http://blogitus.net/nenny Pienen ihmisen melankolisia mietteitä Wed, 07 May 2008 20:03:24 +0000 http://backend.userland.com/rss092 en Tänään, flunssaisen työpäivän lopuksi ymmärsin jotain, mikä olisi pitänyt ymmärtää jo kauan sitten, ja jonka kaikki muut tuntuvat ymmärtäneen, paitsi minä. Päivä oli ollut taas yhtä helvettiä, kuten viime päivät nyt ovat eräästä syystä olleet, ja tuskaa lisäsi vielä paha flunssa/yskä, joka totisesti vei voimat. Kahdeksalta loppuvat työt, 20.36 menee ... http://blogitus.net/nenny/2008/05/07/ymmarrys/ Miten olenkaan viimeisen yhdeksän kuukauden aikana oppinut sekä vihaamaan että rakastamaan puhelinta. Tai ennen kaikkea olen kai tullut jossain määrin riippuvaiseksi siitä, ja erityisesti tietyistä jokapäiväisistä puheluista. Hassua ajatella, että vielä vuosi sitten maksoin puhelilaskua maksimissaan kaksikymmentä euroa, usein alle kymmenenkin. Ja nyt lasku on moninkertaistunut. Tähän on vain yksi ... http://blogitus.net/nenny/2008/05/04/puhelin/ Se muusa on häilynyt mielessäni jo kauan. Se muusa, se kuva, joka oli niin kristallinkirkas silloin. Oliko se vuosi 2006? Kesä, keskikesä, juhannus. Paikka oli Kauhava, Mäenpää, marjapuskien välinen nurmikkoalue Vanhan Tuvan takana. Istuin siellä monta tuntia ja luonnostelin kuvaa, joka poltteli mielessäni. Kuuntelin punaisella mp3-soittimella kappaletta ja annoin käden ... http://blogitus.net/nenny/2008/05/03/etelaisen-tahtivativaan-kartoitus/ Miten ihanaa onkaan tulla kaivatuksi! Kun joku kaipaa oli se sitten työnantaja, äiti, ystävä tai poikaystävä se on niin ihanaa että sydäntä lämmittää. Silloin tuntuu että jos jotain sattuisi yksin kotona joku ehtisi kaivata ja huolestua ajoissa. Mutta eihän se oikeasti niin mene sillä harvoin kukaan muistaa kaivata silloin kun oikeasti pitäisi. http://blogitus.net/nenny/2008/05/01/miten-ihanaa-onkaan-tulla-kaivatuksi/ Täällä Espoossa ollessani tekeminen käy usein vähiin. Ei ole musiikkia, ei kirjoja. Paitsi että onhan minulla täällä kirjoja vaikka kuinka, ne vain sattuvat olemaan lasten- ja nuortenkirjoja. Olen pohtinut naiseutta, naisena olemista, sekä etenkin tyttömäisyyttä paljon viime viikkoina samalla kun olen pohtinut miehisyyttä ja unemamiehiä. Siksi päätin tänä aamuna tarttua ... http://blogitus.net/nenny/2008/04/07/tyttomaisyydesta/ Vietimme erään ystävättäreni kanssa alkuviikosta tyttöjen iltaa Keravalla. Kuten tavallista, puhuimme miehistä. Mehän siis puhumme aina miehistä. Aina on spekuloitava tuttujen miesten uusia tempauksia ja juoruttava kuka nyt on kenenkin kanssa (myös niiden ihmisten osalta, joita toinen ei tunne). Ja aina on vinguttava, että voi kun ei ole miestä ja ... http://blogitus.net/nenny/2008/04/06/elamamme-miesmallit/ Taas yksi pettymys erään ihmisen osalta. Joka toinen päivä kiroan sitä ihmistä, joka toinen päivä ylistän. Joka päivä otan turpiini. Ja aivan vapaaehtoisesti. Tavallaan se on ristiiriitaista, sillä minä olen Vahva Ihminen. Näin olen aina ajatellut ja näin monet ovat minulle sanoneet. Ja monta kertaa olen ollut vahva. Silloin kun on ... http://blogitus.net/nenny/2008/03/29/idiootti/ Miten pahalta voikaan tuntua kun toinen on niin välinpitämätön. Minä en ehdi nähdä sinua tällä viikolla sanoo toinen minun pitää lukea. Tuntuu pahalta kuulla se sillä itse kyllä löytäisin aikaa edes muutaman tunnin lukemisen keskeltä. Mutta syytellä ei saa. Olla itsekäs, ei. On oikeudenmukaista niellä pettymys ja antaa toisen lukea jos hän niin haluaa. Ja niin toisesta ei kuulu viikkoon. Sitten hän vihdoin soittaa ja ... http://blogitus.net/nenny/2008/03/24/toinen/ Nyt on sitten sairastettu koko viime vuoden osaltakin. Neljättä viikkoa kamala yskä hengenahdistuskohtauksineen. Voimat alkavat kohta todella loppua. Sikäli hassua koko touhu, koska muistaakseni olen aina selvinnyt sairauksista todella vähällä: vuosittaiset flunssat ovat olleet pieniä ja ne on saatu aisoihin muutaman päivän levolla. Mitään ihmeellisempiä sairauksia ei sitten olekaan ollut. ... http://blogitus.net/nenny/2008/03/23/sairaana/ Huone on nyt lähes tyhjä. Enää muutamia tavarantäyteisiä laatikoita, matto, peitto ja tyyny. Sitten koko maallinen omaisuuteni on siirretty Espoosta Keravalle. Ei sentään, ei aivan kaikkea. Kyllä kotiin pitää jotakin jättää. Lapsuuden ja nuoruuden kirjat, joita ei millään raaski heittää pois, mutta joita ei kuitenkaan halua uuteen kotiin pölyttymään. Näitä kirjoja ... http://blogitus.net/nenny/2008/03/20/koti/