Reeniä reeniä
Tänään hallilla otettiin ensimmäisenä Pavelin kanssa kaikki alokasluokan liikkeet paikkamakuuta lukuunottamatta yhteen putkeen ilman palkkausta.
Lahjomattomana tuomarina toimi Päivi ja aina niin tomerana liikkurina Käpsy.
Taluttimessa seuraaminen oli yllättäin parempaa kuin taluttimetta. Yleisö ja liikkurit huomasivat mun käsillä olevan selvästi erilaisen asennon liikkeissä ja mitä enemmän jännitän sitä enemmän mun vasen käsi nousee kohti korvia mikä taas tietenkin vaikuttaa Paveliin.
Kokeilin tätä vielä myöhemmin ikkunasta katsomalla ja todentotta, mikä käsien sinfonia 
Liikkeestä maahanmeno ei onnistunut vaan Pavel jäi seisomaan.
Olin jotenkin itse ihan pihalla jo liikkeen alkaessa ja meni vähän harakoille koko liike. Liikkeestä seisominen sensijaan onnistui täydellisesti mitä nyt pienenä kosmeettisena haittana Pavel tuli muutaman askeleen perässä ennen pysähtymistä.
Kuitenkin se meille vaikein asia, eli sivulla seisominen ennen käskyä onnistui loistavasti 
Luoksetulo oli tosi hyvä. Pavel ei ole mitenkään nopea mutta se oli kuitenkin tosi iloinen ja tuli omaan hitaaseen tyyliinsä joutuin
Hypyssä se ensin karkas esteelle aikeena hypätä ilman lupaa mutta tuli kutsuttaessa takaisin ja suoritti hypyn sitten mallikkaasti loppuun asti mutta esteen takana se ennakoi istumisen.
Joopasejoo. Liikkeet olisivat pienellä hiomisella ihan valmiita mutta se ongelma on hallintapuolella molemmin puolisessa luottamisessa. Tosin täähän oli jo entuudestaankin tiedossa.
Lisäksi huomasin että mun tarttee keksiä joku juttu jolla saan Pavelin virittäytymään oikeaan tilaan kun liikkeitä tehään pötköön eikä palasina niin ettei se lopahda kesken kaiken. Eli sitä jaksamista niin koiralle kuin ohjaajallekin.
Paikkamakuuta otin sitten niin että Pavelin tehdessä sitä hyppelin ja spurttailin vähän mihin sattuu sen edessä. Kerran se oli nousemassa mukaan mutta kielsin ja se jäi paikalleen. Sen jälkeen sain oikeastaan tanssahdella ihan miten vaan ja Pavel napitti tomerana makuulla ilmeenkään sen suuremmin värähtämättä.
Toisen kerran samaista paikkamakuuta tehtiin niin että Pate suoritti omia juttujaan meidän vasemmalla puolen ja Tarmo nouti kapulaa oikealla. Tarmon ilo murinat meinas koitua kohtaloksi mutta hyvin selvittiin kuitenkin. Taas Pavel vaikka suuri hellapoliisi onkin oli sinkoamaisillaan kohti Tarmoa mutta kiellon jälkeen napotti taas kuin sfinksi paikallaan pään kääntymättä.
Niin ja se kuitenkin oli irti ja minä seisoskelin kutakuinkin 10 m päässä siitä.
Kyllä se tästä vielä iloksi muuttuu
no aivan varmasti muuttuu.. tuli kyl vaan tehtyä se virhe et taas lätistiin vaikka ja kuinka siinä liikkeiden välissä. tosin kertoohan se tuomarikin pisteytyksen perusteet mut ei se niin kauheesti lätise ku me ;D kyl se siitä sun tarvii tehä luotto reenejä ni hyvä tulee..
Kommentti käpsy — 16.10.2008 @ 23.56 |Muokkaa
Huomasin sen itekin että höpötettiin siinä ehkä vähän liikaa, mutta kyllä se suurin ongelma meillä just on se liikkeiden välinen aika.
Ja niinkuin eilen olikin puhetta että menen ihan kipsiin ja toistan papukaijana liikkurin “onko valmis?” vaikkei olekaan. Joten onko se sitten kumma kun koirakin alkaa tekemään omiaan oudosti käyttäytyvän ohjaajan kanssa.
Kommentti pavelinjutut — 17.10.2008 @ 5.34 |Muokkaa
Mulla meni muutama eka kisa niin hermoillessa, että vastasin aina heti liikkurin kysymykseen “valmis”, vaikka koira olisi haahuillutkin. Sitten joku muistutti, että sillä kysymyksellä on oikeasti joku tarkoitus, eli saat odottaa kaikessa rauhassa ja vastata myöntävästi vasta sitten, kun sinä ja koira ootte molemmat valmiina hommiin. Se mahdollisuus kannattaa käyttää!
Mutta hyvältähän se eilen näytti! Liikket ovat aika hienosti kasassa.
Kommentti Päivi — 17.10.2008 @ 7.58 |Muokkaa