Teho-tottista
Tänään pureuduttiin tiukasti paikkamakuuseen ja liikkeestä seisomiseen. Tai siis liikkeenä seisomiseen nyt lähinnä.
Paikkamakuussa mun ongelmani näköjään ohjaajana on yhä vain se liika kiire. Vaikka mielestäni teen koiralta lähdön rauhallisesti yleisö näki heti että mun tapani on vain roiskaista koira suurinpiirtein maahan ja lähteä.
Ei siis näin.
Pavel teki taas sangen mukavan paikkamakuuharjotuksen pari kertaa ja lyhemmän kuin normi on.
Palkkasin välillä ja tähän koiralle menemiseen, palkkaamiseen ja siitä lähtemiseen mun tarttee nyt panostaa.
Katsekontakti täytyy vaatia ennenkuin lähen pois rauhallisesti.
Muuten meni tosi hyvin. Yllättävä palkka todella toimii ja koira on levollinen mutta kuitenkin tarkkaavainen ja se tarkkaavaisuus nimenomaan kohdistuu minuun ei ympäristöön 
Toisen kerran areenalle päästyämme teimme seisomisharjoituksia.
Taas huomattiin että minä hätiköin ja ennenkaikkea kumarran jostain syystä oikealla puolella Pavelin päälle -> se väistää, mitä en toisella sivulla tee eikä Pavel väistä 
Rauhallisuudella ja selän suoruudella saatiin taas ihmeitä aikaan ja Pavel kesti hienosti hievahtamatta kun seisoin ja silitin rauhallisesti sen selkää kummallakin puolella sen sivuja
Oli tosi hienoa nähdä että koko meidän ryhmä oli menny ihan hurjasti eteenpäin näin lyhyessä ajassa ihan pikkukorjauksilla sinne tänne.
Ja taas tuli niin paljon erilaisia neuvoja ja vinkkejä kun keskusteltiin kunkin koirakon suorituksista että näitä pitää sulatella oikein ajatuksen kanssa.
Lisätäänpäs tänne sen verran sivujuonta että meille tuli kylään nahkaneiti Mustikka.
Eilen tehtiin pitkä lenkki jo yhdessä irrallaan eikä sisälläkään ole ollut mitään ongelmaa koirien kesken.
Vähän vain Pavel meinaa olla mustasukkainen siitä saako Mustikka puhutella mua vai ei mutta kai tästäkin vaivasta päästään eroon harjoittelulla.
