsit, että ongelmaperustaisen oppimisen taustalla on relativistinen käsitys. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Luin kyllä sivut 56-57, mutta asia ei ihan auennut minulle. Onko kyse nyt siis siitä, että todellisuus on tulkinnanvaraista ja kaikilla on oma näkemys yms…yms…?

On muuten suuri juttu tämä verkon kautta saatu vertaistuki. Olen kyllä ollut onnekas siinä suhteessa, että sain avoimen kautta muutaman hyvän ystävän ja heistä yhden kanssa olen painiskellut tämän pääsykoekirjan parissa. Olemme lukuloman aikana nähneet lukemisen (ja vähän muunkin:D) merkeissä muistaakseni kuusi kertaa. No ei pidä nyt liikaa fiilistellä.

Vastausta PBL-kysymykseen kiitollisena odotellen…

viime hetken paniikissa kysyisin monivalintakokeen 2. kohdasta 24. Tästä on jo kirjoitettu, mutta haluaisin vielä tarkistaa.

Koherenssiteoria on totuusteoria, joka…
Oikeana vastauksena oli laitettu D eli perustuu aiemman ajatusjärjestelmän totuudellisuuden varaan.

Itse olisin laittanu vastauksen A. ( induktoi totuutta informaatioyksikköjen yhteensovittamisella) Olenko jotenkin ymmärtänyt lauseen tai asian väärin, kun luulin että eri informaatioiden yhdistäminen on juuri koherenssiteoriaa. Esim. punainen on värikartassa, punainen on maali, tuoleja voidaan maalata = tuoli on punainen. ( joku oli tällaisen selkeän esimerkin jonnekkin laittanut =)

Vai onko kompa sanassa induktio?
Luulen tietäväni, että sana induktiivinen viittaa siihen, että ” väitteestä EI voi tehdä suoraa päätelmää” Vastaavasti kun deduktiivinen viittaa siihen, että päätelmästä voi tehdä totuudenmukaisesti toisen päätelmän ( taas hyvä esimerkki joltain: Tarja Halonen on Suomalainen, eli tarja halonen on eurooppalainen = deduktiivinen asenne. )

JOs olin ymmärtänyt tämän asian oikein niin voisitko suomentaa mitä sana induktio tarkoittaa, eli onko sillä edes mitään yhteyttä sanaan induktiivinen?

KOhta D on mielestäni enemmän yhteen postmoderniin asennoitumistapaan liittyvä?

TOivottavasti ehdit vielä vastata. Pää tuntuu olevan niin sekaisin, että helpottaisin suuresti kun tällaisia pikku solmuja saataisiin aukaistua =)

Ainakaan niin paljon.

3 Koulujen politisoitumisvaiheen jälkeen
“Muistelin sanasta sanaan kirjan sanomaa ja siellä lukee että opetussuunnitelma SÄILYTETTIIN kielipainotteisena ja ja päädyttiin tiedepainotteiseen opetukseen. Jos pilkkua aletaan viilaamaan (niinkun oletan että itse kokeessakin joutuu tekemään) niin eikös Ckin ole väärin? ja täten oikeaa vastausta… ei ole ”

Siis Vau! Uskomatonta tarkkuutta… Kielipainotteisuutta on kuitenkin lisätty oppikoulujen jälkeen…

28:aan B:kin on hyvä vaihtoehto.

7 - kohta
“Tämä oli erityisen kinkkinen! Jotenkin sekä C että D tuntuivat molemmat oikeilta. Mutta eikö ole myöskin totta että arvot muodostavat jatkumon? ‘vastakkainasettelu on turhaa’”

Hyvä hyvä!
Kyllä on totta, että arvot muodostavat jatkumon, mutta se ei ole Sihvolan sanoma! d-vaihtoehdossa oli siis personoitu tämä Sihvolaan.

“disorientaatio” on taas tällainen teennäinen termi. Orientaatio on suuntautumista ja disorientaario olisi ehkä suuntautumattomuutta…
Mä yritän tässä yhtä aikaa “indoktrinoida” teitä aktiivisesti pohtimaan ja johtamaan näitä termejä sekä luomaan teissä kriittisyyttä kasvatustieteellistä kieltä kohtaan.

2 Oppikoulujen kouluneuvostoissa
a) puolet jäsenistä oli koulun henkilökunnan edustajia.
b) tehtävät päätökset olivat melko pieniä.
c) oli alkusysäys oppilasdemokratiavajeelle.
d) tarjottiin neuvoja oppimisessa.

“Tavallaan C tosin on oikein, jos luovasti tulkitsemme historiaa.”
Eikös se selvästi ole oikea vastaus ilman luovaa tulkintaakin kun kirjassa sanotaan että kouluneuvostot syntyivät 70-l. ja 80-l. päätyi kouluneuvostojen ja demokratian alasajoon > oppilasdemokratiavaje!

3 Koulujen politisoitumisvaiheen jälkeen
a) opetuksessa lisättiin yhteiskunnallista sisältöä.
b) opetuksesta tuli kielipainotteista.
c) oppilaita alettiin viedä vierailuille demokratian syntysijoille.
d) politiikka haluttiin keskittää opettajanhuoneeseen.

oikea vastaus siis C. Muistelin sanasta sanaan kirjan sanomaa ja siellä lukee että opetussuunnitelma SÄILYTETTIIN kielipainotteisena ja ja päädyttiin tiedepainotteiseen opetukseen. Jos pilkkua aletaan viilaamaan (niinkun oletan että itse kokeessakin joutuu tekemään) niin eikös Ckin ole väärin? ja täten oikeaa vastausta… ei ole

7 Arkiajattelussa ‘kovat ja pehmeät arvot’ -jaottelu on teennäinen,
a) sillä kansaivälisessä politiikassa kaivataan pehmeämpiä arvoja.
b) koska eurot ovat lujempaa materiaalia kuin entiset markat.
c) sillä omanedun tavoittelu on inhimillistä.
d) koska Sihvolan mukaan arvot muodostavat jatkumon eikä vain ääripäitä.

Tämä oli erityisen kinkkinen! Jotenkin sekä C että D tuntuivat molemmat oikeilta. Mutta eikö ole myöskin totta että arvot muodostavat jatkumon? “vastakkainasettelu on turhaa”

10 Suomen koulujärjestelmä
a) tukee individuaalista evaluaatiota.
b) disorientoi demokratiavajeeseen.
c) preferoi diskursiivista pedagogiikka.
d) on poliittisten trendien inkluusio.

Ymmärsin oikean vastauksen kyllä koska kirjassahan sanotaan että:
“kouluyön tavoitteet mielletään tiedollisten ja individualististen päämäärien saavuttamiseksi..” mutta olisin halunnut tarkennusta että mitä B vaihtoehto tarkoittaa? Disorientoi.. Eli jotenkin ei suuntaudu demokratiavajeeseen?

28 Émilen kasvatuksen tavoitteena oli
a) seksuaalisuuden kautta rakentuva perheidylli, joka johti yhteiskunnan jäsenyyteen.
b) auttaa lasta vapautumaan yhteiskunnan orjuudesta.
c) valistusajan käsitysten kritisointi.
d) yksilön hyvinvoinnin liittäminen osaksi yhteisön hyvinvoinnin kehitystä.

Entäs B? yhteiskuntakritiikki on kuitenkin se mistä puhutaan koko ajan, että ihminen syntyy, elää ja kuolee orjuudessa. Emilen tehtävä oli parantaa vanha ihminen ja luoda uusi yksilö ja näin muuttaa yhteiskuntaa.

Kiitos tässä kaikki tästä erästä (jatkan monivalintojen ykkösosan kanssa)
Ja en halua olla mitenkään pikkuasioihin takertuva ja jokaista sinun vastausta arvostelemassa mutta tartun vain sinun heittämään haasteeseen olla uskomatta jokaista sinun vastausta. Tästähän se tiedon syventäminen syntyy kun vertaillaan ajatusmalleja, eikö? ;D

Tuossa muutama linkki, josta löytyy suurin osa tästä materiaalista.
http://pikkupedagogi.net/blogiin.doc
http://pikkupedagogi.net/monivalinta.doc