Hitchcokin linnut
Meidän lähelle peltoaukealle on ilmaantunut yhä vain lisääntyvä kurkilauma. Ensin lintuja oli vain puolenkymmentä, mutta viikon kuluessa kaverit ovat suihkineet kuka mistäkin seuraan mukaan ja kurkia taitaa jo olla lähemmäs parisataa paikalla syömässä.
Ensimmäisellä kerralla me tehtiin Pavelin kanssa tuttavuutta lintuihin ihan sattumalta. Oltiin pyörälenkillä ja mulla oli kyllä tiedossa että kurkia sielläpäin on mutta kun mitään ei näkynyt eikä ketään kuulunut luulin niiden lähteneen.
Siinäpä me sitten pyöräiltiin pientä peltotietä pienen metsäsuikaleen läpi tarkoituksena käydä kääntymässä tien päässä kun ihan metsän laidasta siitä pellonreunasta lähti koko revohka liikkeelle.
Hitaasti ja varmasti ne nousi siivilleen ja peitti koko taivaan meidän ympäriltä.
Melko mykistävä kokemus ja tulipa mieleeni se vanha kauhuleffa niistä Hichcokin linnuista 
Lauantaina me mentiin ihan tarkoituksella taas saman pellon reunalle katsomaan josko ne linnut vielä olisivat siellä kun kuulin seuraan liittyneen myös joutsenia ja nimenomaan niitä vauvajoutsenia jotka ovat harmaita.
Niitä ei ikävä kyllä löytynyt mutta kivat lintuefektit me taas saatiin aikaan Pavelin kanssa kulkiessamme pellon reunaa tietä pitkin.
Pavel kävi haistelemassa jotain vähän kauempana mutta kyllä silläkin näkyy olevan niin sanotusti silmät selässä kurkien varalta kuten kuvasta huomaa. Linnut siis liitelivät jälleen kerran meidän yläpuolellamme sananmukaisesti pimentäen taivaan hetkeksi.
