Pavelin blogi

Me ollaan reenattu estettä jälleen.
Menee tosi hyvin aina välillä, sitten taas innostuessaan Pavel kipsuttaa esteen sivuun.
En ymmärrä mikä logiikka siinä on, mutta näkee jo lähdössä aikooko se pysähtyä heti esteen takana vai meneekö sivuun.
Kummallista.
Kokeilin torstaina tahallani nostattaa kierroksia ja hyppäytin yli. Pavel sinkos kuin ohjus esteelle ja yli ja jatkoi sivuun ennen pysähtymistään.
Kutsuin takasin. Tein saman mutta huusin käskyn kun sen takajalat otti maahan. Käänty ympäri heti ja pysähtyi esteen taakse mallikirjamaisesti.
Josta jäin miettimään että olenko käskyttänyt sitä aikasemminkin liian myöhään jonka takia se on keksinyt että pitää mennä esteen sivuun katsomaan mitä haluan.
Ja koska ikinä sitä ei ole kutsuttu heti esteen jälkeen takaisin se ei onneksi ole osannut yhdistää luoksetuloa tuohon esteen sivulle menoon.

Tein loputkin alokasluokan liikkeet torstaina kun hallilla oli vähän väkeä.
Maahanmeno ja seisominen ovat varmistuneet selvästi kun niitä on tehty yksittäisinä liikkeinä.
Maahanmenoon olen kovasti tyytyväinen, seisomista täytyy vielä treenata koska muutaman askeleen Paavo saattaa perään ottaa.

Paikkamakuukin on edistynyt.
Huutamista ei esiintynyt vaikka koitin etsityä suorittamaan harjotusta mahdollisimman keskelle kaikkea häiriötä. En kuitenkaan jättänyt kauaksi enkä pitänyt aikaa pitkänä koska häiriö oli suurta.
Ehkä tää tästä vielä iloksi muuttuu.

Me on kotona harjoteltu hissukseen eteentuloa eri käskyllä. Kokeilin hallissa häiriön kanssa ja tulihan Pavel tosi iloisesti eteeni istumaan Olen oikein tyytyväinen vaikka en yhdistänytkään sivulle-käskyä vielä mukaan. Sen ehtii kunhan saadaan tuo paikka nyt ensin tosi varmaksi. Hieman vielä pitää hienosäätää niin että naama tulee ihan kiinni minuun, muuten suoritus oli suora, ei poikittamista.

Tänään sitten oltiin taas kennelpiirin järjestämissä näyttelyharjotuksissa.

Todella hyvät reenit oli taas. Kyllä se juokseminen porukassa näyttää tuottavan onneksi muillekin kuin meille tuskaa. Tosin tänään meni paremmin kuin viimeksi joten selvästi harjotuksista on ollut hyötyä
Seisonnan treenaaminen ja muutenkin näyttelyn kulusta kertominen olivat mulle sitä parasta antia. Ehkä sitä ei ole sitten näytelmissä niin puusta pudonneen oloinen kun joku asia edes olisi jotenkin tuttua.
Tosin täytyy kyllä kovasti toivoa että siinä tilanteessa sitten kaiken saamansa opin muistaa.

Tänään oli hieno päivä ja lähettiin jo aamusta tallille vähän hippaloimaan.
Pavelille tuli kaveriksi kultainennoutaja Rosa jonka kanssa tyyppi alentui painileikkeihin. Tavallisesti Pavel ei semmosia suosi mutta kun Rosa ei oikein lämmennyt juoksuleikeille täytyi Pavelin herrasmiehenä taipua.

Nettalla on onneksi todella hyvät hermot koirien suhteen. Muutenhan sen kanssa ei uskaltaisi koiria pitää sen ollessa tallissa käytävällä kiinni tai maastossa mukanakaan.
Tänään koirat kuitenkin nujusivat keskenään niin antaumuksella etteivät vissiin edes hoksanneet pyörivänsä hevosen jaloissa ihan täysin.

Mikään ideaali tilanne ei kyllä ole mutta rapatessa roiskuu aina vähän.

Torstaina ainoa tavoite oli saada estehyppyyn edelleen jotain tolkkua.

Laittelin esteen taakse jälleen kerran puomit ja otettiin harjotuksia. Nyt vain kävi niin että Pavel kiersi puomit ja oli entistä kauempana oikealla.
Kutsuin sen takaisin ja otettiin uusintaa. Palkkasin kehuilla heti kun se oli hypännyt niin että Pavel kääntyi katsomaan minua heti hyppynsä jälkeen. Palkkasin.
Nyt ilmassa ei ollut ollenkaa sitä mitä viimeksi tapahtui eli että Pavel kääntyi jo esteen päällä tulosuuntaan.

Viimein onnistuttiin saamaan suoritus jossa oli suora hyppy ja käännös heti esteen taakse. Kehuin ja palkkasin yltiöpäisesti.
En tiiä että loksahtiko Pavelin päässä mitään sen kummempaa tuon suhteen, mutta ainakin tuli tyylipuhdas suoritus ja siihen on hyvä lopettaa

Ja koska ilmatkin on olleet suht hyviä me ollaan ulkoilutettu kameraakin mukana lenkillä.

Tänään oli viimeinkin niin hieno päivä kuin vain maaliskuussa voi olla, joten me päätettiin lähteä Pavelin ja Donnan kanssa yhteislenkille.
Pavel on möyrynnyt hevosten kanssa nyt tosi paljon joten oli jo pieni aavistus että se vois jopa haukkumisen sijaan alkaa hirnua. No onneksi sitä vaivaa ei sentään ollut
Käytiin me toki aamulla tallilla mutta kun oli vieraita hevosia Pavel oli sitten kiinni ettei tule mitään ongelmia.

Donna ja Paavo tosiaan pitivät hauskaa lenkillä

Tänään otettiin oikein kovennettua esteen ylitystä.
Tein esteen taakse oikealle puomit pönkäämällä ylimääräisiä lautoja pylvästä vasten niin ettei Pavel vain pääse käpöttämään esteen jälkeisessä elämässä liikaa sivuun.

Ei se meinannutkaan mennä sitten sivuun.
Lopulta hyppäsi jo niin että melkein pyörähti esteen päällä toisinpäin. Mutta vain melkein.
Eli puomi ei ainoastaan aiheuttanut sitä ettei Pavel lähtenyt liipottamaan esteen sivuun vaan se esti tehokkaasti myös eteenpäin menon. Hmm.

Hiimailtiin vähän muuhallapäin hallia hetkisen ja takaisin palatessa siirsin esteen eri paikkaan ja poistin puomin.
Pavel hyppäsi ensimmäisen hypyn heti vain hiimaillakseen esteen sivuun.
Kutsuin sen pois ja otettiin uudestaan. Nyt oli jo selvästi eri meininki ja tyyppi jäi esteen laitaan seisomaan
Ei hyvä vieläkään mutta sata kertaa parempi kuin aikaisemmin.
Me taidetaan ottaa puomitreenejä vielä pitkään jotta saadaan tää homma kuntoon koska selvästi tää nyt auttoi tilanteeseen.

Pavel yritti tänään taas tuloksetta saada tallikissaa leikkimään kanssaan. Se ei sitten millään voi ymmärtää että mikä se semmonen kissa oikein on.
Onhan meillä mummulla kissa, paha kissa onkin mutta sitä kutsutaan aina nimeltä eikä Pavel selvästikään käsitä Uunon ja kissan olevan samanlaisia olioita
Tuo kissakaan ei mikään järjen jättiläinen tunnu olevan joten hyvin nää tyypit tulee toimeen vaikka yhteistä kieltä ei sen kummemin olekaan eikä kissa leiki Pavelin leikkejä.