Suomessa oppilaiden osallistuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on (I)
Hyvät perustelut: hyväksyn C:n ja D:n.

Tämä on siis väärin:
Kriittinen reflektointi oppimisprosessin ajallisessa kehyksessä
b) orientoi intuitiivisesti kommunikatiiviseen prosessiin.

Suurin piirtein tähän tapaan:
Kriittinen reflektointi oppimisprosessissa johdattaa itsestään selvästi keskusteluun.

D:kin on tässä aika hyvä.

Mitä B-vaihtoehto tarkoittaa?
eikö kommunikatiivinen oppiminen ja kriittinen reflektio liity yhteen?

Tutkimusten mukaan (I)
a) suomalaiset oppilaat kokevat voivansa ilmaista mielipiteensä venäläisiä vapaammin.
b) Suomen kouluissa eriävän mielipiteen ilmaus on Venäjää vapaampaa.
c) Suomen kouluissa käsitellään poikkeuksellisen vähän ajankohtaista poltiikkaa.
d) suomalaisten oppilaiden kokema ilmausvapaus on Pohjoismaiden laajimpia.

C siis oikea vastaus. Hmm en sitä kiistä koska sanotaan että ulkomainen että kotimainen puhututtavat yhtä paljon (eli poikkeuksellisen vähän)
Mutta olisin kysynyt D-kohdasta että sisältyykö tuohon ilmausvapauteen siis se että vapaasti voi olla eri mieltä opettajan kanssa ja lisäksi että muista oppilaista huolimatta voi ilmaista mpiteensä. Joten koska suomessa ei muut oppilaat tuovat painetta niin se tekee D-kohdasta väärän? Mutta jos puhuttaisiin pelkästä erimielisyydestä opettajan kanssa, ilmausvapaus olisi Pohjoismaiden suurimpia (Norjan ohella)?

Suomessa oppilaiden osallistuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on (I)
a) tehty mahdottomaksi.
b) saatu tuntumaan mahdottomalta.
c) saatu tuntumaan vaikealta ja vastenmieliseltä.
d) vaikeaa ja vastenmielistä.

Oikea vastaus C. Mutta eihän se vain olla saatu tuntumaan vaikealta ja vastenmieliseltä vaan se myös on sitä! “Suomessa oppilaiden yhteiskunnallinen vaikuttaminen on TEHTY vaikeaksi ja vastenmieliseksi” Eli eikö se silloin ole vaikeaa ja vastenmielistä?
Siis en osaa päättää pitääkö tätä kirjaa tulkita sanatarkasti ja sen mukaan vastaukset päätellä vai ei. aaark menee kyllä hermot. >:

Kommunikatiivinen oppiminen on eri asia kuin tehtävä orientoitunut. Siinä kommunikaatiolla olla merkittävä rooli, mikä sinällään jo luo kriittisyyden potentiaalia.

Edelleen tuosta samasta väittämästä, josta olettekin jo puhuneet.
Jos tehtäväorientoitua aletaan ratkaisemaan instrumenataalisesti niin silloin ei tuota kriittisyyttä mutta mikäli sitä aletaan ratkaisemaan kommunikatiivisesti niin Mezirowin mukaan silloin kriittisyys astuu kuvaan? s. 56
Kiitos.

Miksei b olisikin yhtä oikein kuin a…. Kyse onkin juuri siitä, että pitää valita. Ihan saman arvoiset vastaukset. Kaksi pistettä KS:lle.
———————–
Ongelmaperustaisessa oppimisessa keskeisintä on (II)
a) tiedonmuokkaustaitojen kehittyminen oppimisprosessissa.
b) oppimisprosessin muokkautuminen ongelmakeskeiseksi.
c) ammatillisten käytäntöjen ongelmien kriittinen tarkastelu.
d) prosessin loppuvaiheessa tapahtuva reflektio.

a-kohdassa on vikana, ettei pelkkä tiedonmuokkaus riitä, vaan pitää hankkia myös uutta tietoa ja olla kriittinen. Tässä tietysti kaikki vaihtoehdot ovat tavallaan oikein… Kinkkinen!

mikä menee metsää A:ssa?
s. 54 ” tärkein tehtävä ei ole vain informaatio vaan opia ratkomaan ongelmia uudella ja luovalla tavalla. Pelkkä opitun toisto ja jäljentäminen ei riitä”