Voi vispaavat kädet
Voi himskatti että voi olla vaikeaa tää perusasennon etsiminen.
Homma tuntui jo kertaalleen olevan pulkassa kunnes se taas jostain syystä levis käsiin ihan totaalisesti.
Seuraaminen ei onnistunut ja sivulle tulossakin koira poikitti aina vain enemmän.
Olen tätä pohtinut että mikä meni vikaan ja mistä syystä ja tullut päätelmään että Pavel ottaa pulttia mun vispaavista käsistä. Vaikka olen yrittänyt tietoisesti sitä vähentää olen kuitenkin siirtänyt paikkaa jossa palkkaan sen. Niinpä Pavel on alkanut edistämään ja samalla se jättää meidän väliin selkeästi paikan mun kädelle.
Tänään ei muuta kuin härkää sarvista ja taas kokeilemaan uudestaan sivulle tuloa ihan alusta.
Ja selvishän taas että mun vasen käteni ei pysy millään siellä “housun saumassa” vaan on milloin missäkin.
Ja kun harjoteltiin huomasin että seuraaminen kävi ihan näppärästi ja nätisti ilman remmiäkin oikealla paikalla tiiviisti, kunhan vain muistan pitää käteni aloillaan.
Kiitos Lea taas vinkeistä ja kannustuksesta 
Täytynee nyt palata tuohon alkuasentoon ja korjailla sitä. Toivottavasti alkaa sujumaan meiltä kummaltakin edes vähän paremmin.
Kuka sanoi että koiran kouluttaminen on helppoa?
Käytiin myös lenkkeilemässä järvellä. Oli kaunis ilma joten otin kamerankin messiin.
Heittelin Pavelille kaikenlaisia noutoesineitä kun se oli niin villissä ja niinhän siinä sitten kävi että tuon kuvan ottamisen jälkeen Paavo Pantteri päristeli mun ohitseni ja hyppäsi epäonnistuneesti viemärin yli. Ja kastui.
Oli se vain todella komean kuuloista ritinää kun koko pellon mitalta alkoi viemärin jäät humpsahdella alas.
