noorunblogi

Mää en kestä. Mää en tiedä missä mää olisin (hoidossa), jos mulla ei olis yhtään kaveria. Varmaan jossain ihan pohjalla. Jos en olis päässy 7.a:lle, olisin syvällä pohjalla. Jos ei olis “Kuljun kaartia” mää olisin ehkä lievästi masentunu. Siinä on kyllä elämäniloa hehkuvaa porukkaa!

Osa krediiteistä kuuluu kyllä TU-38:lle. Jos en olis taas kerran mennyt sinne, olisin ehkä huonommassa jamassa, ainakin henkisesti. Täytyy myöntää, että pohjan kautta alotettiin, mutta homma on nyt upeasti kattotasossa onnellisuusmittarissa. Kiitos kuuluu 94-93 ryhmälle. Missä olisin ilman sitä.

Yhteenveto_

KIITOS:

TU-38 JA 7.A , te olette elämän ehto.

Ps. Huomenna kuollaan yhdessä, TU-38