Monivalinnat osa II
1 Mikä seuraavista ei ole normaalin keskustelun peruselementti?
a) kuulluksi tulemisen kokemus
b) Keskustelu on joskus turhauttavaa ja hyödytöntä.
c) Keskustelulla on merkitystä aiheen käsittelyn kannalta.
d) Keskustelijat ovat aidossa vuorovaikutuksessa keskenään.
2 Oppikoulujen kouluneuvostoissa
a) puolet jäsenistä oli koulun henkilökunnan edustajia.
b) tehtävät päätökset olivat melko pieniä.
c) oli alkusysäys oppilasdemokratiavajeelle.
d) tarjottiin neuvoja oppimisessa.
3 Koulujen politisoitumisvaiheen jälkeen
a) opetuksessa lisättiin yhteiskunnallista sisältöä.
b) opetuksesta tuli kielipainotteista.
c) oppilaita alettiin viedä vierailuille demokratian syntysijoille.
d) politiikka haluttiin keskittää opettajanhuoneeseen.
4 Suomalaista yhteiskunnallisten aineiden opetusta kuvaa
a) objektiivisuus ja tietopainotteisuus.
b) sisältö- ja taitopainotteisuus.
c) objektiivinen keskustelevuus ja taitopainotteisuus.
d) sisältötiedon soveltaminen käytäntöön.
5 Kotimaan politiikan sijasta yhteiskunnallisessa kouluopetuksessa
a) keskitytään kansainväliseen politiikkaan.
b) on potentiaalista kriittisyyttä.
c) keskitytään poliittisen järjestelmän tietoperustaiseen opetukseen.
d) edistetään kriittisen potentiaalin kehittymistä.
6 Suomen kouluissa on olemassa selvä tarve
a) keskustella muun muassa kansainvälisestä politiikasta.
b) kehittää tietoperustaista opetusta.
c) lisätä opettajien didaktisia valmiuksia.
d) kouludemokratian nykytilan vaalimiselle.
7 Arkiajattelussa ‘kovat ja pehmeät arvot’ -jaottelu on teennäinen,
a) sillä kansaivälisessä politiikassa kaivataan pehmeämpiä arvoja.
b) koska eurot ovat lujempaa materiaalia kuin entiset markat.
c) sillä omanedun tavoittelu on inhimillistä.
d) koska Sihvolan mukaan arvot muodostavat jatkumon eikä vain ääripäitä.
8 Demokratian kaventumisella tarkoitetaan
a) Tarja Halosen hoikistumista.
b) päätöksen teon mahdollisuuden kaventumista EU:n myötä.
c) poliittisten järjestöjen jäsenmäärän roimaa laskua.
d) eduskuntavaaleissa puolueiden määrän vähentymistä.
9 Näkökulmien rajoittumista koulussa
a) on mahdollista vähentää keskustelevalla opetusmenetelmällä.
b) edesauttaa rajattomat silmälasit.
c) globaalissa diskurssissa on preferoitu.
d) on mahdollista vähentää oikeilla tutkimusmenetelmillä.
10 Suomen koulujärjestelmä
a) tukee individuaalista evaluaatiota.
b) disorientoi demokratiavajeeseen.
c) preferoi diskursiivista pedagogiikka.
d) on poliittisten trendien inkluusio.
11 Yhteisöllisen oppimisen taustalla on havainto siitä, että
a) yhteisö on se konteksti, jossa taidot auktorisoituvat.
b) yhdessä oppiminen on kivaa ja motivoi oppilaat parhaiten.
c) oppimista ei voi erottaa ympäristöstään.
d) tekemällä oppii parhaiten.
12 Nuorisosta mediassa muodostuva kuva on
a) kriittinen ja kantaaottava.
b) yksipuolisesti muodostunut.
c) digi-TV:n myötä parantunut.
d) todellista yhteinäisempi.
13 Hiljaista tietoa voidaan
a) pitää lähinnä yksilöllisenä ja jakamattomana pääomana.
b) tutkia auditomallinnuksella.
c) tuoda esiin yhteisöllisessä oppimisessa avoimessa vuorovaikutuksessa.
d) tuottaa työskentelemällä pitkään hiljaa.
14 Keskustelun ja neuvottelun tavoitteena on
a) toisen osapuolen taivuttelu ja suostuttelu.
b) oman mielipiteen ehdoton puolustaminen.
c) yhteinen ymmärrys.
d) keskustelu ja neuvottelu itsessään.
15 Suomalaiset oppilaitokset on totuttu ajattelemaan
a) opetusyhteisöinä.
b) oppimisyhteisöinä.
c) opetus- ja oppimisyhteisöinä.
d) opettaja–oppilas-yhteisöinä.
16 Mikä sanapari ei kuvaa suomalaisen oppilaan asemaa oppitunnilla?
a) kuuntele ja toista
b) puhuu ja ilmaisee
c) lue ja muista
d) kirjasta oppija
17 Kaveripiirin ryhmäkoheesio
a) ei välttämättä salli eriävän mielipiteen ilmaisua.
b) luo puitteet mielipiteistä keskustelulle.
c) kohentaa yksilöllisyyttä ryhmässä.
d) polarisoituu usein ryhmädynamiikan metadiskurssiin.
18 Koulutuskriisillä tarkoitetaan
a) kriisitilanteisiin valmistavaa koulutusta.
b) koulutuksen kiihtyvää tarvetta uudistua opetussuunnitelmatasolla.
c) koulutuksen ja työelämän välille muodostunutta kuilua.
d) yhteiskunna kyseenalaistavaa suhtautumista koulutuksen hyötyyn.
19 Mitä nimitystä PBL menetelmästä ei käytetä suomeksi?
a) ongelmakeskeinen oppiminen
b) ongelmaperustainen oppiminen
c) ongelmalähtöinen oppiminen
d) ongelmasuuntautunut oppiminen
20 Ongelmaperustaisen oppimisen kehitys on suurimmaksi osaksi lähtöisin
a) antiikin filosofeilta.
b) yliopistopedagogiikan alkutaipaleelta.
c) ammatillisen koulutuksen innovatiisesta kehittämisestä.
d) peruskoulunopettajien komitean innovatiivisuuden kehittämishankkeesta.
21 Transformaatioon ei olennaisesti liity
a) sosio-inkluusio.
b) kriittisyys.
c) refletointi.
d) diskurssi.
22 Positivismi
a) on filosofisesti positiivinen tiedesuuntaus.
b) on tiedekäsitykseltään foundationalistinen.
c) perustuu tiedeperustaltaan luonnonkansojen tutkimukseen.
d) on kasvatustieteen menelmä oppilaiden asenteiden tarkkailuun.
23 Kriittinen kasvatustiede
a) on vaikuttanut tieteen painopisteen siirtymiseen informatiivisuuden ja selitysvoimaisuuden tavoitteita kohti.
b) kritisoi historiallis-materialistista tiedonkäsitystä.
c) korostaa valistuksen perinteen vanhanaikaisuutta.
d) on tutkimuksissaan kehitellyt vain vähäisessä määrin kasvatusteoriaa.
24 Koherenssiteoria on totuusteoria, joka
a) induktoi totuutta informaatioyksikköjen yhteensovittamisella.
b) pidä totuutta ihmisestä riippuvaisena.
c) luokitellaan realistiseksi totuusteoriaksi.
d) perustuu aiemman ajatusjärjestelmän totuudellisuuden varaan.
25 Praktisessa totuusteoriassa käsitysten hyödyllisyys
a) on totuuden kriteeri.
b) on käytännönläheinen diskurssi.
c) on sen suurin ongelma.
d) totuuden kehittyminen käsitysten muuttuessa on joustavaa.
26 Asiantuntijat voivat muodostaa yksimielisen kuvan totuudesta suotuisissa olosuhteissa,
a) jos totuuskäsitys perustuu realistisiin totuusteorioihin.
b) eksplikoi konsensusteoria.
c) vaikka yksimielisyys olisi demokratinen kompromissi.
d) kuten Puolimatkan tapauksessa.
27 Puolimatkan mukaan lupaavin episteeminen totuusteoria on
a) koherenssiteoria.
b) praktinen totuusteoria.
c) realistinen totuusteoria.
d) konsensusteoria.
28 Émilen kasvatuksen tavoitteena oli
a) seksuaalisuuden kautta rakentuva perheidylli, joka johti yhteiskunnan jäsenyyteen.
b) auttaa lasta vapautumaan yhteiskunnan orjuudesta.
c) valistusajan käsitysten kritisointi.
d) yksilön hyvinvoinnin liittäminen osaksi yhteisön hyvinvoinnin kehitystä.
29 Émilen ensimmäinen lause kuuluu: ”Kaikki on hyvää lähtiessään…
a) vapaasti tutkimaan maailmaa.”
b) luojan käsistä: kaikki huononee ihmisen käsissä.”
c) vanhempiensa käsistä: yhteiskunta kohtelee monia kaltoin.”
d) kuten Émile maailmaan.
30 Rousseaun mukaan aikuisjärki
a) kiinnittyy lapsuuden aistikokemuksiin.
b) rakentuu maailman ohjatulle havainnoinnille.
c) on itsessään tavoiteltava ihmisominaisuus.
d) kehittyy vuorovaikutuksessa ympäröivään maailmaan aikuisten ohjaamien kokemusten kautta.
31 Yksi keskeisimpiä kysymyksiä Émilessä on
a) aikalaishistorian heikkoudet.
b) vapauden ja vallankäytön suhde.
c) Émilen saaman kasvatuksen vaikutus tämän tulevaisuuteen.
d) Émilen luovuuden kehittyminen.
