Hallilla harjoittelemassa
Menin myöhässä paikalle enkä ehtinyt varata itselleni mitään nurkkaa, joten kaikkialle tuntui olevan tehty ruutuja ja ruutumerkkejä.
Meillä ei siis oikein ollut rauhallista paikkaa harjoitella jossa olisin voinut olla varma ettei sinne tule toista koiraa ruutuun joten en päästänyt Pavelia irti.
Hallilla oli ilmeisesti ollut juoksuinen narttu ihan lähiaikoina ja sen kyllä huomas Pavelin käytöksestä. Ei meinannut ukko pysyä kuosissaan ollenkaan.
Seuraamista olemme saaneet tiiviimmäksi niin että parannuksen kyllä huomaa vanhaan seuraamiseen. Kaiken takana on Annalta saamani niksi koukistaa kädet kyynärpäistä eikä läpsiä kämmenillä Pavelia päähän aina heilautuksen aikana.
Simple as that 
Kiitos Anna vinkistä, minä en olisi tuollaista tajunnut edes kokeilla saati että olisin edes ajatellut noinkin voivan tehdä 
Eilen sain vielä hallilla vinkkejä miten liikutella uudesti koukistamiani käsiä ripsakkaammin. Pitää tänään kokeilla ihan Pavelin kanssa, eilen vain kuivaharjoittelin yksikseni sitä.
Jättöliikkeitä tein hihnan kanssa joten ei oikein voi sanoa minkälaisia ne ovat. Ongelmaa pukkasi lähinnä siinä vaiheessa kun Paavo piti saada maasta ylös. Se ei meinannut nousta ollenkaan.
Sivu! -käsky on sillä tosi voimakas ja kokeilin yhdesti nostaa sen sillä maasta. Toimi ehkä paremmin kuin istu! -käsky. En tiiä, olisko tuosta apua oikeasta vai oliko vain sattumien summa että Pavel vain sattui nousemaan just sillon topakasti ylös. Pitää tuotakin kokeilla. Tosin en ole ollenkaan varma että muistanko noudattaa uutta käskyäni tosipaikan tullen.
Paikallaanmakuussa Pavel oli levoton minuutin jälkeen kuten aina ennenkin. Sille tuntuu olevan erikoisen vaikeaa olla makuulla viimeinen puolisko, alku on aina hyvää.
Se rauhoittui ja minä kävin palkkaamassa. Annoin sille suoraan suuhun palkan jonka Pavel tipautti huuliensa välistä jonnekin. Samalla kun lähin kävelemään poispäin se oli noussut paikallaan seisomaan ja selvästi etsiskeli namiaan.
Palautin sen takaisin maahan ja loppuajan se oli taas rauhallinen ja katseli topakasti minuun kun minä yritin katsella muuhalle.
Eli nouseminen oli täysin minun mokani. Se olisi voinut mennä ihan nappiin jos en olisi mennyt palkkaamaan, mutta ajattelin varmanpäälle ottamista ja koittaa kehua kun koira oli selvästi rauhoittumaan päin.
Ja taisin tehdä tuolla tempauksella enemmän hallaa kuin hyötyä.
Meillä on tänään vielä viimeiset harjoitukset ennen lauantain kisoja. Vähän alkaa jännittää mutta ei kai sille mitään voi.
Olen ollut niin huonossa kunnossa itse koko viikon ettei tässä ole aikaisemmin oikein voinut jännittääkään. Kun vuorokaudessa on 24 tuntia olen iloisesti nukkunut joka päivä sen 20. Jäljelle jääneillä neljällä valveen ja unen rajamailla olevilla tunneilla me ollaan sitten sisällä kotosalla reenattu kiertämällä sohvaa seuraten ja jättöliikkeillä eteisessä.
Hohhoijaa. Mua ei pelota niinkään se mitä Pavel tekee tai on tekemättä, mutta tosiaan on alkanut vähän pelottamaan se miten itse jaksan olla skarppina niin kauan ylhäällä kuin siellä kisoissa vierähtää 