Jussista enkelikoira
Rakas Jussimme (Nelum-Himalis Armanjac), on siirtynyt enkelikoiraksi
Nyt on jälleen yksi joukostamme poissa.
Yksi pala sydäntäni jälleen murtunut.
Yritän ajatella, että et olisi jaksanut enää elää.
Yritän muistella sinua viime hetkilläsi,
kuinka elämän liekki oli jo sammunut silmistäsi.
Yritän sanoa itselleni, että mitään muuta ei ollut tehtävissä.
Et enää jaksanut nousta tervehtimään minua.
Silmissäsi ei enää ollut sitä tuiketta, sitä paloa, joka
teki sinusta sinut.
Et enää ollut tässä maailmassa.
Sameiden silmiesi läpi yritin vielä katsoa sinuun
ja sanoa, että olen vielä tässä. En lähde mihinkään.
Muistan vieläkin lämpimän turkkisi ja sen,
kuinka kannoin sinut sinne, jossa sinun annettiin
vihdoin vaipua ikiuneen, ilman kipuja.
Jalkasi eivät enää kantaneet.
Vaivuit kovalle ja kylmälle lattialle, etkä
jaksanut enää päätäsi nostaa, paitsi silloin,
kun katsoit silmiini viimeisen kerran ja jätit jäähyväisesi.
Sen jälkeen pääsit pois.
Kuiskin korvaasi sanoja, joiden toivoin muistuttavan sinulle,
että rakastin sinua niin paljon. Rakastan vieläkin.
Olen kiitollinen siitä, että sain olla vierelläsi silloinkin,
kun vahva sydämesi löi viimeisen kerran.
Tiedän, että halusit päästä jo pois.
Toivottavasti sinulla on nyt kaikki hyvin.
Silti minulla on kauhea ikävä. Itken, eikä sille näy loppua.
Mutta ehkä, ehkä jos oikein keskityn,
saatan nähdä turkkisi välkehtivän elokuisessa pellossa.
Ehkä saatan nähdä silmiesi tuikkivan tähtitaivaalla.
Ehkä saatan tuntea henkäyksesi lämpimässä kesätuulessa,
turkkisi pehmeyden kädelläni.
Olet osa minua, maailmaani.
Kiitos, että sain olla osa elämääsi.
Our beloved Jussi (Nelum-Himalis Armanjac) is now sleeping restfully forever…