Oikein vai väärin?

Kategoriassa: VAKAVA 1 — pikkupedagogi @ 6:19 Keskiviikkona, Huhtikuun 11. 2007

</p> <p>Seuraavassa on viitisenkymmentä väitettä pohjautuen Samalta viivalta -teokseen.<br /> Ne ovat oikein - väärin väittämiä. Siis vastaus on O tai V.<br /> En ainakaan vielä laita näihin oikeita vastauksia. Keskeistä näiden ratkaisussa onkin itse pohtia… Vastaan kyllä jos on kysymyksiä.</p> <p>—————————————————————</p> <p>Suomalaisessa koulussa oppikirjan asema on keskeinen.</p> <p>Suomalaisessa kulttuurissa on vielä herkkiä kohtia, jotka vaientavat keskustelua.</p> <p>Kasvatustiede on tutkimuksissaan hyödyntänyt monien tieteiden menetelmiä.</p> <p>Totuuden saavuttamiseen vaaditaan konsensusteorian määritelmän mukaan ideaalitila.</p> <p>Foundationalistiset tieteen päämäärät ovat tyypillisiä luonnontieteille.</p> <p>Totuusjärjestelmien määrittely on koherenssiteoreettisen totuuden määrittelyn keskeinen ongelma.</p> <p>Keskustelu ei ole demokratian kannalta välttämätöntä.</p> <p>Kriittinen potentiaali tarkoittaa, että PBL tuottaa kriittisyyttä.</p> <p>Positivismin soveltaminen kasvatustieteessä tuottaa tilastomatemaattisia analyyseja.</p> <p>Kasvatustiede on sidoksissa moniin tieteisiin ainesisältöjen dianetiikan kautta.</p> <p>Tieteen vallankumous tarkoittaa vallitsevan paradigman kyseenalaistamista.</p> <p>Episteeminen totuuskäsitys pitää totuutta ihmisten ulkopuolisena.</p> <p>Sisältökeskeisellä opetuksella vähennetään mahdollisuutta keskusteluun ja kriittisyyteen.</p> <p>Keskustelu on koulussa uusi opetusmenetelmä.</p> <p>Kasvatustiede tarjoaa opettajille kasvatus- ja opetusteorian.</p> <p>PBL on yksi vastaus työelämän ja koulutuksen välisiin ristiriitoihin.</p> <p>Postmodernissa relativismissa on keskeistä arvomuutos.</p> <p>Konsensusteoria pohjautuu ajatukseen asiantuntijoiden päätymisestä totuuteen.</p> <p>Transaktio on keskeinen paradigma suhteessa reflektioon.</p> <p>Inquiry-Based Learning on sovellus Problem Based Learningistä.</p> <p>Suomella olisi hyvä mahdollisuus edistää kansainvälistä keskustelua.</p> <p>Episteeminen totuuskäsitys tieteen luotettavuuden perustelemisessa perustuu kehäpäätelmään.</p> <p>Positivismin episteeminen lähtökohta on relativismi.</p> <p>Itserakkaus on Rousseaun mielestä tärkeää erityisesti yhteiskunnassa.</p> <p>Ongelmaperustaisessa opetuksessa tiedon sijasta tärkeää on itse ongelmanratkaisuprosessi.</p> <p>Didaktinen tutkimus on tuottanut laajaa tietoa oppimisesta.</p> <p>Realistiset totuusteoriat pitävät totuutta ihmisten käsitysten realisoitumisena.</p> <p>Humanismi pohjautuu behavioristiseen perinteeseen.</p> <p>Pohjoismaiset nuoret ovat selvästi sisäpolitiikkaa kiinnostuneempia kansainvälisestä politiikasta.</p> <p>Ongelmaperustainen oppiminen tuottaa kriittisyyttä.</p> <p>Arvomurros tarkoitti, että arvovapaa tutkimus kyseenalaistettiin.</p> <p>Émile-teoksen mukaan yhteiskunta orjuuttaa ihmisen.</p> <p>Ongelmaperustaisen oppimisen pohjalla on relativistinen tiedon käsitys.</p> <p>Suomalaisten nuorten kokemuksissa opettajat eivät kiellä osallistumista keskusteluun.</p> <p>Empiristisissa tutkimuksissa kokemusperäinen tieto on teorioiden lähtökohta.</p> <p>”Totuus, koko totuus ja vain totuus” kuvaa hyvin relativistisia tieteen päämääriä.</p> <p>Rousseaun Émilessä oli paljon samoja aineksia kuin muussa valituksen ajan keskustelussa.</p> <p>Arviointi suoritetaan ongelmaperustaisen oppimisen ratkaisuvaiheessa.</p> <p>Rousseaun Émile teos tunnetaan hyvin ja siksi siihen viitataan usein.</p> <p>Aistihavainnot ovat tunteiden ja järjen kehittymisen edellytys Rousseaun kasvatuksessa.</p> <p>Problem Based Learning on selkeä toimintamalli.</p> <p>Suomalaisissa kouiluissa oppilaita kannustetaan mielipiteen muodostamiseen.</p> <p>Ongelmaperustainen oppiminen on keksittyjen ongelmien ratkaisemista.</p> <p>Totuus, ihmislähtöisyys ja monipuolisuus ovat tieteen kognitiivisia päämääriä.</p> <p>Totuus voidaan saavuttaa Rousseaun mielestä tutkimuksen avulla.</p> <p>Kasvatustieteen tutkimusalue on melko rajattu ja selkeä.</p> <p>Vapaus on Rousseaun mielestä vapautta valita aikuisen näyttämä suunta.</p> <p>Suomessa oppilaskuntatoiminta on nuorten passiivisuudesta huolimatta poikkeuksellisen aktiivista.</p> <p>Kasvatusoppi oli suomalaisessa kasvatustieteessä positivistinen vaihe.</p> <p>Relativismin mukaan tieteen avulla voidaan selvittää totuudenmukainen todellisuus.</p> <p>Émileen kirjoitettiin myös jatko-osaa, jossa Émilen kasvatus osoittautui onnistuneeksi. </p> </div> <div class="feedback"> </div>  </div> <h2 id="comments">32 Kommenttia <a href="#postcomment" title="Kommentoi">»</a> </h2> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-17">17</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ <a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/' rel='external nofollow'>pikkupedagogi</a></p> <p class="commentinfo">11.4.2007 @ 21.11 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=17'>Muokkaa</a></p> <p>Tässä väitteet ja vastaukset on ryhmitelty artikkeleittain, jotta viitteiden etsiminen olisi helpompaa, ja toisaalta, jottei vastaukset tulisi ihan “ilmaiseksi”.</p> <p>Vastaukset:</p> <p>Keskustelu on koulussa uusi opetusmenetelmä. V<br /> Suomalaisessa koulussa oppikirjan asema on keskeinen. O<br /> Suomalaisessa on vielä herkkiä kohtia, jotka vaientavat keskustelua. V<br /> Keskustelu ei ole demokratian kannalta välttämätöntä. V<br /> Sisältökeskeisellä opetuksella vähennetään mahdollisuutta keskusteluun ja kriittisyyteen. O<br /> Suomella olisi hyvä mahdollisuus edistää kansainvälistä keskustelua. O<br /> Pohjoismaiset nuoret ovat selvästi sisäpolitiikkaa kiinnostuneempia kansainvälisestä politiikasta. V<br /> Suomalaisten nuorten kokemuksissa opettajat eivät kiellä osallistumista keskusteluun. O<br /> Suomalaisissa kouiluissa oppilaita kannustetaan mielipiteen muodostamiseen. V<br /> Suomessa oppilaskuntatoiminta on nuorten passiivisuudesta huolimatta poikkeuksellisen aktiivista. V</p> <p>Ongelmaperustainen oppiminen on keksittyjen ongelmien ratkaisemista. V<br /> Arviointi suoritetaan ongelmaperustaisen oppimisen ratkaisuvaiheessa. V<br /> Ongelmaperustainen oppiminen tuottaa kriittisyyttä. V<br /> Ongelmaperustaisessa opetuksessa tiedon sijasta tärkeää on itse ongelmanratkaisuprosessi. O<br /> PBL on yksi vastaus työelämän ja koulutuksen välisiin ristiriitoihin. O<br /> Transaktio on keskeinen paradigma suhteessa reflektioon. V<br /> Ongelmaperustaisen oppimisen pohjalla on relativistinen tiedon käsitys. O</p> <p>Kasvatustieteen tutkimusalue on melko rajattu ja selkeä. V<br /> Kasvatusoppi oli suomalaisessa kasvatustieteessä positivistinen vaihe. O<br /> Empiristisissa tutkimuksissa kokemusperäinen tieto on teorioiden lähtökohta. O<br /> Arvomurros tarkoitti, että arvovapaa tutkimus kyseenalaistettiin. O<br /> Positivismin episteeminen lähtökohta on relativismi. V<br /> Didaktinen tutkimus on tuottanut laajaa tietoa oppimisesta. V<br /> Kasvatustiede tarjoaa opettajille kasvatus- ja opetusteorian. V</p> <p>Konsensusteoria pohjautuu ajatukseen asiantuntijoiden päätymisestä totuuteen. O<br /> Problem Based Learning on selkeä toimintamalli. V<br /> Humanismi pohjautuu behavioristiseen perinteeseen. V (/O)<br /> Inquiry-Based Learning on sovellus Problem Based Learningistä. O<br /> Kriittinen potentiaali tarkoittaa, että PBL tuottaa kriittisyyttä. V</p> <p>Kasvatustiede on sidoksissa moniin tieteisiin ainesisältöjen dianetiikan kautta. V<br /> Kasvatustiede on tutkimuksissaan hyödyntänyt monien tieteiden menetelmiä. O<br /> Totuus, ihmislähtöisyys ja monipuolisuus ovat tieteen kognitiivisia päämääriä. V<br /> Relativismin mukaan tieteen avulla voidaan selvittää totuudenmukainen todellisuus. V<br /> ”Totuus, koko totuus ja vain totuus” kuvaa hyvin relativistisia tieteen päämääriä. V<br /> Foundationalistiset tieteen päämäärät ovat tyypillisiä luonnontieteille. O<br /> Positivismin soveltaminen kasvatustieteessä tuottaa tilastomatemaattisia analyyseja. V<br /> Tieteen vallankumous tarkoittaa vallitsevan paradigman kyseenalaistamista. O<br /> Postmodernissa relativismissa on keskeistä arvomuutos. V<br /> Yhteiskunnan muuttuvat arvot eivät juuri vaikuta koulutukseen. V</p> <p>Episteeminen totuuskäsitys pitää totuutta ihmisten ulkopuolisena. V<br /> Totuusjärjestelmien määrittely on koherenssiteoreettisen totuuden määrittelyn keskeinen ongelma. O<br /> Totuuden saavuttamiseen vaaditaan konsensusteorian määritelmän mukaan ideaalitila. O<br /> Episteeminen totuuskäsitys tieteen luotettavuuden perustelemisessa perustuu kehäpäätelmään. O<br /> Realistiset totuusteoriat pitävät totuutta ihmisten käsitysten realisoitumisena. V<br /> Rousseaun Émilessä oli paljon samoja aineksia kuin muussa valituksen ajan keskustelussa. O<br /> Rousseaun Émile teos tunnetaan hyvin ja siksi siihen viitataan usein. V (/O)<br /> Vapaus on Rousseaun mielestä vapautta valita aikuisen näyttämä suunta. O<br /> Émileen kirjoitettiin myös jatko-osaa, jossa Émilen kasvatus osoittautui onnistuneeksi. V<br /> Totuus voidaan saavuttaa Rousseaun mielestä tutkimuksen avulla. V<br /> Aistihavainnot ovat tunteiden ja järjen kehittymisen edellytys Rousseaun kasvatuksessa. O<br /> Émile-teoksen mukaan yhteiskunta orjuuttaa ihmisen. O<br /> Itserakkaus on Rousseaun mielestä tärkeää erityisesti yhteiskunnassa. V (/ O) </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-19">19</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ Lea</p> <p class="commentinfo">16.4.2007 @ 20.32 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=19'>Muokkaa</a></p> <p>Voisiko noihin kohtiin laittaa numerot, kun silmät menee ihan ristiin noita lukiessa ja tarkistaessa? Kiitoksia <img src='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-includes/images/smilies/icon_smile.gif' alt=':)' class='wp-smiley' /> </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-21">21</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ Mariska</p> <p class="commentinfo">17.4.2007 @ 17.35 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=21'>Muokkaa</a></p> <p>Väite “Suomalaisissa kouiluissa oppilaita kannustetaan mielipiteen muodostamiseen. V” on mielestäni oikein, sillä oppilaita kyllä kannustetaan mielipiteen muodostamiseen mutta ei sen esilletuomiseen. Oppilaat eivät myöskään koe, että heidän mielipiteitään arvostetaan. Sivulla 30, taulukoo2 ja kohta 2. Mikäli kaikkien maiden prosentti on 3,08 ja Suomen 3,10 niin eikös silloin aikalailla kannusteta mielipiteen muodostamiseen?? </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-22">22</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ <a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/' rel='external nofollow'>pikkupedagogi</a></p> <p class="commentinfo">17.4.2007 @ 17.57 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=22'>Muokkaa</a></p> <p>s. 14: “Suomessa koulu on politiikkakielteinen. Nuorille annetaan niukalti osallistumismahdollisuuksia ja mahdollisuutta muodostaa mielipiteitään yhteisistä asioista.”</p> <p>s. 17: “Näin keskusteleva mielipiteen muodostumiseen ja kansalaistoimintaan tähtäävä kansalaisnäkökulma sivuutettiin yhteiskuntatiedollisessa opetuksessa.”</p> <p>31: “Ulkoisesti ja pintapuolisesti [–] opettajat kannustavat oppilaita muodostamaan omia mielipiteitä asioista ja käsittelevät asioita monista eri näkökulmista.”</p> <p>Taulukossa 2 s. 30: 3 = joskus. Ei ehkä aika lailla! </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-25">25</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ Mariska</p> <p class="commentinfo">17.4.2007 @ 19.13 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=25'>Muokkaa</a></p> <p>Tässä kyseisessä artikkelissa on ihan hulluna asioita, mitä voidaan kysyä….hui. Pitääkö tämä nyt tosiaan tulkita niin, että Suomessa opettajat eivät kannusta mielipiteen muodostamiseen?? </p> <p>Noista taulukoista herää kysymys, että jos vaihtoehdot ovat; en koskaan, harvoin, joskus ja usein ja jos jokaisessa taulukossa luvut ovat siinä kahden hujakoilla niin asiat on ihan perseellään?! Toisin sanoen parantamisen varaa on kaikilla mailla, Suomella vielä enemmän…? </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-26">26</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ <a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/' rel='external nofollow'>pikkupedagogi</a></p> <p class="commentinfo">17.4.2007 @ 19.39 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=26'>Muokkaa</a></p> <p>Kaikilla on parantamisen varaa, mutta toisaalta pitää myös huomioida se, että Taulukoissa on Pohjoismaisia hyvinvointivaltioita. Toisaalta se, että Venäjä sijoittuu niin lähelle muita ja useissa asioissa keskiarvoa parempi on yllättävää…</p> <p>Ja kyllä, jos äänestysaktiivisuus Suomessa on n. 60 %, asiat on perseellään. Nukkuvien puolue on suurin ja alle 30-vuotiaiden ikäluokassa vielä muita suurempi. Jottain tarttis tehrä, kuten M. Koivisto aikoinaan totesi. </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-27">27</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ Mariska</p> <p class="commentinfo">18.4.2007 @ 8.58 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=27'>Muokkaa</a></p> <p>Mulla olisi yksi kysymys, joka on askarruttanut mieltä….jos katsotaan s. 25 kuviota ja tentissä olisi väittämä ” Venäläiset nuoret keskustelevat paljon politiikasta”, niin miten se pitäisi tulkita? He puhuvat kyllä eniten mutta ei kuitenkaan paljon eli väittämä olisi väärä?? Mietiskelin tuossa illalla ennen nukkumaanmenoa, että juuri tuollaisia väittämiä voi tentissä olla, että eroja saadaan aikaan. Eli periaatteessa yhden sanan perusteella, (onko se eniten vai paljon), pitää osata sanoa, onko väittämä väärä….mitä olette mieltä? </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-28">28</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ <a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/' rel='external nofollow'>pikkupedagogi</a></p> <p class="commentinfo">18.4.2007 @ 9.21 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=28'>Muokkaa</a></p> <p>Minusta tuollaista kysymystä ei voi tulla. Kysymys on taulukon tulkinnasta, ja jos taulukkoa halutaan tulkittavan, pitää se taulukko olla itse tehtävässä, ja koska käsittääkseni VAKAVA-koe on väitekysymyksiä, niin ei voi tulla. </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-146">146</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ möhkö</p> <p class="commentinfo">26.4.2007 @ 17.52 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=146'>Muokkaa</a></p> <p>Postmodernissa relativismissa on keskeistä arvomuutos. V </p> <p>Eikös tän pitäisi olla oikein??? vai oonko jotenkin ihan väärin ymmärtäny? “Postmoderni relativismi liittyy aivan erityisesti arvokysymyksiin…Kumpaa tulkintaa seuraammekin, arvomurros on tosiasia..” (78-79) </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-153">153</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ <a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/' rel='external nofollow'>pikkupedagogi</a></p> <p class="commentinfo">26.4.2007 @ 19.49 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=153'>Muokkaa</a></p> <p>Tässä oli joku jekku… Pitää nyt miettiä, olenko itse kompastunut siihen.</p> <p>Eli sitaatti kirjasta (s. 78): “Postmoderni relativismi liittyy aivan erityisesti arvokysymyksiin.”</p> <p>Mä tulkitsen tämän hiukan laajemmin. Siis realismi ei kiinnitä huomiota arvoihin (juurikaan), sen sijaan postmodernissa kiinnitetään. Siis, että arvot ovat tärkeitä nimenomaan relativismissa, mutta se muutos olisi siis se, että arvot ylipäänsä huomioidaan… </p> <p>Kyllä väittäisin nyt, että O olisi vähintään yhtä oikein… Jos keksin, mikä juju tässä on, kerron sen. </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-184">184</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ Mariska</p> <p class="commentinfo">29.4.2007 @ 11.29 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=184'>Muokkaa</a></p> <p>Heippa taas Karvis ja muut kaikenkarvaiset kilpakumppanit!</p> <p>Luin tuota Nuutisen artikkelia ja tein Karvis sun oikein/väärin väittämiä ja yksi väite ihmetyttää….<br /> “Positivismin soveltaminen kasvatustieteessä tuottaa tilastomatemaattisia analyyseja. V”</p> <p>Voisiko tuo millään olla oikein, koska eikös positivismi ole empirismistä johdettu tieteenmetodi ja silloinhan siihen kuuluu tilastotutkimus, kokeelliset asetelmat sekä muut kvantitatiivisen tutkimuksen ominaisuudet? </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-188">188</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ <a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/' rel='external nofollow'>pikkupedagogi</a></p> <p class="commentinfo">29.4.2007 @ 14.56 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=188'>Muokkaa</a></p> <p>Tätä kommentoitiinkin jo tuolla toisaalla:</p> <p>“Nyt en kyllä muista, kuinka mä olin tämän ajatellut edellisen sarjan positivismi jutun ajatellu.</p> <p>Väite: “Positivismin soveltaminen kasvatustieteessä tuottaa tilastomatemaattisia analyyseja.”<br /> Totta on se, että positivistinen kasvatustustieteen tutkimus perustuu tilastomatemaatisiin analyyseihin.</p> <p>Mutta oliskohan mulla ollut ajatus jotenkin tuosta tuottamisesta tai soveltamisesta. Positivismiä on tavallaan kyllä sovellettu kasvatustieteeseen, ja pakkohan se on ei se nyt ihan sellaisenaan siihen istu. Toisaalta positivismi ei sinällään tuota mitään, vaan tutkijahan se on joka tuottaa…</p> <p>Nyt ehkä laittaisin tuon väitteen oikeaksi.</p> <p>Ja hyvähyvä! Ei pidä uskoa kaikkea, mitä lukee. Juuri oman ajattelun edistämäiseksihän minä tätä hommaa teen…” </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-223">223</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ Ilona</p> <p class="commentinfo">2.5.2007 @ 10.51 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=223'>Muokkaa</a></p> <p>Kasvatusoppi oli suomalaisessa kasvatustieteessä positivistinen vaihe. O</p> <p>Minä en ihan ymmärrä tätä väitettä. Kun kirjassa sanotaan: “Kasvatustutkimus haluttiin “tieteellistää” ja vapauttaa empiirisesti todistamattomista metafyysisistä aineksista, joita esimerkiksi opettajankoulutuksessa käytetyt kasvatusopit sisälsivät.” s.74</p> <p>Tapahtuiko tässä sitten niin, että kasvatusopit muutettiin empiirisen luonnontutkimuksen ihanteita vastaaviksi ja ne leimattiin positivistiseksi vaiheeksi vai miten? Vai onko tähän vastaus jossain ihan muualla artikkelissa? </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-227">227</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ <a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/' rel='external nofollow'>pikkupedagogi</a></p> <p class="commentinfo">2.5.2007 @ 12.05 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=227'>Muokkaa</a></p> <p>Tuosta väitteestä on keskusteltu aiemminkin… Se on ehkä hiukan kinkkinen. </p> <p>Kasvatusoppi tarjosi selkeitä neuvoja, miten oppilaat kasvatetaan: ‘oppilaan odotetaan vastatessaan opettajan kysymykseen luvan saatuaan nousevan seisomaan ja kuuluvalla äänellä vastaavan.’</p> <p>Tällaisista epätieteellisistä kehoituksista haluttiin päästä eroon tieteellistämällä kasvatustiede positivistisilla tutkimuksilla. Kuitenkin kun positivistisia tutkimuksia tehtiin, ne antoivat vastauksia hyvin tarkkoihin ongelmiin. ‘Oppilaiden seisomaan nouseminen vastatessa vähentää 20 % oppitunnin tehokkuutta.’ Joten tavallaan se toi tullessaan sen, mistä pyrki eroon. Antoi siis tieteellisiä vastauksia, mutta hyvin pieniin ongelmiin, jotka nekin piti irrottaa yhteydestään täysin - jättää siis huomiotta mm. yksilölliset erot.</p> <p>Kasvatusopin voi tavallaan sanoa olevan suomalaisessa kasvatustieteessä “esi-postivistinen” vaihe. </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-295">295</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ <a href='http://vakavaa.wordpress.com' rel='external nofollow'>Virpi</a></p> <p class="commentinfo">4.5.2007 @ 9.21 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=295'>Muokkaa</a></p> <p>JEi, mäkin tulin valittamaan tuosta “Positivismin soveltaminen kasvatustieteessä tuottaa tilastomatemaattisia analyyseja.” väitteestä kun se näyttäisi olevan väärin.</p> <p>Kyllähän se nimenomaa niitä tuottaa, tai tutkimuksen tuloksena on ESIMERKIKSI niitä. Koska aineisto sanoo että niiden analyysejä korostettiin tieteellisessä tutkimuksessa, niin jonkunhan ne täytyy siihen tutkimukseen tuottaakin. </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-296">296</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ <a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/' rel='external nofollow'>pikkupedagogi</a></p> <p class="commentinfo">4.5.2007 @ 10.05 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=296'>Muokkaa</a></p> <p>Ja vastaus on sama. Eli nykyisellään pitäisin sitä enemmän oikeana kuin vääränä. </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-297">297</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ <a href='http://vakavaa.wordpress.com' rel='external nofollow'>Virpi</a></p> <p class="commentinfo">4.5.2007 @ 10.24 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=297'>Muokkaa</a></p> <p>Hei</p> <p>Haluaisin kysyä että väittämässä “Transaktio on keskeinen paradigma suhteessa reflektioon. ” oikea vastaus on sinun mukaasi väärin.</p> <p>Tarkoitatkö tällä tätä: </p> <p>“ongelmaperustainen oppiminen sisältää hyvin suuren kriittisyyden potentiaalin, kun sekä ongelmanratkaisu- että oppimisprosessi perustuvat kriittisen reflektion käyttöön kommunikatiivisen ja transformatiivisen oppimisen prosessissa.”</p> <p>Eli että oikea vastaus olisi transformaatio on keskeinen paradigma suhteessa reflektioon transaktion sijaan??? </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-299">299</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ <a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/' rel='external nofollow'>pikkupedagogi</a></p> <p class="commentinfo">4.5.2007 @ 10.58 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=299'>Muokkaa</a></p> <p>Ensinnäkään transaktio tai tranformaatio eivät ole paradigmoja. </p> <p>55: Transaktiossa “oppiminen nähdään tiedon konstruointina, vuorovaikutuksena ja sidoksissa kontekstiinsa sekä eri tiedonaloja integroivana ongelmanratkaisuna.”</p> <p>Toisekseen lause ei merkitse mitään, se on ihan täyttä soopaa…<br /> “Sininen kävelee seitsemäs.” -lauseessa on sisältöä lähes yhtä paljon. </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-334">334</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ Emmi</p> <p class="commentinfo">6.5.2007 @ 10.52 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=334'>Muokkaa</a></p> <p>Luin artikkelit netistä ja siellä kerrottiin tästä VAKAVA-kokeesta ja koe siis koostuu monivalintatehtävistä. Ei siis tartte huolehtia sitä, että tulisi vastaan väittämiä jotka voi tulkita eri tavoin. Tsemppiä kaikille huomisiin kokeisiin!! </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-342">342</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ kukka88</p> <p class="commentinfo">6.5.2007 @ 15.42 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=342'>Muokkaa</a></p> <p>Mitäs tämä sitten meinaa, ja se on vielä väärinkin??<br /> Kasvatustiede on sidoksissa moniin tieteisiin ainesisältöjen dianetiikan kautta.<br /> Minun puolesta kans tsemppiä kaikille huomenna!!!! </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-343">343</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ <a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/' rel='external nofollow'>pikkupedagogi</a></p> <p class="commentinfo">6.5.2007 @ 15.46 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=343'>Muokkaa</a></p> <p>Dianetiikka on hämäystä, se tekee siitä väärän. Didaktiikka olisi oikein… </p> <p>Dianetiikka on sellaista vaihtoehtoista skientologista lääketiedettä, jolla ei ole mitään tekemistä kasvatustieteen kanssa… </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-345">345</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ kukka88</p> <p class="commentinfo">6.5.2007 @ 15.49 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=345'>Muokkaa</a></p> <p>Nii ja vielä et mitä on toi DIDAKTINEN TUTKIMUS??? Ku on toi väite et Didaktinen tutkimus on tuottanut laajaa tietoa oppimisesta. </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-346">346</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ <a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/' rel='external nofollow'>pikkupedagogi</a></p> <p class="commentinfo">6.5.2007 @ 15.55 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=346'>Muokkaa</a></p> <p>ks. s. 80</p> <p>Didaktinen tutkimus on usein ainedidaktista, eli pohditaan, miten nimenomaan englantia, matematiikka yms. opitaan… </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-347">347</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ kukka88</p> <p class="commentinfo">6.5.2007 @ 16.01 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=347'>Muokkaa</a></p> <p>Ahaa…. ajattelinkin että onko siinä kirjotusvirhe vai mikä kun en sanaa tuntenut… <img src='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-includes/images/smilies/icon_smile.gif' alt=':)' class='wp-smiley' /> </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-348">348</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ kukka88</p> <p class="commentinfo">6.5.2007 @ 16.16 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=348'>Muokkaa</a></p> <p>Kiitos ja kumarrus…<br /> Entäs sitten kun olen sitä mieltä tuosta väittämästä “Aistihavainnot ovat tunteiden ja järjen kehittymisen edellytys Rousseaun kasvatuksessa.” että se olisi väärin.<br /> Näin siksi, että mielestäni Rousseau puhuu aistihavaintojen olevan vain pelkästään järjen eikä niinkään tunteen ‘kasvualusta’<br /> Esim. s.111 “Hyvin käytössä olevat aistit luovat sen pohjan jolle tahto, järki ja vapaus kasvavat.”<br /> Ja sitten seuraavalla sivulla puhutaan järjestä ja KIELESTÄ, että ne ovat läheisessä suhteessa…. “Ihminen on ryhtynyt puhumaan, jotta voisi kommunikoida tunteistaan.” ja “Rousseau havaitsee ettei mikään ala päättelemällä vaan tuntemalla.”</p> <p>Tai en tiedä kun jotenkin en vain ymmärtäisi asiaa niin että aistit olisivat tunteidenkin perusta… :/ </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-349">349</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ kukka88</p> <p class="commentinfo">6.5.2007 @ 16.22 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=349'>Muokkaa</a></p> <p>Hmm.. Löysin myös tässä kun lueskelin niin omasta tiivistelmästäsikin kohdan: “Aistien ja tuntemisen kautta kehittyy järki.” </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-350">350</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ <a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/' rel='external nofollow'>pikkupedagogi</a></p> <p class="commentinfo">6.5.2007 @ 17.18 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=350'>Muokkaa</a></p> <p>Huom. Tunteet tuntemukset (aistimukset) ovat lähes synonyymeja.</p> <p>Kokoelma sitaatteja:</p> <p>108:<br /> ”Tematiikka koskettaa sivilisaation olemusta, ihmisen kehitysvaiheita, tunteiden ja mielen rakentumista.”</p> <p>111:<br /> ”Lapsuus on järjen uni (É, 165) ei merkitse että lapsi olisi ”järjetön”, mutta ihmisen ensiymmärtäminen on aistihavainnollista ja se on järkiperäisen ajatustoiminnan pohja. Lapsi ajattelee, kokee ja havaitsee toisin kuin aikuinen. Liikkeen kautta lapselle syntyy kokemus ulottuvaisuudesta (É, 73). Luonnollisen kasvatuksen perusta on runsaassa ja pitkässä aistien viljelyssä. Ensimmäiset filosofian opettajamme ovat jalkamme, kätemme ja silmämme (É, 208), eikä mitään saa panna väliin.”</p> <p>”Hyvin käytössä olevat aistit luovat sen pohjan, jolle tahto, järki ja vapaus kasvavat (É530).”</p> <p>112: ”Rousseau havaitsee, että mikään ei ala päättelemällä vaan tuntemalla.”</p> <p>115: ”Kasvatus kääntyy toiseen päävaiheeseen. Jäljellä on lapsen järjen saattaminen täyteen kehitykseen tutustuttamalla hänet tunteisiin ja rakastamiseen ja siten liittymään muihin ihmisiin.” </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-351">351</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ kukka88</p> <p class="commentinfo">6.5.2007 @ 18.25 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=351'>Muokkaa</a></p> <p>Ahaa…. Eli joo.. KIITOS.<br /> Meni sekasin nuo tunteet ja tuntemukset…<br /> Mutta silti kyllä vähän hämää tää…<br /> “Kieli puolestaan kehittyy tunteiden ilmaisemiseksi ja koska tunteen ovat järjen perusta, kieli on erittäin tärkeä osa kumpaakin.” “Järki siis rakentuu tunteille.” (Nämä oli sieltä sun tiivistelmistä)<br /> Nämäkin tuntemuksia?<br /> Tahtoo mennä sekasin nuo… ymmärsin toisin.. :/ </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-352">352</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ <a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/' rel='external nofollow'>pikkupedagogi</a></p> <p class="commentinfo">6.5.2007 @ 18.48 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=352'>Muokkaa</a></p> <p>Mun mielestä mm. Starobinski tarkoittaa juuri sitä, että aistikokemuksille, tunteille, pohjautuu kaikki muut.</p> <p>102: ”Itse teoksen erittelen protestina ja visiona, joiden kantaviin juonteisiin kuuluu kysymys järjen kehittymisestä ja sen suhteista aisteihin ja tunteisiin.”</p> <p>111: ”’Puhdasoppisessa’ valistuksessa järkeä pidettiin ajattomana ja intohimoista erillisenä inhimillisenä kykynä, mutta Rousseau puolestaan tahtoo osoittaa sen asteittaisen ja tunteisiin liittyvän kehittymisen.” </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-353">353</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ kukka88</p> <p class="commentinfo">6.5.2007 @ 18.53 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=353'>Muokkaa</a></p> <p>Olet kyllä aika ihmeellinen tapaus.. <img src='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-includes/images/smilies/icon_smile.gif' alt=':)' class='wp-smiley' /> Haluan myös kiittää sinua vastauksistasi, monivalinnoistasi ja kaikesta tästä jaksamisesta… Ja onneksi olkoon jo näin etukäteen sen maisterin tutkinnon ansiosta!!! <img src='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-includes/images/smilies/icon_smile.gif' alt=':)' class='wp-smiley' /> </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-354">354</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ <a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/' rel='external nofollow'>pikkupedagogi</a></p> <p class="commentinfo">6.5.2007 @ 19.11 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=354'>Muokkaa</a></p> <p>Kiitos!</p> <p>Ihmeellinen??? Hyvä / Huono??? <img src='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-includes/images/smilies/icon_smile.gif' alt=':)' class='wp-smiley' /> </p> </div> <div id="commentbox"> <div class="commentid"> <a href="#comment-355">355</a> </div> <p class="commentby">Kommentti @ kukka88</p> <p class="commentinfo">7.5.2007 @ 6.51 |<a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-admin/comment.php?action=editcomment&comment=355'>Muokkaa</a></p> <p>HYVÄ!!!!!!! <img src='http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-includes/images/smilies/icon_smile.gif' alt=':)' class='wp-smiley' /> </p> </div> <p><a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/11/oikein-vai-vaarin/feed/'><abbr title="Really Simple Syndication">RSS</abbr>-virta tämän artikkelin kommentteihin.</a> <a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/11/oikein-vai-vaarin/trackback/" rel="trackback"><abbr title="Uniform Resource Identifier">URI</abbr> jäljitykseen</a> </p> <h2 id="postcomment">Jätä kommentti</h2> <noscript><p>WP-Hashcash by <a href="http://elliottback.com/" title="Elliott Back's Blog">Elliott Back</a> protects <strong>you</strong> from spam. Please enable javascript and reload this page to add your comment.</p></noscript> <form onsubmit="lKfwfR('22ab40f3993e6e606c5133bc99bc0e48');" action="http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-comments-post.php" method="post" id="commentform"> <p><input disabled="disabled" type="text" name="author" id="author" value="" size="22" tabindex="1" /> <label for="author"><small>Nimi (pakollinen)</small></label></p> <p><input disabled="disabled" type="text" name="email" id="email" value="" size="22" tabindex="2" /> <label for="email"><small>Sähköposti (ei julkaista) (pakollinen)</small></label></p> <p><input disabled="disabled" type="text" name="url" id="url" value="" size="22" tabindex="3" /> <label for="url"><small>WWW</small></label></p> <p> <label for="securitycode">Anti-spam: (pakollinen)</label><span style="color:#FF0000;">*</span><br /> <small>Syötä viereisessä kuvassa näkyvä sana tekstikenttään.</small><br /> <input type="text" name="securitycode" id="securitycode" size="30" tabindex="4" /> <input type="hidden" name="matchthis" value="9" /> <img src="http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-content/mu-plugins/custom_anti_spam.php?antiselect=9" alt="Anti-Spam Image" style="border:1px solid white;vertical-align:top;height:50;width:160;" /> </p> <p><small><strong>XHTML:</strong> Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong> </small></p> <p><textarea name="comment" id="comment" cols="100%" rows="10" tabindex="4"></textarea></p> <p><input disabled="disabled" name="submit" type="submit" id="submit" tabindex="5" value="Lähetä kommentti" /> <input type="hidden" id="ZbBjGhPoYd" name="qWIWyJsKtwazaF" value="8957062" /> <input type="hidden" name="comment_post_ID" value="9" /> </p> </form>  </div> </div>  <div id="menu"> <div id="nav"> <ul> <li id="linkcat-1"><h4>Linkit</h4> <ul> <li><a href="http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/">Sivistyssanakirja</a></li> <li><a href="http://www.yle.fi/opinportti/keskustelu/viewforum.php?f=2">Opinportti!</a></li> <li><a href="http://milkkis.blogspot.com/" rel="colleague">Kolmas VAKAVA blogi</a></li> <li><a href="http://atmos.laif.fi/" rel="colleague" title="Kolmas VAKAVA-blogi">VaKavasti vol.2</a></li> <li><a href="http://pikkupedagogi.net/" rel="me">Pikkupedagogin omat sivut</a></li> <li><a href="http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=category&ionid=16&id=58&Itemid=126" rel="me">Maisteri Viitala blogisee</a></li> <li><a href="http://vakava.blogspot.com/" rel="colleague">Toinen VAKAVA-blogi</a></li> <li><a href="http://koti.mbnet.fi/iimaija/vakava.html" title="Kyselee sitaatteja ja antaa feedbackiä.">Durabellin VAKAVA-visa</a></li> </ul> </li> <li><ul><li><script type="text/javascript"></script> <script type="text/javascript" src="http://pagead2.googlesyndication.com/pagead/show_ads.js"> </script></li></ul></li> <li id="categories"><h4>Kategoriat:</h4> <ul> <li><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/tag/lo/" title="Aihe: Luokanopettajakoulutus">Luokanopettajakoulutus</a> </li> <li><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/tag/vakava-1/" title="Edellinen VAKAVA keskustelu…">VAKAVA 1</a> </li> </ul> </li> <li id="archives"><h4>Arkistot:</h4> <ul> <li><a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/06/' title='Kesäkuu 2008'>Kesäkuu 2008</a></li> <li><a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/05/' title='Toukokuu 2008'>Toukokuu 2008</a></li> <li><a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/2008/04/' title='Huhtikuu 2008'>Huhtikuu 2008</a></li> <li><a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/05/' title='Toukokuu 2007'>Toukokuu 2007</a></li> <li><a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/04/' title='Huhtikuu 2007'>Huhtikuu 2007</a></li> <li><a href='http://blogitus.net/pikkupedagogi/2007/03/' title='Maaliskuu 2007'>Maaliskuu 2007</a></li> </ul> </li> <li class="pagenav"><h4>Sivut</h4><ul><li class="page_item"><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/tietoja/" title="Pikkupedagogi">Pikkupedagogi</a></li> </ul></li> <br/> <li id="meta"><h4>Ominaisuudet:</h4> <ul> <li><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/wp-login.php">Kirjaudu</a></li> <li><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/feed/" title="Seuraa t�t� sivua RSS-virran avulla"><abbr title="Really Simple Syndication">RSS</abbr></a></li> <li><a href="http://blogitus.net/pikkupedagogi/comments/feed/" title="Kaikkien artikkeleiden kommentit RSS-virtana">Kommenttien <abbr title="Really Simple Syndication">RSS</abbr></a></li> </ul> </li> <li id="search"> <h4><label for="s">Haku:</label> </h4> <form id="searchform" method="get" action="http://blogitus.net/pikkupedagogi/"> <div> <input type="text" name="s" id="s" size="15" /><br /> <input type="submit" value="Hae" /> </div> </form> </li> </ul> </div> </div>  <div id="clearer"> </div> <div id="footer"> <p class="credit">  <cite>Moottorina <a href='/' title='Moottorina blogitus.netin tarjoama ilmainen blogi.'><strong>Ilmainen blogi</strong></a></cite></p> </div> </div> </div> </div> <div align="center" id="mainos"><br/><font size="1"><strong>Mainokset</strong><br/><br/><script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(16190886)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script> | <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(16338916)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script><br/><br/><script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(16632932)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script> | <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(17134304)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script> | <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(17130894)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script> | <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(16703808)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script><br/><br/> <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(16567294)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script> | <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(16200020)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script> | <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(16158470)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script><br/><br/> <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(16280378)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script> | <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(13915990)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script> | <script type="text/javascript"> var uri = 'http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(17302636)a(1314635)' + new String (Math.random()).substring (2, 11); document.write('<sc'+'ript type="text/javascript" src="'+uri+'" charset="ISO-8859-1"></sc'+'ript>'); </script> </font><br/><br/></div> <script src="http://www.google-analytics.com/urchin.js" type="text/javascript"> </script> <script type="text/javascript"> _uacct = "UA-185573-9"; urchinTracker(); </script> </body> </html>

Pikkupedagogi

Kasvatustieteellistä diskurssia VAKAVA-kokeen Samalta viivalta

Oikein vai väärin?