Ensimmäinen puolikas monivalintasarja
(Sulkeissa on lähdeartikkelin järjestysnumero.)
Mikä kuvaa parhaiten suomalaisten nuorten keskustelua politiikasta? (I)
a) Suomalaiset nuoret puhuvat keskenään politiikkaa melko paljon.
b) Suomalaisten nuorten tiedot politiikasta ovat eurooppalaisittain heikot.
c) Suomen ruotsinkieliset nuoret keskustelevat suomenkielisiä enemmän poliitikasta.
d) Suomalainen koulu kannustaa oppilaita keskustelemaan.
Suomalaisessa koulussa valtaa on keskitetty (I)
a) koululautakunnalle.
b) rehtorille.
c) yksittäisille opettajille.
d) opetuslautakunta.
Tutkivalla puheella tarkoitetaan (I)
a) avointa keskustelua, jossa pyritään säilyttämään yhteisymmärrys.
b) yhteiskunnallista metadiskurssia.
c) tavoitteellista opetuskeskustelua.
d) keskustelua, jossa vertaillaan avoimesti erilaisia selitysmalleja.
Suomalaiset nuoret keskustelevat poliittisista kysymyksistä enimmäkseen (I)
a) vanhempiensa
b) tovereidensa
c) opettajiensa
d) ulkomaisten ystäviensä kanssa.
Suomalaisessa koulussa (I)
a) on painotettu yhteiskunnallisten taitojen opetusta.
b) pyritään välttämään ristiriitoja painottamalla tietopuolista opetusta.
c) oppilaat uskaltavat keskustella mielipiteistään.
d) opettajat ja oppilaat keskustelevat enimmäkseen keskenään.
Tutkimusten mukaan (I)
a) suomalaiset oppilaat kokevat voivansa ilmaista mielipiteensä venäläisiä vapaammin.
b) Suomen kouluissa eriävän mielipiteen ilmaus on Venäjää vapaampaa.
c) Suomen kouluissa käsitellään poikkeuksellisen vähän ajankohtaista poltiikkaa.
d) suomalaisten oppilaiden kokema ilmausvapaus on Pohjoismaiden laajimpia.
Suomessa oppilaiden osallistuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on (I)
a) tehty mahdottomaksi.
b) saatu tuntumaan mahdottomalta.
c) saatu tuntumaan vaikealta ja vastenmieliseltä.
d) vaikeaa ja vastenmielistä.
Problem Based Learning suomennetaan yleensä (II)
a) ongelmiin pohjautuvaksi oppimiseksi.
b) ongelmaperustaiseksi oppimiseksi.
c) ongelmakeskeiseksi oppimiseksi.
d) ongelmalähtöiseksi oppimiseksi.
Ongelmaperustaista oppimista kuvaa parhaiten (II)
a) aiempien tietojen hyväksi käyttäminen uuden tiedon tuottamiseksi.
b) aiempien tietojen uudelleen järjestely.
c) aimmin opitun tiedon kertaaminen.
d) oppimisen perustavana olevan ongelma selkeä rakenne.
Tehtäväorientoitunut ongelmanratkaisu (II)
a) keskittyy suorittamaan asioita ratkaistakseen ongelman.
b) ei edistä kriittistä ajattelua.
c) on luovaa ja uusia ratkaisuja etsivää.
d) reflektoi oppimista tehtävän suorittamisen sujuvuuden kannalta.
Ongelmaperustaisessa oppimisessa keskeisintä on (II)
a) tiedonmuokkaustaitojen kehittyminen oppimisprosessissa.
b) oppimisprosessin muokkautuminen ongelmakeskeiseksi.
c) ammatillisten käytäntöjen ongelmien kriittinen tarkastelu.
d) prosessin loppuvaiheessa tapahtuva reflektio.
Mikä seuraavista termeistä kuvaa parhaiten tiedon konstruointiin perustuvaa oppimista? (II)
a) transaktio
b) transformaatio
c) transmissio
d) transinformaatio
Kriittinen reflektointi oppimisprosessin ajallisessa kehyksessä (II)
a) evaluoi refleksiivisyyden potentiaalia.
b) orientoi intuitiivisesti kommunikatiiviseen prosessiin.
c) luo kreatiivisen ja kriittisen ajattelun potentiaalia.
d) edellyttää orientaatio diskurssia ongelmanratkaisun fokuksessa.
Kasvatustieteen keskeisimpiä tehtäviä on (III)
a) evaluoida formaalia informaatiota ongelmaperustaisesti.
b) tuottaa tietoa kasvatuskäytäntöön.
c) kasvattaa informaation määrää.
d) ylläpitää tieteiden välistä diskurssia.
Kasvatustieteen positivistisella suuntautumisella tavoiteltiin (III)
a) kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmällistä monipuolisuutta.
b) empiirisesti todistettua ihmiskuvaa.
c) postmodernin ajan holistista ymmärrystä.
d) kasvatustieteen tieteellistymistä kasvatusopin perinteistä.
Ainejakoinen opetussuunnitelma motivoi (III)
a) yliopistollisen opettajankoulutuksen.
b) opettajankoulutuksen didaktisen painottumisen.
c) oppilaan holistisen kohtaamisen oppijana.
d) filosofis–historiallisen lähestymistavan opettajankoulutuksessa.
Puolimatkan keskeisin kritiikin kohde kvalitatiivisissa tutkimuksissa on (IV)
a) korrespondenssin relevanssin kehäpäättely.
b) inhimillisesti koottavan tiedon luotettavuus.
c) episteemisten totuusteorioiden käyttäminen realistisen totuuskäsityksen asemesta.
d) korrespondenssiteorioiden väärinkäyttö.
Rousseaun Émile on (V)
a) nykyisin vähän luettu mutta usein viitattu.
b) vahvasti kristillinen aikalaiskritiikki.
c) esimerkki aikakaudestaan erottuvana radikaalina.
d) laaja kasvatusopas.
Kiitos näistä(kin).
